108086 Tutkimus

Johtajuus ja pelko suomalaisessa työorganisaatiossa

Johtajuus ja pelko suomalaisessa työorganisaatiossa

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella pelon luonnetta, pelkojohtamista ja pelon seurauksia asiantuntijaorganisaatioissa yhteistyön ja tiedon jakamisen näkökulmista. Pelolla johtaminen on vähän tutkittu osa-alue liiketaloustieteessä. Pelolla johtaminen on ollut haasteellinen tutkimuskohde, koska on vaikeaa houkutella organisaatioita osallistumaan tutkimukseen, jossa heidän johtamiskäytäntönsä voidaan leimata kyseenalaisiksi. Tässä hankkeessa on luotu Suomen Akatemian rahoituksella vuoden 2007 aikana käsitejärjestelmä ja malli pelkojohtamisesta sen analysoimiseksi, mitä ja miksi työorganisaatioiden eri asemissa olevat henkilöt pelkäävät, ja miten heidän pelkonsa projisoituvat työn tekemisen käytäntöihin. Lisäksi hankkeessa on luotu verkkosivusto www.panoptika.fi, jonka avulla on tarkoitus kerätä työntekijöiden ja esimiesten pelkotarinoita erityyppisissä organisaatioissa eri puolilla Suomea. Tavoitteena on houkutella tarkasteltavaksi mahdollisimman rikas tarina-aineisto pelosta ja pelottelusta.

Hankkeen vastuuhenkilö
Marja Eriksson

PELOTTELU VOI MURTAA TYÖNTEKIJÄN

25.11.2009

Perinteinen autoritäärinen johtamistapa ei sovi nykypäivään. Siitä huolimatta pelkojohtamista sovelletaan edelleenkin joillakin työpaikoilla. Pelottelu on helppoa; tuoreessa muistissa ovat 1990-luvun laman kokemukset lomautuksineen ja irtisanomisineen. Niihin viittaamalla voidaan pitää työntekijät varpaillaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Näin todetaan Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella tehdyssä Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksessa, jonka aineiston muodostavat 101 pelkoon ja pelotteluun liittyvää kertomusta. Työsuojelurahaston ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimus kuuluu osana monitieteiseen LEAR-tutkimushankkeeseen (Leadership, Power and Fear). LEAR tutkii pelon ja epävarmuuden tahallista tai tahatonta käyttöä työelämässä.

Tutkimuksessa tunnistettiin laajasti erilaisia pelon ilmapiiriin ja pelotteluun liittyviä tekijöitä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti pelon ulottuvuudet, selviämisen ja uupumisen kulttuuriset merkitykset ja johtaja-alaissuhteen jännitteet.

Pelko nakertaa hyvinvointia ja tulosta


Pelkojohtamisella on useita kohtalokkaitakin seurauksia. Se vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen sekä edelleen yrityksen tai organisaation tuottavuuteen ja tulokseen. Tehokkaita keinoja pelon ilmapiirin luomiseen ovat esimerkiksi uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen ja tietojen panttaaminen.

Eräs työntekijä kuvaa pelkojohtamista osuvasti näin: ”… on uhkailtu monenlaisilla muilla supistuksilla ja elinolojen heikkenemisellä. Keskustelu henkilöstön kanssa on ollut satunnaista ja ylimielissävytteistä johdon suunnalta. Jo sovittuja asioita on pyörretty ilman selityksiä…”

Tutkimuksesta käy toisaalta myös ilmi, ettei johtajuutta sinänsä vastusteta. Kirjoittajat näyttävät pikemminkin arvostavan ja kaipaavan hyvää johtajuutta.

Useimmin mainittuja hyvän johtajan ominaisuuksia olivat avoimuus, aktiivisuus ja hyvät vuorovaikutusvalmiudet. Eräs kirjoittaja pohtii: ”Yritysjohdon pitäisi olla erityisen tarkkana, kun se nostaa tai muuten hakee ihmistä esimiesasemaan. Nykyisin pitäisi vaatia esimieheltä vuorovaikutustaitoja, empatiakykyä ja oikeudenmukaisuutta käsitellä erilaisten ihmisten asioita ja työpanosta.”

Tarinoita kerännyt sivusto tarpeellinen


Tämän LEAR-tutkimuksen osahankkeen aineisto kerättiin online-tutkimussivustoa käyttäen, joka oli avoinna kesästä 2008 kevääseen 2009.

Sivusto osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Sen kautta oli mahdollista purkaa anonyymisti kipeitäkin pelkoon ja pelotteluun liittyviä kokemuksia.

Kertomusten kirjoittajista noin puolet oli suur-Helsingin alueelta ja viidesosa Länsi-Suomesta. Suurin osa kertomusten lähettäjistä oli naisia, toimihenkilöitä ja iältään 35–54-vuotiaita. Useimmin mainitut toimialat olivat hallinnollinen (toimisto)työ, seurakunnat sekä terveydenhuolto.

Kertomuksista kävi ilmi, etteivät pelotteluun syyllisty vain esimiehet. Pelottelua esiintyy myös monissa muissakin vuorovaikutussuhteissa työpaikoilla.

Aineistoa analysoitiin eri menetelmin ja saatiin aikaan muun muassa juonirakennetiivistelmä ja edelleen yksinkertainen tarinatyyppien luokittelu.

Osa selviytyy, toiset uupuvat


Aineistosta erottui kolme pelkoa työpaikalla kokeneiden luokkaa, selviytyjät, uupuvat ja tarkkailijat.

Selviytyjien tarinoita oli aineistossa eniten. Selviytyjien kuvaamat tapahtumat kulkivat normaalitilanteesta pelon aiheuttamaan tasapainon järkkymiseen, ja lopulta kontrollin ja toimintakyvyn palauttamiseen ja vahvistamiseen.

Näin kertoo eräs selviytyjä: ”Pääsin keskustelemaan oman esimieheni yläpuolella olevan henkilön kanssa. Sain uuden tehtävän, jossa voin hyödyntää osaamistani. Itsetuntoni palasi.”

Uupuvien kertomusten punainen lanka kulki normaalitilanteesta pelon ilmapiiriin ja pelon aiheuttamaan oireiluun, mistä seurasi sairastumista ja uupumista. Tähän ryhmään kuuluvat luovuttavat, koska eivät näe enää muuta vaihtoehtoa.

Uupuvat voivat yrittää vielä sopeutua, vaikkakin puolikuntoisina ja kyynistyen. Joskus työpaikan jättäminen on ainoa keino pelastautua tukalasta tilanteesta: ”Nykyään syön kiltisti pillereitäni enkä toivu varmaan ikinä keskivaikeasta masennuksestani… Aika näyttää, kuinka selviän tulevista haasteista.” ”Itse lähdin vapaaehtoisesti pois… Pelaajat pärjäävät, avoimet ja rehelliset, työstään ylpeät joko lähtevät tai kaatuvat.”

Tarkkailijat huomaavat tulehtuneen tilanteen, jonka ulkopuolella itse onnistuvat pysyttelemään. He huomaavat samalla, kuinka monet työtoverit eivät selviä ja joutuvat myrskyn silmään. Tarkkailijat pohtivat tilannetta ja kehittelevät ideoita, joista voisi olla hyötyä ongelmien ratkaisussa.

Kaikista tarinoista voitiin löytää yhteisiä pelon kokemuksiin liittyviä ulottuvuuksia. Näitä olivat vuorovaikutus, tilanteen arvioidut seuraukset (esimerkiksi oma asema, tulot, maine), työhön liittyvät ideaalit, henkilökohtainen sitoutuminen työhön ja siitä saatava arvostus, toimijuus ja kyky kontrolloida tilannetta (agentuuri) sekä hyvinvointi ja terveys.

Hyvää työelämää etsimässä


Kirjoittajat pohtivat kertomuksissaan myös työelämän arvoja ja laatua yleisesti ja miettivät, mikä on hyväksyttävää tai ylipäätään siedettävää työpaikalla ja esimies-alaissuhteissa.

Terveys nousi varsin keskeiseksi arvoksi kirjoituksissa. Kun työntekijän terveys murtuu painostamisen ja pelottelun seurauksena, ei voimavaroja enää ole oman aseman puolustamiseen, kuten seuraava kirjoittaja kuvailee: ”Mielessäni kävi, että olisin voinut lähteä viemään asiaa eteenpäin esimerkiksi työsuojelun kautta, mutta olin fyysisestikin niin huonossa kunnossa, ettei siihen juuri ollut voimia.”

Suomalainen työntekijä on usein tunnollinen ja työhön sitoutunut. Tarve tehdä hyvää työtä ja saada sitä kautta ammatillisen onnistumisen tunteita on vahva. Hyvää suoritusta ei kuitenkaan aina huomata tai arvosteta kriisiaikoina, mikä turhauttaa: ”Olen luonteeltani huolellinen ja järjestelmällinen ja haluan oppia asiat hyvin ja perinpohjin… Valitettavasti … asiakkaan ongelmat olivat sivuseikka. Ja kyseessä piti olla asiakaspalvelutyö.”

Työnantajan ja esimiehen toimet eivät rajoitu aina vain henkiseen pelotteluun tai väkivaltaan. Joillakin kirjoittajilla oli kokemuksia myös fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Seuraukset voivat olla vakavia: ”Kerran johtajalla meni hermo niin pahasti, että hän kävi päälle… Alkoi sairaslomakierre, koska en voinut mennä enää firmaan.”

Terveyden, hyvän työn tekemisen ja fyysisen koskemattomuuden lisäksi kirjoittajien listaamia keskeisiä ydinarvoja olivat tasa-arvo (rotuun, sukupuoleen, ikään tai uskontoon liittyen), ihmisarvo (toisten ihmisten kunnioittaminen), vapaus (yhdistymisvapaus, vapaus keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon), rehellisyys ja lain noudattaminen. Kaikkia ydinarvoja vastaan toimiminen painostuksen alaisena koettiin erittäin raskaaksi.

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo

Johtajuus ja pelko suomalaisessa työorganisaatiossa

Luomanen Jari (2009). Fear and intimidation at work. Research report to the Finnish Work Environment Fund. University of Tampere, Department of Management studies. 40 s.

TSR-kanava 23.2.2010
Multimedia-ohjelma: Pelon ilmapiiri syö yksilöä ja yhteisöä.
Radio-ohjelma: Pelko talttuu puhumalla.
http://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/3095

Tiedote 5.2.2010
http://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/3271

Tutkimus tutuksi -tapaamisen 5.2.2010 esityksen kalvot

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos
  • Lisätietoja
  • Marja Eriksson
    (03) 3551 6765
    (03) 3551 6020
  • Toteutusaika
  • 1.8.2008 - 1.9.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2.1.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 14.4.2008
    50 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 161 653 euroa
  • Tulokset valmistuneet 17.11.2009

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen