107106 Tutkimus

Toimintamalleja työpaikkakiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla

Hankkeessa kerätään sovellettavaa tutkimustietoa, miten työpaikoilla on selvitetty kiusaamistilanteet, miten auttajaverkosto on niissä toiminut ja miten toimintaa voidaan kehittää. Tutkimusaineisto koostuu keväällä 2006 kerätyistä työpaikkakiusattujen selviämiskertomuksista ja työpaikkakiusaamista selvittävien toimijoiden haastattelumateriaalista. Tiedon keruun jälkeen kootaan malleja, joiden perusteella suunnitellaan työpaikkakiusaamisen selvittämiseen koulutuspilotteja sekä neuvonta- ja tiedotusmateriaalia mm. ammattiyhdistystoimijoille, työsuojeluvaltuutetuille, esimiehille ja työterveyshuollon tarpeisiin. Hankkeessa on mukana keskeisten toimihenkilöjärjestöjen työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä, joiden kokemuksia kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi käytetään hyväksi. Lisäksi hankkeessa pyritään löytämään yhteistyömuotoja toimihenkilöjärjestöjen työnantajien ja esimiesten kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Merja Hanhela

Aineistoa Materials-välilehdellä.

TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TALTTUU KOULUTUKSELLA JA SELKEILLÄ TOIMINTAMALLEILLA

2008-02-29 00:00:00.0

Kiusaaminen on koko työyhteisön ongelma. Se murentaa sekä kiusatun että muiden työntekijöiden hyvinvointia ja on uhka terveydelle. Kiusaaminen voi jatkua vuosia; tilanne mutkistuu yleensä, jos kiusaamiseen ei puututa hyvissä ajoin.

Kiusaamista voi kuitenkin vähentää koulutuksella ja soveltamalla työpaikoilla kiusaamista tunnistavia ja ehkäiseviä toimintamalleja. Henkisen työsuojelun osaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota etenkin esimiesten koulutuksessa. Näin todetaan TJS Opintokeskuksen tekemässä selvityksessä. Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimus- ja kehitysmäärärahalla.

Hankkeessa kerättiin materiaalia kiusatuilta kirjoituskilpailun avulla. Kiusatuilta saatiin 148 kertomusta, joiden joukossa oli sekä lyhyitä että monta sataa sivua käsittäviä kirjoituksia. Hyödyllistä aineistoa saatiin myös haastatteluista, joihin osallistui 17 kiusaamistilanteisiin perehtynyttä asiantuntijaa.

Hankkeen pohjalta kehitetään sekä sähköisessä että kirjallisessa muodossa olevaa materiaalia ja koulutusohjelmia. Tarkoituksena on julkaista muun muassa toimintaohjeita sisältävä opaskirjanen työpaikoille. Lisäksi työpaikkakiusaamisesta ja sen ehkäisystä kerrotaan lehtiartikkelein, joita julkaistaan ammattiliittojen, työnantajaliittojen sekä työelämän tietoutta levittävissä lehdissä.

Yhdessä Työterveyslaitoksen ja Johtamistaidon Opiston kanssa laaditaan työsuojelupäälliköille, -valtuutetuille ja -toimikunnille suunnattu henkisen työsuojelun koulutusohjelma. STTK:hon kuuluvat ammattijärjestöt ovat jo tilanneet koulutusohjelman. Se toteutetaan vuoden 2008 aikana.

Suomessa kiusataan paljon


Työpaikkakiusaamisesta alettiin keskustella julkisuudessa 1990-luvulla, jolloin aihe alkoi kiinnostaa myös tutkijoita. Työsuojelulainsäädäntöön työpaikkakiusaamista koskeva laki saatiin vasta vuonna 2003. Se velvoittaa työnantajan puuttumaan häirintätapauksiin heti asiasta tiedon saatuaan. Työsuojeluhallinnon julkaisemissa ohjeissa tarkennetaan: ”Kun epäasiallinen kohtelu aiheuttaa työntekijälle terveydellistä haittaa ja työnantaja ei siihen puutu, puhutaan rikoslaissa rangaistavaksi määrätystä häirinnästä.”

Silti kiusaamista esiintyy edelleen työpaikoilla, eikä ristiriitatilanteisiin puututa riittävällä taidolla tai tarmolla. Työministeriön vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan neljä prosenttia vastanneista oli kokenut kiusaamista työpaikallaan. Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan kiusaaminen olisi meillä vieläkin yleisempää. Suomi nousee mainitussa tutkimuksessa työpaikkakiusaamisen ykkösmaaksi Euroopassa.

Kiusaaminen näyttää lisääntyneen julkisella sektorilla 2000-luvulla. Eriarvoisesta kohtelusta ja kiusaamisesta kärsivät etenkin kuntien työntekijät. Kiusaamista esiintyy yleisesti muun muassa sosiaali- ja opetustoimessa. Ongelma on tuttu myös valtion ja seurakuntien työpaikoilla.

Kiusaajilla on monia keinoja


Työpaikkakiusaaminen on jatkuvaa ja toistuvaa epäasiallista käytöstä työtoveria kohtaan. Työpaikkakiusaamista tutkineen Maarit Vartia-Väänäsen mukaan 48 prosenttia kiusatuista miehistä ja 27 prosenttia naisista kärsii kiusaamisesta yli viisi vuotta. Naiset kokevat olevansa henkisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena useammin kuin miehet.

Kiusaamisesta puhutaan usein myös termeillä mobbaus, simputus, savustaminen, sortaminen, painostus, alistaminen ja nöyryyttäminen. Työpaikoilla käytettyjä kiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi mustamaalaaminen, pilkkaaminen, vähätteleminen, kollegan puheiden vääristeleminen sekä työn ja yksityiselämän epäasiallinen arvostelu.

Henkistä väkivaltaa harjoitetaan tehokkaasti myös eristämällä kollega työyhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, panttaamalla tietoja tai kyseenalaistamalla työtoverin mielenterveys. Kiusaajan työkalupakista löytyy myös työtehtävien yksipuolistamista ja vähentämistä sekä väkivallalla uhkaamista ja huutamista. Sukupuolinen häirintä, syrjintä ja ahdistelu täydentävät ikävää valikoimaa.

Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Tyypillinen kiusaaja on esimies (58 prosenttia kertomuksissa mainituista kiusaajista). Kollega kiusaa myös varsin usein (46 prosenttia). Joskus koko työyhteisö osallistuu kiusaamiseen.

Kiusaamisen taustalla erilaisia syitä


Kiusaamistilanteet ovat erilaisia, ja kiusaamisen taustalla olevat syyt vaihtelevat tapauksesta toiseen. Organisaation rakenne ja muutostilanteet voivat ruokkia kiusaamista, samoin johtamisessa ja esimiestyössä ilmenevät puutteet. Esimerkiksi heikko johtaminen ja esimiehen poissaolo voivat luoda valtatyhjiön, joka on otollinen kiusaamiselle.

Kiusaamisen taustalta voi löytyä henkilökohtaisia, kiusatun persoonaan ja taitoihin liittyviä seikkoja. Kateus, ikä, ulkonäkö, poliittinen kanta, etninen tausta ja luottamustehtävään valituksi tuleminen nimettiin monissa tarinoissa kiusaamisen syiksi.

Jotkut kirjoittajat arvelivat, että kiusaajan luonteenpiirteet aiheuttavat ongelmia. Kiusaaja oli heidän mielestään esimerkiksi narsistinen, kontrolloiva ja vallanhaluinen.

Auttajaverkoston roolit selvemmiksi


Kirjoituksissa ja haastatteluissa kerrottiin keinoista, joilla ristiriitoja on yritetty ratkoa työpaikoilla. Aineistoon kertyi melko vähän kertomuksia onnistuneesti hoidetuista tilanteista.

Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun kiusaamiseen puututaan varhain ja tilanteita puidaan työyhteisön sisällä. Esimiehillä näyttää olevan keskeinen rooli työpaikkakiusaamisen selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Sen sijaan työsuojeluorganisaation toimijoiden rooli oli monelle epäselvä. Sitä pitäisikin terävöittää sekä vahvistaa työsuojeluvaltuutetun ja -päällikön ongelmanratkaisutaitoja.

Kirjoittajien mielestä tärkein ulkopuolisen auttajaverkoston toimijoista oli työterveyshuolto. Työterveyshoitaja, -lääkäri tai -psykologi voivat tukea sekä työntekijöitä että työyhteisöä kiusaamistilanteissa.

Kertomuksista kävi ilmi, että muihin auttajatahoihin turvaudutaan jokseenkin harvoin. Luottamusmiehet ja ammattiliiton asiamiehet toimivat tapauksissa, joissa työnantaja on puuttumassa työntekijän palvelussuhteen ehtoihin. Työsuojelupiirit puolestaan tekevät tarkastuksia ja antavat neuvoja lähinnä silloin, kun työnantaja ei ryhdy toimiin epäkohtien poistamiseksi.

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaTJS Opintokeskus
  • ToteuttajaTJS Opintokeskus
  • Lisätietoja
  • Merja Hanhela
    (09) 229 3030
    (09) 143 034
  • Toteutusaika
  • 2007-04-01 00:00:00.0 - 2007-12-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2007-12-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2007-03-12 00:00:00.0
    25000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 36400.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2008-02-14 00:00:00.0

Aiheluokitus