107282 Tutkimus

Suomalaisen palkkarakenteen muutoksen taustat ja seuraukset analysoitavana

Suomalaisen palkkarakenteen muutoksen taustat ja seuraukset analysoitavana

Tutkimushanke laajentaa ja syventää meneillään olevan TSR-rahoitteisen hankkeen (Suomalainen palkkarakenne analysoitavana, hankenumero 106288) tuottamaa tietopohjaa yksityisen sektorin palkkarakenteesta ja sen pitkän aikavälin keskeisistä muutoksista. Jatkohankkeessa pureudutaan kahteen haastavaan kysymykseen: Mitkä päätekijät ovat vaikuttaneet yksityisen sektorin ja varsinkin teollisuuden toimihenkilöiden ja palvelualoilla työskentelevien palkkarakenteen muutoksiin ja minkä mekanismien kautta? Mitä seurauksia voidaan ennakoida toteutuneen kehityksen ja siihen vaikuttaneiden taustojen pohjalta ottaen huomioon viimeaikaiset painotukset solmituissa työehtosopimuksissa? Hakemalla vastauksia näihin ajankohtaisiin kysymyksiin hanke tuottaa uutta, syvällistä analyyttistä niin työmarkkinaosapuolia kuin myös poliittisia päätöksentekijöitä tukevaa tietoa niistä muutostekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan suomalaisen palkkarakenteen kehitykseen. Hankkeessa analysoidaan yksityisen sektorin palkkarakenteen muutoksen taustoja ja seurauksia tarkemmin erillisten mutta toisiinsa läheisesti kytkettyjen tutkimuskysymysten avulla. Tarkastelun kohteena ovat: palkkajakauman muoto ja työvoiman rakenteen muutos, funktionaalinen tulonjako ja teollisuuden rakennemuutos, palkkausjärjestelmien muutoksen vaikutus palkkatasoon ja palkkaeroihin, tehtävärakenteiden muutos ja työpaikka- ja työntekijävirrat sekä urakatkosten vaikutus palkkatasoon ja -kehitykseen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Aineistoa Materials-välilehdellä.

TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN ANSIOEROT NOUSSEET

2009-05-28 00:00:00.0

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA selvittää palkkausmuutoksien syitä. Teollisuuden toimihenkilöiden ansioerot ovat nousseet selvästi 2000-luvulla, sillä työnantajat ovat nostaneet erityisesti korkeasti jo ennestään palkattujen ansioita. Palvelualalla toimivien palkkaerot eivät juuri ole tällä vuosikymmenellä kiihtyneet. Työsuojelurahasto rahoitti ja rahoittaa laajaa tutkimusta.

ETLAa kiinnostaa, mitä kehityksestä voi ennakoida. Tarkoitus on tuottaa analyyttista perustietoa palkkauksista työmarkkinaosapuolille ja poliittisille päättäjille.

Vuoden 2008 alussa valmistui Työsuojelurahaston rahoittama laaja yksityisen sektorin palkkarakenteen tutkimus (TSR 106288). ETLAn ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tulokset osoittivat, että eniten olivat muuttuneet teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot, etenkin vuosituhannenvaihteen jälkeen. Palkkaerot kasvoivat erityisesti lisiä sisältävillä kokonaisansioilla, ei niinkään peruspalkalla mitattuna.

Palvelualalla palkkaerot kasvoivat pääosin 1990-luvun lopulla, mutta erot kasvoivat selvästi vähemmän kuin teollisuuden toimihenkilöillä. Vähiten muuttui teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne.

Tässä esiteltävässä hankkeessa ratkotaan sitä, mitkä päätekijät ovat vaikuttaneet varsinkin teollisuuden toimihenkilöiden ja palvelualojen palkkarakenteen muutoksiin ja miten. Toinen iso kysymys on se, mitä toteutuneesta kehityksestä voi ennakoida, kun ottaa huomioon viimeaikaiset painotukset solmituissa työehtosopimuksissa.

Korkeapalkkaisten tiedot ja taidot näkyvät palkassa


ETLA tutki ensinnäkin palkkajakauman muotoa ja työvoiman rakenteen muutosta sekä teollisuuden toimihenkilöillä että palvelualoilla työskentelevillä. Osoittautui, että palkkaerojen kasvuun 1996–2006 ovat vaikuttaneet ryhmien keskeisten ominaisuuksien muutokset sekä määrässä että hinnassa.

Teollisuuden toimihenkilöillä ansioerot kasvoivat vahvasti vuosituhannenvaihteen jälkeen. Erityisesti korkeimmin palkatuilla tulos näyttää selittyvän palkassa mitattujen tuotosten selvästi ripeämmällä nousulla kuin heikommin palkatuilla.

Palvelualalla näkyy sama kehitys 1996–2001. Lisäksi kehitystä vauhdittavat määrälliset muutokset, jotka niin ikään muuttuivat yli keskiansioiden ansaitsevien eduksi.

Ansioerojen nopea kasvu selittyy siis sillä, että työnantajat ovat halunneet maksaa aiempaa selvästi enemmän erityisesti korkeapalkkaisten tiedoista ja taidoista.

Rakennemuutos hillitsee palkkaerojen kasvua


Vielä 1980-luvun alkupuolisko oli teollisuuden rakennemuutoksen kannalta rauhallista aikaa. Sen jälkeen toimialojen kehitys on vaihdellut suuresti. Metsäteollisuudessa murros alkoi näkyä jo 1980-luvulla, voimakas rakennemuutos ei silti hallinnut toimialaa. Metalliteollisuudessa toimialojen kehityserot ovat olleet suuria. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa taas kehitys oli suhteellisen tasaista 1990-luvun puoliväliin asti.

Rakennemuutos vähentää työn tulo-osuuden muutosta, kun kannattavien yritysten markkinaosuudet kasvavat. Sama pätee, kun viennin osuus kasvaa. Vaikutus syntyy siitä, että viennin kasvu kiihdyttää työn tuottavuutta kasvattavaa rakennemuutosta toimialan toimipaikkojen kesken.

Tulospalkkaus nostaa selvästi ansioita


Tulospalkkajärjestelmään kuuluminen nostaa ansioita seitsemisen prosenttia. Jo järjestelmään kuuluminen näyttää nostavan ansioita. Tulokset ovat samankaltaisia kuin vuoden 2007 amerikkalaistutkimuksessa.

Koulutuksen ja työkokemuksen tuotto on tyypillisesti matalampi tulospalkatuissa kuin muissa tehtävissä, mutta erot eivät ole suuria. Tämä tulos poikkeaa selvästi mainitusta amerikkalaistutkimuksesta.

Sukupuolten väliset palkkaerot ovat jonkin verran pienempiä tulospalkkatehtävissä kuin muissa tehtävissä.

Tulospalkkaus on merkittävästi kasvattanut toimihenkilöiden palkkaeroja.

Työntekijöiden vaihtuvuus voi edistää tuottavuutta ja avarruttaa työntekijää


Tavallisesti työpaikkavirrat määritellään toimipaikkojen työllisyysmuutosten perusteella. Näin laskien Suomen yrityksissä työpaikkojen syntymisaste oli 22,4 ja tuhoutumisaste 23,8 prosenttia vuosina 2000–2004. Kun otetaan huomioon toimipaikkojen seitsemänportainen tehtäväryhmittely, syntymisaste on 30,6 ja tuhoutumisaste 32,0 prosenttia.

Työntekijöiden liikkuvuus on selvästi suurempaa kuin työllisyyden nettomuutos sekä toimipaikkojen ja toimipaikkojen sisäisten tehtävien muutokset yhdessä edellyttävät. Tämä eräänlainen ylimääräinen työntekijöiden vaihtuvuus voi olla tärkeä esimerkiksi tuottavuusvaikutusten leviämiselle taloudessa tai työntekijöiden inhimillisen pääoman kertymiselle.

Työllisyyden mikrodynamiikalla on kiinnostavia yhteyksiä palkanmuodostukseen ja erityisesti sen suhdannedynamiikkaan. Tällaista tietoa tarvitaan työttömyyden suhdannedynamiikan mallinnuksessa.

Nuori toimihenkilö saa viisi prosenttia lisää palkkaa, jos vaihtaa yritystä


Sekä työnantajan vaihtamisesta että liikkumisesta yrityksen sisällä on hyötyä toimihenkilön uran alussa. Palkka nousee yrityksen vaihdoksessa selvästi eli yli viisi prosenttia.

Miehet hyötyvät hieman enemmän yrityksen vaihdoksesta kuin naiset. Kun vaihdetaan työtehtävää yrityksen sisällä, palkkakasvun sukupuolierot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Alimman keskiasteen tai tätä alemman tutkinnon suorittaneet naistoimihenkilöt eivät hyödy liikkuvuudesta yhtä paljon kuin korkeammin koulutetut naiset. Miesten palkoissa koulutustaso ei vaihtele näin.

Meneillään olevan jatkohankkeen (TSR 108299) päätteeksi ETLA aikoo tuottaa laajan, yleistajuisen ja suomenkielisen loppuraportin, johon on koottu myös tämän hankkeen päätulokset ja johtopäätökset.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Asplund, R. (2008), Sukupuolten palkkaerot Suomessa - yksityisen sektorin miesten ja naisten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu. ETLA B 233.

Asplund, R. & Böckerman, P. (2008), Palkkaerot Suomessa - yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu. ETLA B231. 

Asplund, R. & Lilja, R. (2009), Rising wage inequality in Finnish manufacturing and services. Evidence from quantile regression based decomposition.

Böckerman, P. & R. Uusitalo (2007), Minimum wages and youth employment: Evidence from the Finnish retail trade sector, Labour Institute for Economic Research (PT), Working Papers No. 238. 

Böckerman, P. & R. Uusitalo (2009), Minimum wages and youth employment: Evidence from the Finnish retail trade sector, British Journal of Industrial Relations, 47:2 June 2009, pp. 388-405. Böckerman, P. & Maliranta, M. (2009), "Globalization, creative destruction, and labor share change: evidence on the determinants and mechanisms from longitudinal plant-level data", ETLA Discussion Papers No. 1178. 

Kauhanen, M. & Napari, S. (2009), Wage growth and mobility between and within firms by gender and education.

Kauhanen, M., Napari, S. & Rokkanen, M. (2009), Teollisuuden toimihenkilöiden liikkuvuus ja sen palkkavaikutukset, Talous & Yhteiskunta 1/2009.

Maliranta, M. (2009), Työpaikka- ja työntekijävirrat ja tehtävärakenteiden dynamiikka Suomen yrityssektorilla. Helsinki: ETLA, Keskusteluaiheita No. 1177. 

Sauramo, P. & Maliranta, M. (2009), Structural change in the Finnish manufacturing: A combination of longitudinal plant-level data and the theory of the aggregation of production functions.

Asplund, Rita ja Kauhanen Merja (toim.). 2010. Suomalainen palkkarakenne. Muutokset - syyt - seuraukset. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, Taloustieto Oy. Helsinki. ETLA B245. ISSN 0356-7443. Palkansaajien tutkimuslaitos Tutkimuksia 111. ISSN 1236-7176. ISBN 978-951-628-498-2.

http://www.etla.fi/to/tupo

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    (09) 609 900
    (09) 601753
  • Toteutusaika
  • 2008-01-01 00:00:00.0 - 2009-01-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2009-01-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2007-11-05 00:00:00.0
    200000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 283483.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2009-05-19 00:00:00.0

Aiheluokitus