106289 Tutkimus

Ruokohelven, risutukkien ja kantojen käsittelyketjujen terveydelle haitalliset tekijät

Projektin tavoitteena on kartoittaa työntekijän terveydelle haitalliset tekijät uusien biopolttoaineiden (risutukit, kannot ja juurakot sekä ruokohelpi) käsittelyketjun eri vaiheista. Painopisteenä on oikeiden torjuntatoimenpiteiden löytäminen työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi. Käsittelyvaiheet ja kenttäkohteet on valittu aiemman TSR:n projektin "Uusien biopolttoaineiden käsittelyn turvallisuusriskit" (hanke 105071) perusteella, jossa alustavasti selvitettiin ruokohelven, kantojen ja risutukkien käsittelyn terveysriskejä ja havaittiin vakavia työhygieenisiä ongelmia. Ruokohelven osalta tutkimus liittyy Climbus-projektiin "Ruokohelven polttoaineketjun kehittäminen liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi". Eri vuodenaikoina tehtävissä mittauksissa työhygieeniset ilmanäytteet kerätään IOM-keräimellä työntekijän hengitysvyöhykkeeltä. Niistä määritetään hengittyvä pöly, endotoksiinit, mikrobit ja VOC. Materiaalinäytteet otetaan kannoista nostovaiheessa sekä vuoden varastoinnin jälkeen ja ruokohelvestä korjuuvaiheessa. Tavoitteena on selvittää polttoaineominaisuuksien ja orgaanisen koostumuksen sekä mahdollisten mikrobilähteiden välisiä yhteyksiä. Hankeen muita rahoittajia ovat Vapo, UPM-Kymmene, BMH Wood Technology, Turveruukki, Kvaerner Power, PVO, eräät liitot ja VTT. Projekti päättyy 31.12.2008. Siitä raportoidaan jo tutkimuksen edetessä mm. alan tilaisuuksissa ja lehdisssä. Lisäksi järjestetään työntekijöiden ja työnjohdon koulutusseminaareja.

Hankkeen vastuuhenkilö
Sirke Ajanko-Laurikko

Aineistoa Materials-välilehdellä.

UUSIEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄSITTELY OSIN RISKIALTISTA

2009-09-14 00:00:00.0

VTT:n tutkijat löysivät uusien biopolttoaineiden – ruokohelpi, kannot ja risutukki – monista käsittelyvaiheista terveysriskejä. Esimerkiksi ruokohelven murskauksesta mitattiin terveydelle haitallisia mikrobipitoisuuksia ja kantokuormien sisällä purkamisesta haitallisen korkeita mikrobi- ja endotoksiinipitoisuuksia. Nämä riskit on syytä ehkäistä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Kansainväliset sekä kansalliset energia- ja ilmasto-ohjelmat pyrkivät suuresti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kun biopolttoaineiden käyttö lisääntyy, on tärkeää tuntea biopolttoaineiden työhygieeniset vaikutukset työntekijöiden terveydelle. Esimerkiksi hakevarastoinnista on diagnosoitu ammattitauteja, niin sanottuja hakekasasairauksia.

Työnantaja säästää työpäiviä kaikista työturvallisuutta edistävistä keinoista ja niiden kustannuksista, kun sairauspoissaolot vähenevät ja tuottavuus kasvaa. Terveellinen ja turvallinen työympäristö on kaikkien etu.

Tutkimus painottui raaka-aineiden mekaaniseen käsittelyyn


Tutkimuksella haettiin mittaustietoa työntekijöiden altistumisesta, kun he käsittelevät uusia biopolttoaineita. Tarkoitus oli löytää tehokkaimmat altistumisen torjuntatoimet.

Käsittelyvaiheet ja kenttäkohteet valittiin aiemman Työsuojelurahaston hankkeen Uusien biopolttoaineiden käsittelyn turvallisuusriskit (TSR 105071) perusteella. Esimerkiksi käsittelyketjun alku tutkittiin, sillä se oli jäänyt esiselvityksessä kokonaan tutkimatta.

Nyt keskityttiin työvaiheisiin, joissa raaka-aineita käsiteltiin mekaanisesti: ruokohelven niitto, karhotus, murskaus ja paalaus. Kannoista näitä vaiheita olivat nosto metsästä, kuormien purku ja murskaus voimalaitoksella sekä ulko- että sisätilassa. Risutukeista tutkittiin kuormien purku ja murskaus voimalaitoksen ulkotilassa sekä risutukin käyttö polttoaineena.

Ruokohelvestä sekä murskaus, niitto että paalaus altistivat


Ilmasta mitattiin työhygieenisiä altisteita, kuten orgaanisia pölyjä, endotoksiineja ja mikrobeja. (Endotoksiinit ovat gramnegatiivisten bakteerien ulkokalvon sisältämiä myrkkyaineita, jotka vapautuvat bakteerin hajotessa.) Lisäksi kannot analysoitiin mikrobiologisesti.

Työhygieenisten mittausten perusteella ruokohelven murskauksessa esiintyi terveydelle haitallisia mikrobipitoisuuksia. Niiton sekä paalauksen aikana esiintyi korkeita endotoksiinipitoisuuksia. Nämä molemmat ovat jo yksin työntekijän terveydelle haitaksi. Pölypitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa vaiheissa pieniä.

Kantojen nostovaiheessa työntekijälle ei havaittu aiheutuvan merkittävää terveysriskiä. Sen sijaan kun kantokuormat purettiin voimalaitoksella, jossa vastaanottotilat olivat sisällä, työntekijät altistuivat erittäin korkeille mikrobi- ja endotoksiinipitoisuuksille. Kuorman purkaminen ulkona kuljettimille ei aiheuttanut terveysriskiä työntekijälle, ei myöskään kantokuormien murskaus suljetussa sisätilassa.

Tuoreesta kannon pintapuusta otetuista näytteistä analysoitiin erittäin korkeita sienipitoisuuksia. Vastaavasti sydänpuussa pitoisuudet olivat pieniä.

Risutukkikuorman purkaminen sisällä tuo suuria riskejä


Risutukkikuormien purkaminen sisätiloissa altistuttaa erittäin voimakkaasti endotoksiineille ja mikrobeille. Mikrobeista etenkin +25 Cº lämpötilassa viihtyvien sienten ja niiden sukuisten aktinobakteerien määrät olivat erittäin merkittäviä. Aktinobakteeripitoisuudet olivat korkeita myös kuorman ulkona purkamisessa.

Tutkimuksessa ilmeni lisäksi muita terveysriskejä, kuten työntekijöiden väsymys, pitkät ajomatkat, vialliset laitteet, tärisevä työtila ja sosiaalitilojen puutteellisuus. Esimerkiksi ruokailu tarkoittaa yleisesti eväiden nauttimista työpisteessä, jossa on erilaisia altisteita.

Tutkijat päättelevät, että ruokohelven käsittelyvaiheissa on tärkeää käsitellä raaka-aine mahdollisimman tuoreena. Yleensäkin kaikkien biopolttoaineiden varastoinnin pituuteen ja oloihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Varsinkin maassa varastointia pitää välttää.

Esimerkiksi Sveitsissä risutukkikasat on peiteltävä, jos niitä varastoidaan yli kolme kuukautta. Mikrobikasvu alkaa, kun raaka-aineen kosteus ylittää 20 prosenttia.

Nosturihytti kaipaa ilmastointia


Kuorma-autonkuljettajien työpiste eli paikka, jossa he lastaavat ja purkavat kuormaa, on nosturihytti, joissa ei ollut raitisilmasuodattimia eikä ilmastointia. Eräs työnantaja oli itse tehnyt hytteihin ilmansuodattimet, mutta ne eivät olleet tarpeeksi tehokkaita. Lisäksi suodattimet tekivät työntekijöiden olon ahtaaksi.

Kesällä nosturihyteissä tarvitaan myös ilmastointia, sillä muuten työssä voi olla liian kuumaa. Myös hytin tärinä havaittiin liian voimakkaaksi työntekijöille. Hyttivalmistajien tulisi aktivoitua ottamaan nämä asiat huomioon laitesuunnittelussa.

Jämsänkosken voimalaitoksella työhygieenisesti erityisen ongelmallinen on rakennus, jossa kuormat puretaan avokuljettimelle. Siellä viipymistä pitää aina välttää. Tämä alue olisi hyvä rajata kokonaan omaksi tilakseen, koska paikallispoistoilla on mahdotonta hallita niin suuren alueen ilmavirtauksia.

Työkoneet tulisi pitää puhtaina sekä huoltaa ja siivota riittävän usein. Ruokohelven käsittelykoneiden ja kantojennostokoneiden kuljettajien pitäisi huolehtia ilmasuodatinlaitteiston huollosta ja puhdistuksesta. Tutkimuksissa on havaittu jopa puolet suodattimista huonokuntoisiksi. Ne tulisi vaihtaa siten kuin laitevalmistajat kehottavat. Työkoneiden ovet ja ikkunat on syytä pitää kiinni työaikana.

Yleinen puhtaus muistettava, työvaatteet eroon siviilivaatteista


Laitosympäristön järjestys, kuten logistiset ratkaisut ja puhtaus, vähentävät pölyjä ja osaltaan motivoivat turvallisempiin työtapoihin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että myös henkilön työtavat vaikuttavat olennaisesti altistumiseen. Esimerkiksi kädet tulisi pestä mahdollisimman usein ja aina ennen taukoja. Tupakointi työmaalla tulisi kieltää muun muassa pölyräjähdysvaaran takia.

Työvaatteet on riisuttava työvuoron päätyttyä, ja ne on säilytettävä erillään siviilivaatteista. Töihin tulo ja töistä lähtö pitäisi järjestää niin, että töihin tullaan aina puhtaammasta tilasta kohti likaista ja töistä lähtiessä päinvastoin. Näin työvaatteet jäisivät likaisempaan osaan. Tilat erotettaisiin peseytymistiloilla.

Suojain on tehokas vain, jos sitä käytetään ja huolletaan oikein. Sitä pitää käyttää aina, kun epäillään työilmassa olevan epäpuhtauksia. Työntekijät on koulutettava suojainten käyttöön ja asianmukaiseen säilyttämiseen. Suojakäsineitä kannattaa käyttää, koska mikrobit voivat kulkeutua elimistöön esimerkiksi haavoista.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaVTT
  • ToteuttajaVTT
  • Lisätietoja
  • Sirke Ajanko-Laurikko
    020 722 111
  • Toteutusaika
  • 2007-01-01 00:00:00.0 - 2009-03-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2009-04-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2006-11-30 00:00:00.0
    70000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 145000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2009-08-13 00:00:00.0

Aiheluokitus