107082 Tutkimus

Mobiilin työntekijän työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmien kehittäminen

Mobiilin työntekijän työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmien kehittäminen

Tutkimuksissa on todettu liikkuvan, monipaikkaisen työn lisääntyneen Eurooppassa ja muualla maailmassa. Uudet työn tekemisen tavat asettavat haasteita työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation työvälineiden kehittymiselle.

Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten olemassa olevia työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmiä tulisi kehittää, jotta niiden avulla voitaisiin arvioida liikkuvan eli mobiilin työn vaatimuksia ja seurausvaikutuksia. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa liikkuvaa työtä.

Hankkeessa 1. arvioidaan olemassa olevien työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmiä, 2. määritellään mobiilin työn työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmiltä vaadittavat ominaisuudet sekä 3. määritellään uuden arviointimenetelmän toimintakonsepti. Menetelmänä käytetään Muutoslaboratoriota, joka toimii eri aloja edustavien asiantuntijoiden kehittämistyön foorumina.

Projektin toimijat edustavat kouluttajia, työterveyshuollon ja työsuojelua.

Hankkeen tuottamaa arviointimenetelmän toimintakonseptia voidaan hyödyntää arviointimenetelmän tuotekehityksessä. Teknillinen korkeakoulu vastaa hankkeen tulosten kansainvälisestä levittämisestä: aiheesta valmistuu kaksi artikkelia ja sitä esitellään alan konferenssissa. Ammattikorkeakoulu edistää osaltaan tulosten tiedottamista ja levittämistä.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Ursula Hyrkkänen, Turun AMK, sähköposti: ursula.hyrkkanen@turkuamk.fi.

Hankkeen vastuuhenkilö
Matti Vartiainen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Myös liikkuvan henkilöstön terveys on syytä tarkastaa

10.9.2009

Työterveyshuoltolaki edellyttää toistuvia työpaikkakäyntejä, jotta työolot ja työkuormitus havaitaan. Työpaikkakäynnit eivät kuitenkaan sovi liikkuvaan eli mobiiliin ja monipaikkaiseen työhön. Liikkuvan työn tutkijat esittävätkin, että terveystarkastuksia kehitettäisiin liikkuvan ja monipaikkaisen työn näkökulmasta. Työsuojelurahasto rahoitti tätä Teknillisen korkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimusta.

Liikkuva työ on lisääntynyt, ja työpaikka on laajentunut kotiin, autoihin, juniin, lentokoneisiin ja -kentille sekä organisaatioiden ja maiden työtiloihin. Liikkuvan työn myötä myös monet työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmät ovat menettäneet osuvuuttaan.

Liikkuvan ja monipaikkaisen työn tutkimuksissa on lisäksi tunnistettu uusia työoloista ja työkuormituksesta johtuvia vaativuus-, kuormitus- ja riskitekijöitä. Niitä ei tunneta vielä riittävästi.

Tutkijat selvittivät näiden syiden vuoksi myös sitä, miten arviointimenetelmiä pitää kehittää, jotta ne tavoittavat pätevästi liikkuvan työntekijän työolot ja hänen työkuormituksensa. Tätä varten perustettiin työterveyshuollon toimijoista asiantuntijaryhmä, joka nosti esiin kehittämistarpeita ja kokosi uuden arviointimenetelmän vaatimukset.

Arvioitavina arviointimenetelmät ja työterveyshuollot


Hankkeessa arvioitiin nykyisten työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmien palvelevuutta sekä työterveyshuollon toimintatapoja liikkuvan ja monipaikkaisen työn olojen selvittämiseksi.

Ensiksi arvioitiin sitä, miten nykyiset työoloja ja työkuormitusta arvioivat menetelmät tavoittavat liikkuvan ja monipaikkaisen työn ilmiöitä. Tätä varten analysoitiin 44 arviointimenetelmää. Niitä suhteutettiin tunnistettuihin monimutkaisuutta aiheuttaviin ilmiöihin.

Lisäksi havainnoitiin kahden työterveysorganisaation toimintaa ja haastateltiin niiden toimijoita. Tutkijat havaitsivat, että työterveyshuollon käyttöön tarkoitetuista menetelmistä yksikään ei sellaisenaan tavoita liikkuvan ja monipaikkaisen työn työoloja ja työkuormitusta. Monissa menetelmissä oli kuitenkin piirteitä, joita voisi kehittää liikkuvan ja monipaikkaisen työn arviointiin.

Liikkuvuus ja monipaikkaisuus moninaistavat työtä


Liikkuvassa, monipaikkaisessa työssä työpaikkojen määrä, niiden välinen etäisyys sekä liikkumisen rytmi ja tiheys vaikuttavat työympäristön vaativuuteen ja työn moninaisuuteen. Liikkuvuus ja monipaikkaisuus luonnollisesti moninaistavat globaalia liikkuvaa työtä enemmän kuin paikallista liikkuvaa työtä.

Kun työpaikat ovat kaukana toisistaan, hyvinvointia lisää, jos voi suunnitella ja rajata liikkumistaan. Virtuaalityön mahdollistavat välineet ovat tähän hyvä keino.

Paikallisen liikkuvan työn työpaikkaan kuuluvat toiminta-alueen lisäksi kulkuvälineiden ja organisaation omat tilat. Paikallisesti liikkuvien hyvinvointia voi edistää kehittämällä matkustusvälineen työtiloja ja -välineitä, edistämällä paikkojen välisen siirtymisen turvallisuutta sekä kiinnittämällä huomiota alueen kohteiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työalueen laajentuminen globaaliksi lisää matkustamiseen kerralla käytettyä aikaa. Matkustusvälineiden tilojen koettiin soveltuvan huonosti työhön ja lepäämiseen. Hyvinvointia voisi edistää paitsi näitä tiloja kehittämällä myös vaikuttamalla yrityksen matkustusohjeisiin, kuten kaukomatkoilla matkustusluokan määräytymiseen tai ohjeisiin levon määrästä ennen kokousta.

Globaali työ muuttaa työrytmiä


Globaalin liikkuvuuden vaatimat pitkät matkat ja monien päivien työ kohdemaissa merkitsee poissaoloa paitsi ensisijaiselta työpaikalta, myös kotoa ja harrastuksista. Tämä heijastuu hyvinvointiin. Globaalisti liikkuvassa työssä muun muassa ajankäytön säätelyn ja koordinoinnin tarpeet kasvoivat sekä työaika ja -rytmi muuttuivat.

Globaalit toimijat tekivät töitä keskimäärin kymmenen viikkotuntia enemmän kuin paikallisesti liikkuvat. Lisäksi globaalit toimijat pystyivät harvoin noudattamaan yhtäjaksoista, tiettynä hetkenä alkavaa ja päättyvää työpäivää. Työn vaatimukset siis rytmittivät työvuorokautta ja työviikkoa.

Liikkuvaa, monipaikkaista työtä tehtiin tiloissa, jotka eivät aina sopineet työhön. Työpaikoissa kohdattavien ihmisten erilainen kieli, kulttuuri ja uskonto lisäsivät työympäristön monimutkaisuutta.

Monipaikkainen työ voi myös lisätä hyvinvointia


Kun tehtävä määräsi rytmin noudattamista ja työtä vuorokauden eri aikoina, tämä pisti monen haastatellun viemään töitä kotiin. Mahdollisuus monipaikkaiseen työhön lisäsi myös työnhallinnan tunnetta ja hyvinvointia. Hyvinvointia edistäväksi seikaksi mainittiin myös mahdollisuus ottaa työajan suunnittelussa huomioon oman vuorokausirytmin mukainen vireystilan vaihtelu.

Toisaalta monipaikkaisen työn ympäristöön kuului usein keitaita, joissa työn koettiin sujuvan tuloksellisesti. Niissä myös saatiin työlle tukea ryhmän muilta jäseniltä.

Kokemukset kotona tehtävän työn eduista hyvinvoinnille – kuten työajan joustava suunnittelu, työhön keskittyminen ja tulosten saaminen – on osoitettu myös etätyötutkimuksissa.

Työpaikkaselvitys kehittymässä myös liikkuvan työn kannalta


Tutkijat havaitsivat menetelmien arvioinnista myös sen, että työpaikkaselvitykseen on kehittymässä työolojen ja työkuormituksen arviointitapoja, joiden käytön laajentaminen liikkuvan työn ilmiöihin olisi perusteltua. Esimerkiksi Jorma Mäkitalon ja Eija Pason Työ, työ ja työ -kirjassa (2008) esitellyt työvälineet voivat nostaa esiin myös työn liikkuvan ja monipaikkaisen luonteen tuomia katkoksia, joita voi yhteistoimin analysoida ja ratkaista.

Yksilötasolla taas elinjärjestelmien mittaaminen esimerkiksi sykevälianalyysilla yhdistettynä päiväkirjamerkintöihin voisi tuottaa havainnollista aineistoa työolo- ja työkuormituskeskusteluun.

Hankkeen seuraavassa vaiheessa nämä arvioinnit ja toiminnot tarkastellaan täsmällisesti. Tutkijat näet aikovat kokeilla mainittuja toimintatapoja liikkuvassa työssä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Ursula Hyrkkänen ja Matti Vartiainen. Säädyllisissä ja hyvissä oloissa – mobiilin ja monipaikkaisen työn työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmän kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 29, 2009, 94 sivua. ISBN 978-952-216-100-0, ISBN 978-952-216-101-7 (pdf), ISSN 1457-7917;29, ISSN 1796-9964.
Julkaisu pdf-tiedostona


Katso myös muut Työsuojelurahaston rahoittamat tutkimus- ja kehityshankkeet aiheesta:

108288 Mobiilin ja monipaikkaisen työn työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmän kehittäminen (MoMoStressi)

110325 Työpaikkaselvitys mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä

Mobile Work Poses Challenges for Assessing Employee Health and Well-Being

Occupational health care is essentially based on the ability of health care staff to relate employees’ experiences of strain or well-being to characteristics of their work. However, mobile work, with its perpetually changing working hours and working environments, is often poorly addressed by traditional methods of workplace study and work load estimation.

Turku University of Applied Sciences and Helsinki University of Technology (now part of Aalto University) set out to investigate the ability of established work load assessment methods and occupational health care practices to deal with mobile work, and whether a new framework is needed to capture the properties of mobile employees’ work.

A total of 44 methods of workplace and work load assessment were investigated, none of which proved to be applicable as such to the evaluation of the complex factors involved in work taking place at irregular times at multiple locations. In addition, interviews with the staff of two different occupational health service providers showed the conventional workplace study routine to be inadequate in terms of mobile workers’ well-being at work.

An expert panel composed of parties involved in occupational health care proposed that new research tools, such as diary records, remote recording of physiological functions and other measurements of the effects of multilocational, mobile and temporally variable work, should be used in developing occupational health practices for mobile staff.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, työpsykologia ja johtaminen
  • ToteuttajaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, työpsykologia ja johtaminen
  • Lisätietoja
  • Matti Vartiainen
    050 555 3380
    (09) 451 3665
  • Toteutusaika
  • 1.8.2007 - 1.12.2008
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.8.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 16.4.2007
    60 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 89 900 euroa
  • Tulokset valmistuneet 17.8.2009

Aiheluokitus