107103 Tutkimus

Tulopolitiikka globalisaation aikakaudella. Suomen työmarkkinoiden sopimustoiminnan tulevat suuntaviivat ja kehittäminen

Tulopolitiikka globalisaation aikakaudella. Suomen työmarkkinoiden sopimustoiminnan tulevat suuntaviivat ja kehittäminen

16.4.2007

Työmarkkinasuhteet neuvottelujärjestelmän osalta, työmarkkinoihin vaikuttava lainsäädäntö ja muu politiikka sekä työelämän suhteet yrityksissä ovat pitkälti omissa käsissämme ja antavat yhden keskeisen välineen Suomen selviytymiseksi menestyksellisesti uusissa olosuhteissa. Työmarkkinaosapuolilla on poikkeavia ja ristiriitaisia näkemyksiä kehityksen toivotuista painopisteistä. Toisaalta niillä on paljon yhteisiä intressejä pelissä, koska kyseessä on Suomessa olevan yritystoiminnan menestyminen kilpailussa muita maita vastaan. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää työelämän suhteita ja neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän edessä olevia haasteita siten, että osapuolten yhteinen intressi voisi toteutua. Hanke jakautuu kolmeen osaan: 1. Suomen talouteen ja työmarkkinoihin kohdistuvien sopeutumispaineiden kartoitus seuraavien 5-10 vuoden tähtäyksellä, 2. Selvitetään, miten palkkausjärjestelmässä voidaan tehdä muutoksia, jotka lisäävät kannustavuutta ja samalla saavuttavat molempien osapuolten hyväksynnän, 3. Selvitetään tarpeellisia työmarkkina- ja talouspolitiikan toimia kuten muutosturvaa, palkkaturvaa ja muita työmarkkinapolitiikan ja lainsäädännön instrumentteja, joihin työmarkkinaosapuolilla on Suomen oloissa keskeinen vaikutus, sekä niiden käyttöä työmarkkinoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kari Alho

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Globalisaatio ja taantuma haastavat tulopolitiikan

11.8.2010

Suomen työmarkkinoilta vaaditaan nopeasti sopeutumiskykyä, jotta maan talous voi laman jälkeen jatkaa alenevan työttömyyden uralla. Tällaiseen johtopäätökseen tultiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisessä analyysissä, jossa selvitettiin työelämän suhteita sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään kohdistuvia haasteita. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta.

Työmarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut paljon myönteistä, ja osapuolet ovat kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Talouden suorituskyky on ollut hyvä jo yli vuosikymmenen, mutta on nyt joutunut vakavaan kriisiin.

Suomen talous ja työmarkkinat ovat erittäin poikkeuksellisen tilanteen keskellä ja edessä. Kansainvälinen talous, joka kasvoi suotuisasti vuoteen 2007 saakka, on yllättäen ja varoittamatta ajautunut pahaan ja syvenevään ahdinkoon. Talouden muuttunut tilanne vaikutti merkittävästi tähän tutkimushankkeeseen, koska sen toivottiin vastaavan ajankohtaisiin haasteisiin työmarkkinoilla sekä rakenteen että suhdannekehityksen kannalta.

Globalisaation vaikutuksiin sopeuduttava

ETLAn raportin ensimmäisessä osassa käsitellään aluksi kahta Suomen taloutta ja työmarkkinoita kohtaavaa tekijää, jotka ovat peräisin kansainvälisestä taloudesta: globalisaatiokehitystä ja kansainvälistä talouskriisiä. Niiden vaikutusta Suomen talouteen tutkittiin käyttäen työmarkkinoiden kokonaismalleja.

Globalisaatiokehitys johtaa työmarkkinoilla sekä positiivisiin että negatiivisiin vaikutuksiin, joihin on kyettävä sopeutumaan.

Ajankohtainen talouskriisi vaatii työmarkkinoilta huomattavaa sopeutumista, mutta laman jälkeen on mahdollista palata alenevan työttömyyden uralle, jos sopeutumiskyky on hyvä ja sopeutuminen aloitetaan pian.

Tuottavuuden näköaloissa kiinnitetään huomio sen todennäköiseen hidastumiseen jatkossa.

Palkanmuodostuksen ja verotuksen yhteydestä todetaan, että verotus tarjoaa keinoja saavuttaa parempi tasapaino taloudessa ja työmarkkinoilla.

Lopuksi keskustellaan työmarkkinoiden makrokoordinaation ongelmasta ja eritellään eri vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi tai lievittämiseksi.

Korkeaa tuottavuutta ei palkita riittävästi

Raportin toisessa osassa selvitetään, kuinka tuottavuus ja palkanmuodostus ovat olleet yhteydessä ja toisaalta sitä, kuinka palkanmuodostusta voidaan kehittää kannustavuutta ja tuottavuutta lisäävään suuntaan.

Palkanmuodostukseen vaikuttaa eri maissa enemmän talouden kokonaisuus kuin toimialan oma tuottavuus.

Suomessa työvoima on liikkunut suhteellisen joustavasti kannattavuuden suhteen. Teoreettisen ja numeerisesti ratkaistun työmarkkinamallin avulla voi päätellä, että korkeaa tuottavuutta ei palkita riittävästi Suomessa ja että vastaavasti matalaa tuottavuutta ylipalkitaan.

Mallin mukaan työmarkkinoilla tuottavuusimpulssit leviävät koko talouteen palkanmuodostuksen ja työvoiman liikkeiden välityksellä.

Vaikka saman koulutustason työntekijöiden palkat ovat homogeenisia työvoiman liikkuvuuden ansiosta, eriytyvä tuottavuuskehitys aiheuttaa polarisoivan sopeutumispaineen palkanmuodostuksessa, kun taloutta tarkastellaan toimialoittain. Tämä puoltaisi koordinoitua palkkasopimista koulutusryhmittäin toimialoittaisen sijaan.

Palkkaeroja mittaavien aggregaattimittareiden ei toisaalta tarvitsisi välttämättä suurentua voimakkaasti, vaikka palkanmuodostus muuttuisi eri osissa työmarkkinoita hajautuneempaan suuntaan.

Tarvitaan palkkamalttia ja tuloveron alennusta

Kolmannessa osassa käsitellään työmarkkinoiden sopimustoiminnan makrotason koordinoinnin ongelmia sekä eritellään eri vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi tai lievittämiseksi.

Koska Suomen talouden taantuman taustalla on kysynnän hiipuminen kansainvälisessä taloudessa ja kotimaassa ja koska epävarmuuden lisääntyessä likviditeettirajoitusten merkitys kasvaa, arvioidaan taantumaa lievittävää talouspolitiikkaa keynesiläisillä välineillä.

Poikkeuksena kysyntäjohteiselle analyysille tutkimuksessa yhdistetään myös tarjonnan, kannattavuuden, kautta tulevat reaktiot tehokkaaseen kysyntään viennissä ja investoinneissa, jotka ovat olennaisia pienessä avotaloudessa. Lisäksi otetaan huomioon työvoimakustannusten vaikutus työn kysyntään.

Talouspolitiikkaa arvioidaan työllisyyden kannalta julkisessa meno- ja tulotaloudessa, sosiaaliturvajärjestelmässä ja työmarkkinapolitiikassa, jossa palkkamaltti nivotaan verotuksen keventämiseen. Analyysi on kaksivaiheinen: ensin politiikkaa tarkastellaan, kun
huomiota ei kiinnitetä julkisen talouden tasapainoon, ja toisena tapauksena sitä, kun julkista taloutta sitoo tasapainorajoitus.

Teoreettisessa osassa johdetut politiikkatulokset arvioidaan myös empiirisesti Suomen osalta sekä arvioihin liittyvä epävarmuus. Empiiristen tulosten mukaan kilpailukyvyn merkitys korostuu elvytyspolitiikassa sitä enemmän, mitä pidemmällä aikajänteellä toimitaan.

Tehokkainta elvytyspolitiikkaa tarkastelluista on palkkamalttiin kytkeytyvä tuloveron alennus.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tulopolitiikka globalisaation aikakaudella. Suomen työmarkkinoiden sopimustoiminnan tulevat suuntaviivat ja kehittäminen

Alho Kari E.O ja Kiander Jaakko, (07.10.2009), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita – Discussion papers No. 1198
Työmarkkinoiden kehityksen kokonaistaloudellinen tausta ja lähivuosien sopeutuminen. ISSN 0781-6847 
107103Loppuraportti.pdf (307.1 kt ) 

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (2010), Tulopolitiikka globalisaation aikakaudella: Suomen työmarkkinoiden sopimustoiminnan tulevat suuntaviivat ja kehittäminen, Hankkeen No. 107103 loppuraportti ETLAn osuuden osalta.
107103Loppuraportti_ETLA.pdf (97.4 kt )

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Kari Alho
    (09) 6099 0220
    kari.alho@etla.fi
    (09) 601 753
  • Toteutusaika
  • 1.7.2007 - 1.10.2008
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.10.2008
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 16.4.2007
    70 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 93 237 euroa
  • Tulokset valmistuneet 3.6.2010

Aiheluokitus