106376 Stipendi

Intersubjektiivisuuden murtuminen liikennelentäjien ohjaamovuorovaikutuksessa -väitöskirja

Lentämisen turvallisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikennelentäjät jakavat yhteisen ymmärryksen ohjaamon tapahtumista lennolla. Yhteistä ymmärrystä ylläpidetään puheen ja eleiden välityksellä. Yhteisen ymmärryksen ylläpidossa voi esiintyä ongelmia, joita käsitellään erityisten korjauskäytänteiden avulla. Englanninkielinen väitöskirjatyö tarkastelee liikennelentäjien ohjaamovuorovaikutuksessa ilmeneviä yhteisen ymmärryksen ongelmia (intersubjektiivisuuden murtuminen). Tutkin, millaisissa tilanteissa yhteisen ymmärryksen ongelmat esiintyvät ohjaamovuorovaikutuksessa, miten lentäjät yhdessä ratkaisevat ongelmia ja millainen rooli eleillä on ongelmien käsittelyssä ohjaamovuorovaikutuksessa. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, joka mahdollistaa ohjaamovuorovaikutuksen yksityiskohtaisen tarkastelun. Tutkimuskohde on läheisessä yhteydessä liikennelentäjien ammatilliseen koulutukseen liittyvän miehistöyhteistyökoulutuksen keskeisimpiin osa-alueisiin - kommunikaatioon, tilannetietoisuuteen ja tiimitoimintaan. Tavoitteena on tarjota välineitä miehistöyhteistyökoulutuksen kehittämiseen ja siten parantaa operatiivisen lentotoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Neljän K:n malli - Kuuntele, Kerro, Kysy, Korjaa - on kehitetty ennaltaehkäisemään vuorovaikutuksellisten ongelmien syntymistä sekä ilma-aluksen ohjaamossa että muissa turvallisuuskriittisissä toimintaympäristöissä. Väitöskirjan käsikirjoitus valmistuu syyskuussa 2007.

Hankkeen vastuuhenkilö
Petra Auvinen

KAPTEENIN JA PERÄMIEHEN YHTEINEN YMMÄRRYS TÄRKEÄÄ LENNON AIKANA

14.1.2010

Lentämisen turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, että kapteeni ja perämies jakavat yhteisen ymmärryksen ilma-aluksen ohjaamon sisä- ja ulkopuolisista tapahtumista lennolla. Jaettua tietoisuutta luodaan ja ylläpidetään puheen, eleiden ja tilannetietoisuuden avulla.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Petra Auvisen väitöstutkimus tarjoaa välineitä liikennelentäjien ja muiden usean ohjaajan ohjaamoympäristössä toimivien lentäjien miehistöyhteistyön koulutuksen kehittämiseen. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta stipendillä.

Auvinen analysoi ongelmia, jotka liittyvät ohjaamopuheen tuottamiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen sekä työtehtävien ja toimintojen ajoittamiseen. Tutkijaa kiinnostivat erityiset korjaus- ja muistuttamiskäytänteet, joiden avulla miehistön jäsenet paikantavat ja ratkaisevat ongelmia, jotta saavutettaisiin yhteinen ymmärrys ja maksimoitaisiin lentoturvallisuus.

Videoaineisto analysoitiin keskustelunanalyysin ja etnografian avulla


Tutkimusaineisto kerättiin videoimalla Finnairin lentokoulutuskeskuksen Airbus A320 -lentosimulaattorissa toteutettuja, reittilento-oloihin sijoitettuja koulutuslentoja. Kyseessä oli määräajoin tapahtuva kertauskoulutus, jossa Finnairin lentäjät harjoittelivat toimimista normaali- ja hätätilanteissa. Videonauhoitettua materiaalia kertyi yli 60 tuntia, josta tutkimuksessa käytettiin noin 26 tuntia.

Pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli etnometodologinen keskustelunanalyysi, jossa puhetta tarkastellaan rakenteellisesti jäsentyneenä toimintana.

Ohjaamovaikutuksen analyysissa Auvinen hyödynsi myös etnografiaa, joka tarjosi välttämätöntä taustatietoa ilma-aluksen ohjaamosta toimintaympäristönä. Tutkija muun muassa osallistui lentäjille suunnatulle miehistöyhteistyökurssille, havainnoi lentäjien työtä ohjaamossa todellisilla lennoilla sekä tutustui noin kuukauden ajan lennonjohtotoimintaan Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymislennonjohtoalueilla.

Ohjaamovuorovaikutus eroaa arkikeskustelusta


Aineiston analyysissa korostui vertaileva ote ohjaamovuorovaikutuksen ja arkikeskustelun välillä. Esimerkiksi ystävien välisessä keskustelussa puhujat yleensä tavoittelevat sosiaalisen solidaarisuuden ylläpitämistä ja erimielisyyksien välttämistä pehmentämällä ja viivyttämällä toisen korjausta ja muita vuorovaikutuksellisesti ongelmallisia toimintoja. Arkikeskustelussa tapahtuvat suorat, lieventämättömät toisen korjaukset ovatkin usein uhka kasvoille herättäessään ristiriitaa ja eripuraa puhujien kesken.

Ohjaamovuorovaikutuksessa on erityistä se, että kapteeni ja perämies saattavat korjata toinen toisiaan suoraan ja viipyilemättä ilman, että ohjaamossa on konflikteja tai erimielisyyttä. Suorilla toisen korjauksilla lentäjät eivät ensisijaisesti suuntaudukaan kasvotyöhön, vaan saavuttaakseen nopeasti yhteisen tilannetietoisuuden, jotta varmistetaan lentoturvallisuus.

Tehtävien oikea ajoitus tärkeää


Yksittäinen lento koostuu lukuisista tehtävistä ja toiminnoista, jotka tulee tehdä ennalta määrätyssä järjestyksessä. Kapteenilla ja perämiehellä voi ajoittain olla toisistaan poikkeava käsitys siitä, mitkä tehtävät on tehty, mitä seuraavaksi tehdään ja kuka tekee. Yleisin tehtävien ajoittamiseen liittyvä ongelma ovat ”ennenaikaiset toiminnot”, joissa lentäjä suuntautuu liian aikaisin johonkin tehtävään ohjaamossa.

Lentäjien erilaisten korjauskäytänteiden avulla käsittelemiä ennenaikaisia toimintoja on eniten hätä- ja poikkeustilanteissa. Tehtäväjärjestys rikkoontuu hetkellisesti myös ”puuttuvissa toiminnoissa”, joissa lentäjä jättää tekemättä omalle vastuualueelleen kuuluvan tehtävän. Lentäjä tekee puuttuvan tehtävän sen jälkeen kun perämies on muistuttanut lentäjää tämän velvollisuudesta suorittaa kyseinen tehtävä.

Puheen ohella lentäjät hyödyntävät myös kehollista viestintää käsitellessään lennon aikaisia yhteisen ymmärryksen ongelmia. Puheen yhteydessä käytetyillä osoittavilla eleillä lentäjät ilmaisevat kehollisen orientaationsa eli tilannetietoisuutensa ja ohjaavat toisen osapuolen huomiota monimutkaisten järjestelmien varaan rakentuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi lentäjät jakavat tehtäviä ohjaamossa sekä määrittävät tiedon lähteenä käytettyjä laitteita ja järjestelmiä, kuten elektronisia näyttöjä.

Korjaus- ja muistuttamiskäytänteet muodostavat vuorovaikutuksellisen varmistusjärjestelmän, jolla eliminoidaan turvallisuusriskejä. Käytänteiden avulla lentäjät paikantavat ohjaamossa tapahtuvan vuorovaikutuksen ongelmia ja ilmentävät ammatillista osaamistaan käytännössä.

”Neljän K:n malli”


Tutkimuksen tulokset voidaan tiivistää ”neljän K:n malliin”, jolla edistetään yhteisen tilannetietoisuuden saavuttamista ilma-aluksen ohjaamossa ja muissa turvallisuuskriittisissä toimintaympäristöissä: Kuuntele, mitä toinen sanoo. Kerro toiselle aikeistasi. Kysy, jos et kuule tai ymmärrä. Korjaa toista tarvittaessa.

Toimittaja
Petra Auvinen

Julkaisu

Auvinen Petra. (2009). Achievement of Intersubjectivity in Airline Cockpit Interaction. 191 s. Acta Universitatis Tamperensis 1465. ISBN 978-951-44-7879-6 (print). ISSN-L 1455-1616. ISSN 1455-1616. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 900. ISBN 978-951-44-7880-2 (pdf). ISSN 1456-954X. http://acta.uta.fi
Loppuraportti pdf-muodossa

Jakelu: Kirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, faksi (03) 3551 7685, taju@uta.fi, www.uta.fi/taju, http://granum.uta.fi

Hanketiedot

  • HakijaAuvinen Petra
  • Lisätietoja
  • Petra Auvinen
    (03) 3551 7833
  • Toteutusaika
  • 15.2.2007 - 1.9.2007
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.12.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 19.10.2006
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 9 935 euroa
  • Tulokset valmistuneet 18.12.2009

Aiheluokitus