107243 Tutkimus

Ammatti-ihotautipotilaiden pitkäaikaisseurantatutkimus

Ammatti-ihotautipotilaiden pitkäaikaisseurantatutkimus

11.12.2007

Ammatti-ihotaudit ovat toiseksi yleisin ammattitautiryhmä Suomessa. Vuosittain todetaan noin 1000 ammatti-ihotautia, joista noin viidesosa on tutkittu Työterveyslaitoksen (TTL) ammatti-ihotautien poliklinikalla. Työperäisellä ihosairaudella on usein huomattavia vaikutuksia potilaiden työkykyyn ja elämänlaatuun. Suomessa tai kansainvälisesti ei ole aiemmin tehty ammatti-ihotautipotilaiden laajamittaista seurantatutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada ajankohtainen kuva ammatti-ihotautipotilaiden pitkäaikaisesta selviämisestä työelämässä ja selvittää työperäisen ihosairauden aiheuttamia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Epidemiologisen seurantatutkimuksen aineistona ovat 1547 TTL:n ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1994 - 2001 tutkittua potilasta, jotka vastasivat puoli vuotta diagnoosin asettamisen jälkeen ihotaudin vaikutuksia kartoittavaan kyselyyn. Nyt, 6 -13 vuotta myöhemmin, samoille potilaille lähetetään jatkotutkimuksena uusi kirjehaastattelu koskien ammatti-ihotaudin pitkäaikaisia vaikutuksia työelämään. Haastattelutulosten yhdistäminen diagnoosi-, ammatti- ja kliinisiin tietoihin antaa kattavan käsityksen työelämässä selviämisen ennustekijöistä. Ammatti-ihotautipotilaiden vertailuainaineistona toimivat samaan aikaan tutkimuksissa olleet ihottumapotilaat, joilla ei todettu ammatti-ihotautia. Tutkimustulokset valmistuvat kesällä 2009.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kristiina Alanko

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Pahat merkit tiedostettava, jotta pysyvä käsi-ihottuma ehkäistäisiin

18.1.2011

Työterveyslaitoksen tutkijaryhmä selvitti ensimmäisen kerran laajasti ammatti-ihotautipotilaiden pitkäaikaista selviytymistä. Merkittävin itsenäinen riski työperäisen käsi-ihottuman jatkumiselle on ihottuman pitkä kesto ennen diagnoosia. Tämä korostaa varhaisen diagnoosin ja hoidon merkitystä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
 
Huonoa paranemista ennustivat myös atopia ja jatkaminen samassa työssä. Niin ikään elintarviketyö ja työperäinen kromiallergia näyttävät ennustavan huonoa paranemista, tosin erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
 
Olennaista on, että useimmat huonon pitkäaikaisennusteen merkit ovat jo olemassa, kun ihottuma diagnosoidaan. Merkit on tällöin tiedostettava. Tämä mahdollistaisi ehkäisevien toimien kohdistamisen erityisesti potilaisiin, joilla tiedetään olevan suurentunut riski pysyvään ihottumaan.
 
Noin kymmenen seurantavuoden jälkeen työperäinen käsi-ihottuma oli parantunut 40 prosentilla potilaista. Tulos on parempi kuin kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeen. Kuitenkin 60 prosentilla potilaista käsi-ihottuma jatkui yhä, vaikka lähes kaikki olivat muuttaneet työtään, ja kolmasosa oli vaihtanut myös ammattia.
 
Työperäisen käsi-ihottuman paranemisennuste sekä taloudellinen tilanne olivat keskimäärin parempia potilailla, jotka olivat vaihtaneet ammattia kuin entisessä työssä jatkaneilla. Tämä havainto puoltaa suomalaista käytäntöä, jonka mukaan vakuutusyhtiöt maksavat uudelleenkoulutuksen.
 
Joka vuosi tuhat uutta ammatti-ihotautia
 
Vuosittain Suomessa todetaan tuhatkunta uutta ammatti-ihotautia. Ne ovat toiseksi yleisin ammattitautiryhmä. Noin 90 prosenttia ammatti-ihotaudeista on kosketusihottumia, useimmiten käsi-ihottumia.
 
Kosketusihottumat voi jakaa viivästyneestä ihokosketusallergiasta johtuvaan allergiseen kosketusihottumaan ja toistuvasta ihoärsytyksestä johtuvaan allergiseen kosketusihottumaan. Molempia on noin 40 prosenttia. Loput 20 prosenttia koostuvat välittömän allergian aiheuttamasta kosketusurtikariasta ja proteiinikosketusihottumasta.
 
Kun ammatti-ihotauti on todettu, toimiksi voi riittää esimerkiksi suojauksen lisääminen, altisteiden poistaminen tai työtehtävien muuttaminen. Toisaalta edessä voi olla uudelleenkoulutus tai eläke. Ammatillisten seurausten lisäksi ammatti-ihotautien on todettu heikentävän elämänlaatua.
 
Käsi-ihottuma parani neljällä kymmenestä
 
Työterveyslaitos sai tutkimuskyselyynsä vastauksen 605 potilaalta, joiden työperäinen käsi-ihottuma on yhtenevästi tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla.
 
Työperäinen käsi-ihottuma oli parantunut 40 prosentilla potilaista 7–14 vuoden seuranta-ajan jälkeen. Parantuminen tarkoittaa, että ihottumaoireita ei ollut esiintynyt vuoteen.
 
Seurantajaksolla joka toinen potilas oli käynyt lääkärissä ja joka neljäs oli ollut sairauslomalla työperäisen käsi-ihottuman vuoksi. Nuori potilas pärjäsi lyhyellä sairauslomalla, vanha taas tarvitsi pidemmän sairausloman.
 
Joka neljännellä niistä potilaista, joiden käsi-ihottuma ei ollut parantunut, esiintyi viikoittain oireita. Kaksi kolmasosaa potilaista tarvitsi ihottumaan kortisonivoiteita tai muuta aktiivista hoitoa.
 
Kuten useimmissa aiemmissa tutkimuksissa, tässäkään tutkimuksessa sukupuolten välillä ei havaittu paranemiseroja. Vain työelämässä olevista henkilöistä nuoret paranivat todennäköisemmin kuin vanhat.
 
Atopia teki paranemisen lähes utopiaksi
 
Atopiaa todettiin 27 prosentilla ja ihoatopiaa 15 prosentilla. Työperäinen käsi-ihottuma parani huonoimmin potilailla, joilla oli iho- tai hengitystieatopia. Myös useimmissa aiemmissa tutkimuksissa atopia on lisännyt työperäisen käsi-ihottuman pitkittymisen riskiä. Ihoatopialla tarkoitetaan atooppista ihottumaa ja hengitystieatopialla heinänuhaa tai muuta hengitysteiden atooppista sairautta.
 
Kosketusallergioita todettiin neljällä viidestä potilaista, mikä on enemmän kuin useissa muissa tutkimuksissa. Yllättävästi kosketus- tai nikkeliallergian olemassaolo ei heikentänyt ihottuman parantumista. Mahdollisesti kosketusallergioiden ja käsi-ihottuman huono ennuste liittyykin ihottuman vaikeusasteeseen. Jos käsi-ihottuma on vaikea, se ennakoi huonoa paranemista ja kosketusallergioiden kehittymistä.
 
Pitkään jatkunut ihottuma ennen diagnosointia on iso riski
 
Isoin riski työperäisen käsi-ihottuman jatkumiselle oli ihottuman pitkä kesto ennen diagnoosia. Verrattuna alle vuoden kestäneeseen ihottumaan, riskisuhde ihottuman jatkumiselle esimerkiksi vuodesta kahteen kestäneelle ihottumalle oli 3,18 ja yli kymmenen vuotta kestäneelle ihottumalle 5,24.
 
Alle vuoden kestäneistä ihottumista parani 56 prosenttia ja yli 10-vuotisista 21 prosenttia. Yli vuoden kestäneessä käsi-ihottumassa kenties ihon muutokset estävät spontaanin paranemisen ja altistavat ihottuman pitkäaikaistumisen, vaikka ihottuman aiheuttajat poistettaisiin.
 
Potilaista 59 prosentilla diagnosoitiin allerginen kosketusihottuma, muilla ärsytyskosketusihottuma. Diagnoosi ei vaikuttanut ihottuman paranemiseen. Paraneminen näyttää parhaalta niiltä potilailta, joilla on kosketusallergia helposti arkielämässä vältettävälle aineelle, kuten akrylaateille ja epoksiyhdisteille. Paraneminen on vastaavasti vaikeaa, jos allergia kohdistuu aineisiin, joiden välttäminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta, kuten formaldehydille ja kumikemikaaleille.
 
Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kromiallergiasta paranee heikosti, vaikka kromialtistus olisi loppunut. Tämän ilmiön mekanismia ei tiedetä.
 
Elintarvikealan työntekijän käsi-ihottuma vaikein
 
Analysoiduista ammateista käsi-ihottuma parani huonoimmin elintarvikealan työntekijöillä.
Seuranta-aikana eli 7–14 vuotena vain kahdeksan prosentin työ ei muuttunut lainkaan. Hieman yli puolet oli vaihtanut työaineita tai -menetelmiä tai työpaikkaa. Joka kolmas oli vaihtanut ammattia.
 
Ammattia vaihtoivat useimmin nuoret potilaat sekä elintarvike- ja kampaamoalan työntekijät.
Joka neljäs kertoi joutuneensa seuranta-aikana työttömäksi tai eläkkeelle ammatti-ihotaudin takia. Viidesosa oli koulutettu uuteen ammattiin vakuutusyhtiön kustannuksella.
 
Työssäkäyvistä potilaista paranemisprosentti oli parempi ammattia vaihtaneilla (46 %), kuin samassa ammatissa jatkaneilla (31 %). Elintarvikealalla jopa hieman yli puolet oli vaihtanut ammattia, silti heidän käsi-ihottumansa parani keskimääräistä huonommin.
 
Kaikista potilaista lähes joka neljäs kertoi taloudellisen tilanteensa huonontuneen ammatti-ihotaudin takia. Sen sijaan ammattia vaihtaneista joka neljäs kertoi taloustilanteensa parantuneen. Tämä johtunee koulutustason noususta ja parempipalkkaisesta työstä uuden koulutuksen jälkeen.
 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Ammatti-ihotautipotilaiden pitkäaikaisseurantatutkimus

T. Mälkönen, K. Alanko, R. Jolanki, R. Luukkonen, K. Aalto-Korte, A. Lauerma and P. Susitaival. Long-term follow-up study of occupational hand eczema. BJD 2010 British Association of Dermatologists 2010 163, pp999–1 006. DOI 10.1111/j.1365-2133.2010.09987.x http://www.bad.org.uk
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2133.2010.09987.x/abstract

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Kristiina Alanko
    030 474 2239
    kristiina.alanko@ttl.fi
    030 474 2779
  • Toteutusaika
  • 1.1.2008 - 1.9.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.6.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 11.12.2007
    42 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 84 638 euroa
  • Tulokset valmistuneet 10.1.2011

Aiheluokitus