107051 Tutkimus

Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa

Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa

Rakennustyöntekijät altistuvat uudis- ja saneerausrakentamisessa mm. betoni-, kivi-, tiili-, puu- sekä eristevillapölylle. Hankkeen tavoitteena on luoda menettelytavat, joiden avulla voidaan vähentää rakennustyöntekijöiden pölyaltistumista ja edistää myös valmiin rakennuksen sisäilman laatua. Hankkeessa luodaan mitattavissa tai todennettavissa olevat parametrit ja niiden tavoitearvot rakennustyömaan pölyisyydelle. Parametreja voidaan käyttää pölynhallintatapojen tehokkuuden arvioimisessa sekä määriteltäessä puhtaudenhallintavaatimuksia työmaa-asiakirjoihin. Teknisiä pölynhallintakeinoja kehitetään sekä laaditaan ohjeistus pölyn leviämisen hallintaan rakennustyömaalla. Lisäksi selvitetään rakennuspölyn vaikutusta ihmisen puolustusjärjestelmän solujen aktivoitumiseen sekä sen kykyä aiheuttaa tulehdusreaktioita. Kohteiksi valitaan neljä työmaata, joissa mitataan pöly- ja eristevillakuitupitoisuuksia työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä ja kiinteissä pisteissä rakennustyön eri vaiheissa. Pölyn hiukkaskokojaukauma mitataan. Pölynhallintatekniikoiden osalta tutkitaan pölyttömien työmenetelmien ja kohdepoistoratkaisujen käyttöä, osastointia sekä rakennussiivouksen toteutusta. Pölyjen biologista aktiivisuutta selvitetään solukokein. Hanke päättyy toukokuussa 2009 lopussa, jolloin menettelytapaohjeistus ja ehdotus rakennustyömaan puhtausvaatimuksille ovat käytettävissä. Tuloksia esitellään alan ammattilehdissä, koti- ja ulkomaisissa konferensseissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pertti Pasanen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Talon sisärakentamisen alku pölyää haitallisesti

2010-01-12 00:00:00.0

Uudisrakentamisen pölyävimmät työvaiheet ovat piikkaus-, betoninhionta- ja esitasoitustyöt sekä seinien ja katon tasoitetyöt. Pölyävimmät työvaiheet sijoittuvat sisärakennusvaiheen alkuun. Näin havaitsivat Kuopion yliopiston ympäristötutkijat, kun seurasivat rakennustyövaiheiden pölykertymiä. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Työmaiden pölyvaihtelut selittyvät lähinnä rakennusten tai portaiden tuuletuseroilla. Kohdepoistolla varustetut laitteet tai muut pölynhallintaratkaisut eivät juuri näyttäneet vaikuttavan pintojen rakennusvaiheen pölykertymiin.

Vaikka rakennuspölystä suurin osa on halkaisijaltaan yli 2,5 mikrometrin hiukkasia, ovat tätä pienempien hiukkasten massa ja erityisesti lukumäärä merkittäviä. Näiden halkaisijaltaan pienten hiukkasten tiedetään heikentävän terveyttä. Tutkijat esittävät, että pienimmille hiukkasille altistumista tulisi arvioida. Kohteina olisivat hengittyvän pölyn massapitoisuuden ohella esimerkiksi alveolijakeisen pölyn massapitoisuus.

Kymmenen pölyävintä työvaihetta tutkinnassa

Pöly on merkittävä riski rakennustyöntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kehittynyt pölynhallinta- ja suojausteknologia on vähentänyt rakennuspölylle altistumista, mutta ongelmia rakennustyömailla aiheuttaa yhä muun muassa työntekijöiden välinpitämättömyys työturvallisuudesta. Tämä ilmenee selvimmin suojainten käyttämättömyytenä.

Rakennusaikainen pöly on ongelmallista vielä rakennuksen valmistuttua, koska rakennusvaiheessa pinnoille kertynyt ja ilmaan leijumaan jäänyt pöly voi haitata asukasta.

Kuopion yliopiston tutkijat kartoittivat kyselytutkimuksella ja mittauksilla uudisrakennustyömaiden merkittävimmät pölyaltistusta aiheuttavat työvaiheet. He tutkivat myös menettelytapoja, joilla uudisrakentamisessa voi vähentää rakennustyöntekijöiden pölyaltistumista ja samalla vähentää valmiin rakennuksen pölyisyyttä. Tavoitteena oli myös laatia uudisrakennustyömaille pölynhallintaohje.

Tutkimukseen valittiin uudisrakentamisen pölyisimpiä työvaiheita, koska haluttiin isoja parannuksia rakennustyömaan työoloihin ja vähentää samalla pölyn siirtymistä siivottaville pinnoille. Työmaamestarit ilmoittivat pölyisimmäksi työvaiheeksi tasoitetyön, joka käsitti sekä tasoitteen sekoituksen, levityksen että hionnan. Myös jälkien puhdistus koettiin pölyävämmäksi kuin esimerkiksi betonin piikkaus ja hionta.

Tutkimukseen otettiin nämä kymmenen työvaihetta: tasoitteen levitys, seinätasoitteen hionta, lattiatasoitteen hionta, betoniliiman poisto, betonin piikkaus, puuntyöstö sirkkelillä, ruiskumaalaus, laatoitus, saunan eristys ja katon eristys.

Pahimmissa pölytöissä haitallinen pitoisuus ylittyi kymmenkertaisesti

Kaikki tutkitut työvaiheet tuottivat runsaasti pölyä ja pölylle altistuttiin merkittävästi.

Pölyävimmiksi työvaiheiksi mitattiin seinä- ja kattotasoitteen levitys, piikkaus ja ruiskumaalaus. Näissä työvaiheissa työntekijä altistui hengittyvälle ja alveolijakeiselle pölylle jopa yli kymmenkertaisesti pölytyypin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP-arvoon) verrattuna. Myös työalueella pölypitoisuudet olivat korkeita ja yleensä myös työalueen pölypitoisuudet ylittivät HTP-arvon.

Lisäksi puun työstössä, siivouksessa, eristystyössä sekä seinä-, katto- ja lattiatasoitteen hionnassa mitattiin erittäin korkeita pölypitoisuuksia. Miltei kaikissa tutkituissa työvaiheissa työntekijän pölyaltistuminen ja työskentelyalueen pölypitoisuudet ylittivät pölytyypille määritellyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden ainakin.

Kvartsipölylle altistuttiin varsinkin betonin piikkauksessa sekä siivouksessa

Altistuminen alveolijakeiselle kvartsipölylle oli suurinta betonin piikkauksen sekä harjalla ja rakennusimurilla tehdyssä siivouksessa. Tällöin alveolijakeiselle kvartsipölylle asetettu HTP-arvo 0,05 mg/m³ ylittyi selkeästi, kun mitattiin joko työntekijän altistumista tai työalueen kvartsipitoisuutta.

Betoniliiman poistossa ja lattiatasoitteen hionnassa mitatut kvartsipitoisuudet ylittivät niukasti alveolijakeiselle kvartsille asetetun HTP-arvon. Sen sijaan seinän ja katon tasoitetöissä eli ruiskutuksessa ja hionnassa sekä keskuspölynimurilla tehdyssä siivoustyössä kvartsipitoisuuksia ei havaittu. Tutkitut tasoitteet näet sisältävät kalkkikivipohjaisina vähän kvartsia.

Kohdepoistolaite tepsi etenkin betonin hionnan pölyihin

Useissa työvaiheissa selvitettiin pölynhallintaratkaisujen vaikutusta. Kohdepoistolaitteilla pölyaltistumista ja pölypitoisuuksia pystyttiin vähentämään merkittävästi. Esimerkiksi betonin hionnassa pölypitoisuudet työtilassa poistuivat lähes täysin. Myös seinä- sekä lattiatasoitteen hionnassa pitoisuudet alenivat paljon, jos laitteet olivat täysin toimintakuntoisia.

Siivoustyössä kuivaharjauksen todettiin levittävän erittäin paljon pölyä ilmaan. Rakennusimurilla ja erityisesti keskuspölynimurilla pölypitoisuuksia ja -altistumista pystyttiin alentamaan suuresti. Piikkaustyössä tehostetun tuuletuksen havaittiin selvästi vaikuttavan työalueen pölypitoisuuksiin. Tasoitteen levitystyössä havaittiin välitasoitustyö pölyävämmäksi kuin pohjatasoitteen ruiskutus, koska välitasoitusvaiheessa pinnoille ja erityisesti lattioille aiemmissa tasoitusvaiheissa jäänyt pöly palasi ilmaan.

Laite toimii vain, jos se pidetään kunnossa

Erityisen paljon pölypitoisuuksiin ja -altistumiseen vaikutti laitteiden kunto. Kunnossapito todettiin tärkeäksi esimerkiksi betoniliiman poistossa, jossa kohdepoistolla ja HEPA-suodatuksella varustetulla hyväkuntoisella laitteella työn pölypitoisuudet olivat alhaisia. Vaan vastaavalla epäkuntoisella laitteella pitoisuudet olivat selvästi korkeampia ja pölyaltistuminen ylitti HTP-arvon.

Myös puun sirkkelöinnissä ja tasoitteen hionnassa käytetyt kohdepoistolaitteet olivat joissakin tutkimuksissa heikkoja, koska niissä oli suodatin usein tukkeutunut. Esimerkiksi tasoitteen hionnassa alveolijakeen pölypitoisuudet olivat jopa selvästi korkeammat, kun käytti kohdepoistolaitetta verrattuna käsin hiontaan.

Tuuletus yleensä tehokkaampi kuin ilmanpuhdistin

Materiaalivalintojen ei havaittu juuri vaikuttavan pöly- tai kuitualtistumiseen. Yhdessä kokeessa havaittiin puhtaan tilan ylipaineistuksen ja osastoinnin tehokkaasti estävän pölyn kulkeutumisen pölyiseltä käytävältä puhtaaseen huoneistoon. Näin silti, vaikka alipaineistaja oli tutkittavaan tilaan nähden alitehoinen.

Tutkituilla ilmanpuhdistimilla oli hyvä erotusaste, mutta niiden teho ei riittänyt puhdistamaan tutkittavien tilojen ilmaa tehokkaasti. Kun tilan pölypitoisuudet olivat korkeita, tehostettu tuuletus vähensi pölypitoisuuksia selkeästi paremmin kuin testatut ilmanpuhdistimet. Ilmanpuhdistimia voi suositella, jos tuuletus ei onnistu ulkoilman lämpö- ja kosteusolojen tai esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön takia.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa

Vesa Asikainen, Harry Damsten, Mika Ihalainen, Pentti Kalliokoski, Mika-Markku Karjala, Anne Korpi, Jarek Kurnitski, Kari Kuuspalo, Jonne Naarala, Jari Palonen, Pertti Pasanen ja Ville Soininen. Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa. Loppuraportti TSR-hanke 107051 (osa A). Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 3/2009. 91 sivua + 10 liitesivua. ISSN 0786-4728.
107051Loppuraportti.pdf (3934 kt)

Anne Korpi, Harry Damsten, Pertti Pasanen ja Jonne Naarala. Rakennuspölyjen solutason vaikutukset. Loppuraportti TSR-hanke 107051 (osa B). Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen monistesarja 3/2009. 21 sivua. ISSN 0786-4728.

Hanketiedot

  • HakijaItä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
  • ToteuttajaItä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Pertti Pasanen
    (017) 163 157
    (017) 163 191
  • Toteutusaika
  • 2007-06-01 00:00:00.0 - 2009-05-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2010-01-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2007-05-10 00:00:00.0
    100000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 166469.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2009-12-30 00:00:00.0

Aiheluokitus