107123 Tiedotus ja koulutus

Dialogi työelämän tutkimuksessa ...Connecting people by using dialogical methods

Hankkeen tavoitteena on tuottaa englanninkielinen kirja, joka esittelee kansainväliselle yhteisölle suomalaisen työelämän dialogin ominaisuuksia. Tarkoituksena on kuvata, millaisina dialoginen ajattelu, toimintamuodot ja dialogisuus rakenteissa ja prosesseissa näyttävät tällä hetkellä Suomessa. Yhtenä dialogisten metodien viitekehikkona on Suomessa ollut toimintatutkimusta hyödyntävä demokraattinen dialogi. Osallistavaa otetta on hyödynnetty yhtälailla työyhteisöjen tasolla kuin laajoissa verkostoissa ja ohjelmallisessa työelämän kehittämistyössä. Soveltavan kehittämistyön rinnalla on tehty yliopistotutkimusta. Tästä on hahmottunut tai hahmottumassa "suomalainen työelämän dialogimalli". Kirjoittajaryhmä muodostuu 16 kirjoittajasta. Heidän artikkeliensa teemoja ovat mm.: Käytännön tieto toimintatutkimuksen tutkimuskohteena Dialogisuus realismin kehyksessä Kuntasektorin työmarkkinaosapuolet kehittämisen verkostojen luojina Dialogi oppimisen ja kehittymisen edistäjänä Dialogin merkitys ja mahdollisuudet uuden teknologian kehittämisessä Dialogin sovittava rooli muutosprosessissa Dialogisuus vaikuttamisena Kolminkertainen nykyhetki": tulevaisuusdialogi ja dialogin tulevaisuus Dialogi oppimisen tukena ja pysyvien kehittämisrakenteiden luojana Dialogisuuden esteet ja edistäjät hoiva-alalla Suomalainen koulumaailma - Pisan tähti ja dialoginen paradoksi Dialogisten taitojen kehittäminen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jarmo Lehtonen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

TYÖELÄMÄN TUTKIMUSTA JA KEHITYSTÄ DIALOGIN KEINOIN

7.1.2009

Dialogi on hyvä väline työyhteisöissä silloin, kun tavoitteena on rakentaa silta erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille. Tutkija Jarmo Lehtosen johtaman hankkeen tuotteena syntyi englanninkielinen kirja dialogista ja dialogisuudesta suomalaisen työelämän ja sen tutkimuksen viitekehyksessä. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Kirjassa esitellään ensin toimintatutkimuksen arvoja ja tutkimusetiikkaa sekä eritellään dialogin merkitystä yhteiskuntatieteissä. Sen jälkeen tarkastellaan dialogin, yhteistoiminnan ja työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden muotoutumista kansallisella tasolla.

Empiirisiä kuvauksia tutkimusavusteisista kehittämishankkeista käydään läpi monissa erilaisissa työorganisaatioissa: päivähoidossa, vanhustyössä, teknisen alan organisaatioissa, kokonaisissa kuntayhteisöissä, opetusalalla ja opintopiiritoiminnassa.

Monipuolisia lähestymistapoja dialogiin


Artikkelit sisältävät maantieteellisiä ja yhteisöllisiä tilannesidoksia suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään, työelämän ohjelmalliseen kehittämiseen, kehittämisverkostoihin ja erilaisiin työyhteisöihin. Näiden rinnalla rakennetaan kuva oppimisen, vaikuttamisen, kehittämisrakenteiden ja prosessien muotoutumiseen.

Dialogin mahdollisuuksia kuvataan myös monitieteellisen innovatiivisen toiminnan näkökulmasta ja tulevaisuuden ennakoinnin välineinä. Tulevaisuuteen tähtäävinä päätelminä esitetään mm. dialogin avulla ohjatun muutoksen ottamista jatkuvan kehittämistyön perustaksi. Kehittämistoiminnan tärkeänä päämääränä pidetään pysyvien kehittämisrakenteiden luomista erilaisiin työorganisaatioihin.

Kirja koostuu yhdestätoista tutkimusartikkelista. Kirjoittajat ovat tutkijoita, jotka ovat tehneet akateemista tutkimus- ja opetustyötä, toimineet toimintatutkijoina ja kehittäjinä sekä osallistuneet eri tavoin työmarkkinajärjestelmän toimintaan ja sen kehittämiseen. Suomalaisten kirjoittajien lisäksi kirjassa on Oslossa sijaitsevan Work Research Instituten professori Olav Eikelandin artikkeli, jossa hän käsittelee etiikkaa ja toiminnan tutkimusta.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Lehtonen Jarmo, Kalliola Satu (eds.), (2008), Dialogue in Working Life Research and Development in Finland, Labour, Education & Society, 238 s., Peter Lang GmbH, Internationaler Verlag der Wissenschaften, Frankfurt am Main, ISBN 978-3-631-58277-0, ISSN 1861-647X

A Treatise of the Role of Dialogue in Finnish Workplace Development for an International Audience

28.9.2009

The Finnish Work Environment Fund supported a training and dissemination of information project for the publication of a compilation of articles describing the theoretical foundations and practice of action research type of dialogical workplace development in Finland. Ranging from the ethics of action research to an elucidation of dialogue-preventing and dialogue-promoting factors, the contributions provide a comprehensive overview of the Finnish approach to the enhancement of work organisations. The book shows that the exploitation and production of academic knowledge in this area is not limited to industrial relations, occupational health or stress research, nor to addressing production economics or research into organisations or learning but also builds bridges between different perpectives.

One of the editors, Jarmo Lehtonen, sets the scene by noting the important role of national programmes in creating an infrastructure for research-assisted workplace development. He also points outs that the dimension of democracy is always present in participatory workplace enhancement schemes.

The theoretical aspects of action research are discussed in depth by Professor Olav Eikeland, a leading Norwegian scholar on the subject. Elaborating on the views of Aristotle on ethics and knowledge, theory and practice, us and others, he emphasises that dialogue is characterised by equality and community in the common activity of sorting similarities and differences, quite independently of whatever differences the participants arrive with from their work roles and experience, and quite independently of whether the dialogue reaches an agreement on anything at all. In the second theoretical contribution, Pekka Kuusela of the University of Kuopio emphasises the importance of analysing the current discourses on organisational change. This would be conducive to a deeper epistemological understanding of competing disciplinary discourses on dialogicality and a more coherent view of different forms of dialogue.

The general setting of workplace development in Finland is described in two articles. At the time of writing of the book, the Finnish Workplace Development Programme has successfully promoted dialogue and interaction at work for twelve years. Methods used in projects under the Programme include multi-professional development groups, supervisor training, team training, work conferences and democratic dialogue, the change laboratory, the development cycle model, group work counselling and narrative methods. There is a broad consensus in Finland that competitiveness must be promoted in a way that advances co-operation and staff participation and the quality of working life. Regarding local government, development schemes are increasingly utilising a network dialogue approach. The scientific understanding and practical experience of the causal mechanisms of production, optimisation of the quality of working life and organisational effectiveness have grown, allowing these development targets to be addressed by dialogical methods.

More than half of the book is devoted to an extensive exploration of the Finnish experience of dialogue in enhancing working communities. Dialogical methods have been applied to highly diverse tasks, such as facilitating continuous change in technical public services and children's day care, constructing a common understanding of the abstraction 'intelligent environment' as part of an engineering exercise to design a technological environment, improving production chains in services for old people and helping workplace study groups to reach levels of initiative impacting on the entire working community. Robert Arnkil of the University of Tampere introduces a new dialogical method, the future dialogue. In future dialogue, participants mentally transfer themselves into the future and then 'recollect' the developments that have taken place in the matter at hand. The emphasis in future dialogue is not on forecasting, however, but on building social capital and exploring possibilities for joint action. Another author from Tampere, Helena Rajakaltio, discusses whether the excellent performance of Finnish schools in international PISA evaluations can be sustained in the future, considering the meagre status of dialogue and discussion in Finnish education. Hope for the classroom comes from a community of practice evolving in teacher training: the training today is interactive, and working teachers, teacher trainees, administrators and researchers engage in open dialogue.

Although some issues of action research continue to be unresolved (such as the precedence of theory vs. practice, or outsiders vs. insiders in a work organisation), Finland is well placed for enhancement of working communities because of the characteristically high level of trust among individuals and social groups. Trust between management and staff is the cornerstone of the institution of flexible and self-regulating methods of operation. Trust promotes the creation of 'permanent development structures' that facilitate continuous dialogue-driven change in the organisation.
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaAjatuskynä Oy
  • ToteuttajaAjatuskynä Oy
  • Lisätietoja
  • Jarmo Lehtonen
    0400 507 717
    (09) 6871 0390
  • Toteutusaika
  • 15.2.2007 - 1.9.2007
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.12.2008
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 12.3.2007
    30 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 45 852 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.10.2008

Aiheluokitus