106288 Tutkimus

Suomalainen palkkarakenne analysoitavana

Suomalainen palkkarakenne analysoitavana

Suomessa tuotetaan runsaasti tilastotietoja eri alojen palkkojen kehityksestä ja palkkarakenteen muutoksista. Sen perusteella on muodostunut kohtuullisen hyvä kuva suomalaisen palkkarakenteen yleisistä piirteistä. Keskeisenä puutteena voidaan kuitenkin pitää palkkarakenteeseen liittyvän arvioivan ja analyyttisen työn vähäisyys Suomessa. Tämän tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on paikata olemassa olevia tiedon puutteita ja tuottaa uutta tietoa yksityisen sektorin palkkarakenteen kehityspiirteistä hyödyntämällä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyritysten palkkatilastoja aikaisempaa systemaattisemmalla tavalla. Kattavan pitkän aikavälin kuvan muodostamiseksi sektorin palkkarakenteesta ja sen kehityksestä niin yksilö-, toimipaikka- kuin yritystasolla käytetään monipuolisia eri tilanteisiin parhaiten sopivia tilastollisia mittareita, indeksejä ja analyysimenetelmiä. Tuloksia esitellään projektiryhmän järjestämissä tilaisuuksissa. Tulosten pohjalta laaditaan yleistajuinen suomenkielinen kirjaraportti, joka valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Lisäksi laaditaan yleistajuisia ja tieteellisiä kirjoituksia. Erityisteemaksi nostetaan vähimmäispalkat ja niiden vaikutukset kaupan alalla. Hankkeessa tutkitaan työehtosopimuksissa määräytyvien alempien taulukkopalkkojen vaikutusta palkkajakaumaan ja erityisesti nuorten työllisyyteen hyödyntämällä niitä poikkeuksia, joita vähimmäispalkkoihin sovittiin työmarkkinaosapuolten kesken 90-luvulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Aineistoa Materials-välilehdellä.

PALKANLISÄT OVAT KASVATTANEET PALKKAEROJA TEOLLISUUDESSA JA PALVELUISSA

14.9.2008

Erilaiset palkanlisät ovat kasvattaneet palkkaeroja teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla. Palkkaerojen kasvu on voimistunut 2000-luvun alussa ja se on ollut huomattavasti suurempaa kokonaisansiossa, kuin peruspalkoissa. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisestä tutkimuksesta. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Tutkimus osoittaa, että teollisuuden toimihenkilöiden ja erityisesti korkeapalkkaisten toimihenkilöiden palkkaerot ovat kasvaneet kaikkein eniten. Palvelualoilla työskentelevien ja etenkin teollisuuden työntekijöiden palkkaerojen kasvu on ollut merkittävästi vähäisempää.

Työmarkkinoilla tapahtuneista muutoksista huolimatta yksityisen sektorin palkkarakenne näyttää olevan hyvin pysyvä. Esimerkiksi teollisuudessa matalapalkkaisten palkkojen suhde keskipalkkaisten palkkoihin on pysynyt lähes muuttumattomana 25 vuoden ajan.

Teollisuuden toimihenkilöillä palkkaerot suurimpia


Teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot kasvoivat tuntuvasti 2000-luvun alussa. Kasvu oli huomattavasti suurempaa kokonaisansioilla mitattuna kuin säännöllisellä palkalla mitattuna. Niinpä viime vuosien palkkaerojen kasvu näyttää selittyvän pääosin säännöllisen kuukausipalkan päälle maksetuilla lisillä.

Toimintojen johdossa työskentelevien palkkaerot ovat 2000-luvun alussa kasvaneet, mutta ainoastaan kokonaisansioilla mitattuna. Niinpä myös johdon palkkaerojen kasvua selittää erilaisten lisien lisääntyminen.

Tutkimuksessa mukana olleilla neljällä sopimusalalla havaittiin hyvin erilainen palkkakehitys. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot ovat kasvaneet nopeasti, kun taas paperiteollisuudessa palkkaerot ovat kaventuneet huomattavasti. Myös graafisella alalla ja telealalla palkkaerot ovat kasvaneet selvästi.

Teollisuuden toimihenkilöiden kasvaneet palkkaerot selittyvät osin toimipaikkojen sisäisillä palkkaeroilla. Palkkaerot ovat kasvaneet erityisesti kaikkein suurimmissa eli yli 250 toimihenkilön toimipaikoissa.

Teollisuuden työntekijöillä palkkaerot vähäiset


Teollisuuden työntekijöiden palkkaerot ovat huomattavasti pienemmät kuin teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot. 2000-luvun alkuvuosina palkkaerot ovat kasvaneet vain lievästi. Palkkaerot ovat edelleen pitkälti samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa. Peruspalkat ja kokonaisansiot seuraavat toisiaan tiiviisti.

Työntekijöiden palkkojen vaihtelu selittyy pääosin eri työntekijäryhmien sisällä esiintyvillä palkkaeroilla.

Tutkittujen neljän sopimusalan väliset erot olivat vähäiset. Päinvastoin kuin teollisuuden toimihenkilöillä, työntekijöillä palkkojen kasvuerot eivät ole kasvaneet toimipaikkojen sisällä eivätkä myöskään toimipaikkojen välillä.

Palvelualoilla palkkaerojen kasvu pysähtyi 2000-luvun alussa


Tutkimuksessa selvitettiin yksinomaan kokoaikaisten työntekijöiden palkkaeroja. Koska osa-aikaisuus on palvelualoilla varsin yleinen ilmiö, rajaus vaikuttaa alan sisällä ainakin jossakin määrin tulosten yleistettävyyteen.

Palvelualoilla palkkaerot ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin teollisuuden toimihenkilöillä. Palvelualojen palkat jakautuvat tasaisemmin säännöllisellä palkalla kuin kokonaisansioilla mitattuna, koska kaikki palvelualoilla työskentelevät eivät saa säännönmukaisen palkan päälle maksettavia erilaisia lisiä. Palkkaerojen kasvu keskittyy kokonaisansioihin.

Palkkaerot kasvoivat aina vuoteen 2002 saakka, mutta ovat sen jälkeen pysyneet miltei muuttumattomina. Palkkaerot ovat lisääntyneet lähes yksinomaan niillä, joiden ansiot ylittävät keskipalkan. Pienempipalkkaisten palkkasuhteiden muutokset ovat olleen vähäisiä.

Sukupuolten, ikä- ja koulutusryhmien sekä sopimusalojen väliset palkkaerot ovat palveluissa edelleen lähes yhtä tärkeä kokonaispalkkaeroja kasvattava tekijä kuin näiden ryhmien sisällä esiintyvä palkkojen vaihtelu.

Palkkaeroja tarkasteltiin hotelli- ja ravintola-alalla, pankkialalla, terveyspalveluissa ja vakuutusalalla. Palkkaerot kasvoivat tarkasteluaikana kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi vakuutusalalla. Erilaiset palkanlisät ovat kasvattaneet palkkaeroja etenkin pankkialalla.

Tutkimus paikkaa aiempien tilastojen puutteita


Suomessa tuotetaan runsaasti tilastoja eri alojen palkkojen kehityksestä ja palkkarakenteen muutoksesta. Tutkijoiden mukaan näiden tilastojen puutteena kuitenkin on, että palkkarakenteeseen liittyvä arvioiva työ on jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli paikata tiedon puutteita ja tuottaa uutta tietoa yksityisen sektorin palkkarakenteen kehityspiirteistä.

Tutkimuksessa tehtiin kattava pitkän aikavälin kuvaus yksityisen sektorin palkkarakenteen kehityksestä. Lisäksi arvioitiin vähimmäispalkkojen vaikutuksia vähittäiskaupassa.

Palkkarakennetta ja vähimmäispalkkojen vaikutusta tarkasteltiin EK:n vuosien 1990–2005 palkkarekisteriaineistojen avulla. Vähimmäispalkkoja koskeva tutkimus on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Tutkimuksessa käytettiin hyväksi niitä poikkeuksia, joita vähimmäispalkkoihin sovittiin työmarkkinaosapuolten kesken 1990-luvun puolivälissä. Poikkeukset koskivat alle 25-vuotiaita nuoria vuona 1993–1995. Tulosten perusteella vuosina 1993–1995 voimassaolevilla poikkeuksilla ei ollut vaikutuksia työllisyyteen, vaikka niillä olikin jonkin verran vaikutuksia todellisuudessa maksettuihin palkkoihin erityisesti palkkajakauman alapäässä.

Toimittaja
Hanna Kaukopuro

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Rita Asplund ja Petri Böckerman (2008). Palkkaerot Suomessa. Yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu. ETLA B231 ISSN 0356-7443. Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 106 ISSN 1236-7176. ISBN 978-951-628-467-8. Yliopistopaino, Helsinki. 278 s.
Julkaisun johdanto pdf-muodossa

Rita Asplund (2008). Sukupuolten palkkaerot Suomessa. Yksityisen sektorin miesten ja naisten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu. ESR-hanke Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot. ETLA B233 ISSN 0356-7443. ISBN 978-951-628-474-6. Yliopistopaino, Helsinki. 356 s.

Asplund, Rita ja Kauhanen Merja (toim.). 2010. Suomalainen palkkarakenne. Muutokset - syyt - seuraukset. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, Taloustieto Oy. Helsinki. ETLA B245. ISSN 0356-7443. Palkansaajien tutkimuslaitos Tutkimuksia 111. ISSN 1236-7176. ISBN 978-951-628-498-2.

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    (09) 6099 0208
    (09) 601 753
  • Toteutusaika
  • 1.1.2007 - 31.12.2007
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.3.2008
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 30.11.2006
    200 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 338 624 euroa
  • Tulokset valmistuneet 22.8.2008

Aiheluokitus