106382 Stipendi

Työuupumuksen yhteys terveyteen -väitöskirja

Työuupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan työstressin seurauksena. Työuupumustutkimus on keskittynyt työuupumusta edeltävien tekijöiden ja sen syntyprosessin selvittämiseen, sen sijaan sen seurauksia on tutkittu vähän. Pitkittyneellä stressillä on todettu olevan sekä terveys- että tuottavuusvaikutuksia. Nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että myös työuupumuksella on yhteyksiä terveyteen. Työuupumusta on yleensä tutkittu yhdessä organisaatiossa tai ammattiryhmässä kerrallaan, mikä saattaa vinouttaa tuloksia. Hankkeessa tarkastellaan työuupumuksen esiintymistä somaattisten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on työuupumuksen ja masennushäiriön välinen yhteys. Tässä tutkimuksessa on käytetty Terveys 2000 -aineistoa, jossa tutkimuskohteena olivat 30 vuotta täyttäneet suomalaiset. Se antaa edustavan kuvan työssä käyvän väestön oireilusta ja ilmiöiden välisistä yhteyksistä. Kyselyaineiston lisäksi käytettävissä on haastattelu- ja terveystarkastusaineisto, joka voidaan yhdistää rekisteritietoihin.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kirsi Ahola

TYÖUUPUMUS ERILAINEN RISKITEKIJÄ NAISELLE KUIN MIEHELLE

10.3.2008

Työuupumusta voidaan pitää terveyttä vaarantavana työstressin hälytysmerkkinä, mutta se muodostaa erilaisen riskin miesten ja naisten terveydelle. Tähän tulokseen päätyi tutkija Kirsi Ahola väitöskirjassaan. Työsuojelurahasto tuki Aholan tutkimusta.

Työuupumus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin naisilla ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin miehillä näiden sairausryhmien tavallisten riskitekijöiden ohella. Lisäksi työuupumuksella on yhteyttä masennus- ja ahdistushäiriöihin sekä alkoholiriippuvuuteen sekä miehillä että naisilla.

Vakava-asteinen työuupumus oli itsenäisesti yhteydessä pitkiin sairauspoissaoloihin. Miehillä vakavaan työuupumukseen liittyi enemmän poissaolopäiviä kahden vuoden aikana kuin vastaavassa tilanteessa olleilla naisilla. Naisilla myös lievä työuupumus on yhteydessä pitkiin sairauspoissaoloihin.

Alhainen koulutustaso ja ikä lisäävät työuupumuksen riskiä


Kuormittavaa työtä tekevillä oli useammin työuupumusta tai masennushäiriö kuin vähän kuormittavaa työtä tekevillä. Yhteys työkuormituksen ja –uupumuksen välillä säilyi, vaikka työntekijän masennusoireilu ja mielenterveyden häiriöt otettiin huomioon. Sen sijaan työkuormituksen ja masennushäiriön välillä ei ollut suoraa yhteyttä, jos samanaikainen työuupumus huomioitiin.

Työuupumus oli 30 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien joukossa yleisempää ikääntyneillä työntekijöillä nuorempiin verrattuna. Lisäksi vaikutti siltä, että työuupumus olisi muihin verrattuna hieman yleisempää erityisesti vähän koulutetuilla ja matalassa ammattiasemassa työskentelevillä naisilla sekä naimattomilla miehillä.

Vaikka työuupumus oli selvästi yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja somaattisiin sairauksiin, se ei ollut aivan samalla tavalla yhteydessä työkuormitukseen eikä työkyvyttömyyteen kuin nämä sairaudet. Työuupumus näyttää liittyvän vahvemmin työkuormitukseen kuin masennushäiriöt ja vaikuttaa olevan samanaikaisista yleisistä sairauksista huolimatta itsenäinen riskitekijä pitkille sairauspoissaoloille.

Tavoitteena löytää työuupumuksen yhteys yleisiin sairauksiin


Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää työuupumuksen samanaikaista esiintymistä mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien kanssa, koska nämä sairausryhmät ovat Suomessa yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeen perusteena.

Lisäksi tutkittiin, onko työuupumus yhteydessä työkuormitukseen samalla tavalla kuin masennushäiriöt ja onko työuupumuksella yhteyttä pitkiin sairauspoissaoloihin. Myös sosiodemografisten taustatekijöiden yhteyksiä työuupumukseen kartoitettiin työssäkäyvässä väestössä.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Julkaisu

Ahola, Kirsi (2007); Occupational burnout and health, Finnish Institute of Occupational Health, People and Work, Research Report 81, 117 s. + 6 liitettä, ISBN 978-951-802-794-5, ISBN 978-951-802-795-2, ISSN 1237-6183
Julkaisu pdf-muodossa

Tilaukset: TTL-Kirjakauppa

Interrelationships of Occupational Burnout and Health

27.1.2009

Occupational burnout is assumed to be a negative consequence of chronic work stress. In this study, occupational burnout was explored in the framework of occupational health psychology, which focuses on psychologically mediated processes between work and health. The objectives were to examine the overlap between burnout and ill health in terms of mental disorders, musculoskeletal disorders and cardiovascular diseases, which are the three commonest disease groups causing work disability in Finland; to study whether burnout can be distinguished from ill health by its relation to work characteristics and work disability; and to determine the socio-demographic correlates of burnout at population level.

A nationally representative sample of the Finnish working population aged 30 to 64 years (N = 3 151—3 424) from the multidisciplinary epidemiological Health 2000 Study was used. Burnout was measured using the Maslach Burnout Inventory – General Survey. The diagnoses of common mental disorders were based on a standardised mental health interview (Composite International Diagnostic Interview), and physical illnesses were determined by comprehensive clinical health examination by a research physician. Medically certified sickness absences exceeding nine days during a two-year period were extracted from a register of the Social Insurance Institution of Finland. Work stress was operationalised according to the job strain model. Gender, age, education, occupational status and marital status were recorded as socio-demographic factors.

Occupational burnout was found to be related to increased prevalence of depressive and anxiety disorders and alcohol dependence among both men and women. Burnout was also related to musculoskeletal disorders among women and cardiovascular diseases among men independently of socio-demographic factors, physical strenuousness of work, health behaviour and depressive symptoms.

The odds of having at least one long, medically certified sickness absence were higher for employees with burnout than for their colleagues without burnout. For severe burnout, this association was independent of co-occurring common mental disorders and physical illnesses for both genders, as was also the case for mild burnout among women. Among a subgroup of people with absences, severe burnout was related to a greater number of absence days among men than among women.

High job strain was associated with a higher occurrence of burnout and depressive disorders. Of these correlations, the association between job strain and burnout was stronger, and it persisted after controlling for socio-demographic factors, health behaviour, physical illnesses and various indicators of mental health. In contrast, job strain was not related to depressive disorders after burnout was accounted for.

Among the working population over 30 years of age, burnout was positively associated with age. There was also a tendency towards higher levels of burnout among women with low educational attainment and low occupational status as well as among unmarried men.

In conclusion, considerable overlap was found between burnout, mental disorders and physical illnesses. Nevertheless, burnout did not seem to be totally redundant with respect to ill health. Burnout may be more strongly related to stressful work characteristics than depressive disorders are. In addition, burnout seems to be an independent risk factor for work disability, and it could possibly be used as a marker of health-impairing work stress. However, burnout may represent a different kind of health risk for men and women, and this possibility needs to be taken into account in the promotion of occupational health.

The data were used in a subsequent study of the prospective association of burnout and work disability. Burnout was found to predict work disability during the four-year follow-up independently of health status at baseline. These results were presented in a poster session at the Work, Stress and Health 2008 Conference in Washington DC, USA (Finnish Work Environment Fund Scholarship Award No. 108028).
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaAhola Kirsi
  • Lisätietoja
  • Kirsi Ahola
    030 474 2492
  • Toteutusaika
  • 1.12.2006 - 1.3.2007
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.3.2007
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 19.10.2006
    6 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 6 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 19.12.2007

Aiheluokitus