108103 Tutkimus

Työelämän laatu ja laadun arviointi

Työelämän laatu ja laadun arviointi

2.6.2008

Työelämän laadusta on keskusteltu paljon viime vuosina. Nämä keskustelut, samoin kuin työelämän tilaa kuvaavat aikasarja-aineistot, tuovat esiin hämmentäviä paradokseja. Keskimäärin työ tarjoaa paremman toimeentulon ja mahdollistaa omien taitojen ja osaamisen käytön aiempaa laajemmin. Toisesta näkökulmasta katsottuna työelämä on muuttunut huonommaksi. On esitetty, että työn palkitsevuuden ja työn vaatimusten suhde on muuttunut työntekijän kannalta epäedullisemmaksi.

Työelämän laatu on käsitteellisesti täsmentymätön tutkimusalue. Tarkastelemme tutkimuskirjallisuuden avulla työelämän laadun käsitteitä, tutkimusperinteitä ja laadun erilaisia arviointitapoja sekä analysoimme suomalaisen työelämän laatua Tilastokeskuksen keräämillä Työoloaineistoilla ja vertailevan kansainvälisen aineiston avulla. Tavoitteena on jäsentynyt katsaus työelämän laadun eri tutkimusperinteistä, teoreettisista avauksista sekä metodologista lähestymistavoista.

Käsiteanalyysin ja vertailevan aineiston avulla on mahdollista tehdä uusia avauksia työelämän laadun tutkimukseen. Voimme kartoittaa työelämän laadun ja työhyvinvoinnin trendejä Suomessa ja Euroopassa ja löytää muuttuvan työelämän laadun kannalta tärkeät painopistealueet. Tutkimusaineistojen avulla on mahdollista tarkastella suomalaisen työelämän laadun erityispiirteitä suhteessa seitsemän muun maan työelämän laatuun.

Tulokset julkaistaan alan tieteellisissä lehdissä, konferensseissa sekä seminaareissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Timo Anttila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työelämän laatu muuttuu verkkaisesti

29.12.2010

Suomalainen työelämä näyttää kohtelevan eri ryhmiä jossain määrin yhtäläisesti, erityisesti kun on kyseessä kielteinen kehitys. Korkeampi koulutus ja asema eivät suojaa palkansaajaa työelämän huonontumiselta.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos tutki Työsuojelurahaston tukemana työn laadun muutosta Suomessa ja Euroopassa. Tulokset tukevat käsitystä sekä suomalaisen että skandinaavisen työelämän korkeasta tasosta.

Verrattuna Skandinavian maihin suomalaiset palkansaajat raportoivat yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää ammattitaitoaan ja osaamistaan työssään, mutta ovat työn autonomian suhteen heikommassa tilanteessa. Suomalaiset ovat myös tyytymättömämpiä palkkaukseensa. Suomessa sukupuolella on yhä merkitystä. Läpi 25 vuoden tarkastelujakson naiset raportoivat huonompaa työelämän laatua kuin miehet.

Työelämän kehitystrendit eroavat toisistaan Euroopan eri maissa. Suomessa ja Skandinaviassa toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien palkansaajien välinen kuilu työn laadun indikaattoreilla on pienentynyt. Sen sijaan eurooppalaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että eri asemassa olevien välillä olisi tapahtunut polarisaatiota muun muassa Britanniassa.

Konsensushenkeä ja oppivia organisaatioita

Pohjoismaiden menestystä työelämän laatuvertailuissa on selitetty konsensushenkisillä työelämäsuhteilla, joissa eri osapuolet, niin valtio, työnantajat kuin ammattiliitotkin, ovat yhdessä sitoutuneet työelämän kehittämistoimiin.

Työelämän kehittäminen on perustunut sosioteknisten menetelmien perinteeseen, jossa on korostettu työntekijöiden osaamisen syventämistä, osallistumista ja yhteistoimintaa.

Työelämän kehittämiseen ovat kuuluneet työskentely tiimeissä, tiimien autonomian kehittäminen, työn rikastaminen sekä työsuhteiden turvallisuus ja pyrkimys pitkäjänteisyyteen. Nämä työn piirteet kertovat uusista tavoista organisoida työtä verrattuna tiukemmin ylhäältä valvottuihin, pilkottuihin ja yksitoikkoisiin töihin.

Pohjoismaissa on muuta Eurooppaa enemmän tämän kaltaisia oppivia organisaatioita, joissa työntekijät pääsevät osallistumaan koulutukseen sekä työnsä suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon.

Korkean tason säilyttäminen ei hoidu itsestään

Suomalaista ja pohjoismaista korkeaa työelämän laatua himmentävät työn aikapaineiden lisääntyminen ja korkea taso sekä kokemus työelämän epävakaisuudesta. Ajan saatossa näistä kehityskuluista on tullut sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä yhdistävä kokemus.

Pohjolan työelämä antaa mahdollisuuksia kehittymiseen ja osallistumiseen, mutta myös vaatii niitä ja lisää työntekijöiden kiirettä ja epävarmuutta. Näyttää siltä, että vahvat instituutiot, työmarkkinalainsäädäntö ja korkeaan teknologiaan sekä työntekijöiden osaamiseen panostavat työnantajastrategiat eivät pystyisikään suojaamaan epävarmuuden lisääntymiseltä ja työn muuttumiselta intensiivisemmäksi.

Vahvat instituutiot eivät ole merkittävästi pystyneet vaikuttamaan työelämän laadun eroihin miesten ja naisten välillä. Sukupuolten väliset erot ovat hämmästyttävän pysyviä Suomessa.

Työelämän laadun säilyminen korkealla tasolla ei ole itsestään selvää. Tutkimus toi esiin muun muassa sen, että Britanniassa 1990-luvun puolivälissä työelämän laatu oli useilla indikaattoreilla yhtä korkealla tasolla kuin Skandinaviassa. Siinä missä kymmenen vuoden kuluessa Pohjoismaat onnistuivat pääosin säilyttämään asemansa, Britanniassa työelämän hyvänä kokevien määrä vaikutti olevan jyrkässä laskussa.

Myös Suomessa ja Pohjoismaissa kohdistuu muutospaineita institutionaalisiin rakenteisiin, kuten koulutusjärjestelmään ja kolmikantaisiin työehtosopimuksiin. Esimerkiksi Ruotsissa tutkijat ovat arvelleet, että heikkenevällä hyvinvointivaltiolla ei kenties ole mahdollisuuksia pitää yllä entisenkaltaisia rakenteita, joiden on ajateltu tuottavan hyvää työelämää.

Tulokset vaativat lisää huomiota ja keskustelua työelämän laadun tutkimukseen ja kehittämiseen.

Työelämän laatu on monimutkainen ilmiö

Aikaisemmat tutkimukset työn laadusta osoittavat, että työelämän laatu on monimutkainen ilmiö ja että on hankala yhdistää näistä ulottuvuuksista yhdensuuntaisia muutoksia, jotka voisi tiivistää yleiseksi paranemiseksi tai huonontumiseksi.

Se, että työelämän laadun muutokset ovat erityisesti Suomessa melko maltillisia, on ristiriidassa työelämää koskevan muutospaineen kanssa.

Muutoksen arviointia vaikeuttaa se, että ihmiset sopeuttavat subjektiiviset standardit objektiivisiin oloihin. Esimerkiksi poikkileikkausaineistoissa on havaittu, että vastaajan tulot ja hänen itsensä arvioima onnellisuus korreloivat voimakkaasti, mutta aikasarja-aineistoissa tulojen dramaattinenkaan kasvu ei johda onnellisuuden kasvuun.

Hedonistiseksi oravanpyöräksi nimetty ilmiö tuottaa tällöin vakioista kuvaa hyvinvoinnista ja verhoaa muutokset objektiivisissa elinoloissa. Standardien sopeuttamista tapahtuu myös alaspäin elinolojen heikentyessä.

Tulokset perustuvat työolotutkimuksiin ja haastatteluihin

Tutkimuksessa kartoitettiin työelämän laatua koskevia käsitteitä tutkimuskirjallisuudessa ja selvitettiin, mitä kullakin käsitteellä on tarkoitettu, minkälaiseen tutkimusperinteeseen käsite liitetään ja miten käsitteitä on sovellettu empiirisessä tutkimuksessa. Huomiota kiinnitettiin sekä subjektiivisten että objektiivisten työn laadun mittareiden käyttöön.

Käsiteanalyysi perustui yli tuhanteen EBSCO Business Source Elite -tietokannasta poimittuun tieteelliseen artikkeliin.

Työelämän laatua analysoitiin soveltaen käsiteanalyysin pohjalta täsmentynyttä työelämän laadun lähestymistapaa empiirisiin aineistoihin.

Työelämän laatua Suomessa analysoitiin Tilastokeskuksen keräämien työoloaineistojen avulla. Työn laadun muutosta tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta, jotka olivat työn laadun eri osa-alueiden ajallinen muutos, palkansaajaryhmien väliset erot työn laadun kokemisessa sekä se, havaitaanko eri palkansaajaryhmien välisten erojen kasvaneen tutkimusajanjaksolla 1984–2008.

Suomalaisen työelämän laatua arvioitiin kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Analyysi perustui eurooppalaiseen työolotutkimusten (EWCS) sarjaan vuosilta 1995–2005. Lisäksi käytettiin kahdeksasta Euroopan maasta kerättyä Quality of Life in a Changing Europe -kyselyaineistoa vuodelta 2007.

Tutkimushankkeen aikana tutkijat kiinnostuivat selvittämään työn organisoinnin, työntekijöiden osallistumisen ja paikallisen sopimisen uusista muodoista ja keräsivät haastatteluaineiston viidestä pohjoiskarjalaisesta teollisuusyrityksestä. Aineisto koostuu yritysjohdon, luottamushenkilöiden sekä työntekijöiden haastatteluista.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työelämän laatu ja laadun arviointi

Anttila Timo, Hartikainen Armi, Oinas Tomi, Nätti Jouko. Työelämän laatu ja laadun arviointi. Tutkimushankkeen loppuraportti 10.11.2010. Jyväskylän yliopisto. Sähköinen julkaisu (pdf) ISBN 978-951-39-4109-3 ISSN 1239-5498-82
108103Loppuraportti.pdf (505.4 kt)

A. Hartikainen, T. Anttila, T. Oinas, J. Nätti: Is Finland Different? Quality of Work among Finnish and European employees. Research on Finnish Society 3:29-41, 2010.
http://www.finnresearch.fi/4_hartikainen_et_al_2010.pdf

 

Job Quality Aggregates Many Factors

The Department of Social Sciences and Philosophy of the University of Jyväskylä studied the usage of the concept of job quality and the levels and trends in job quality in Finland and other European countries.

The concept of job quality was analysed on the basis of more than one thousand scientific articles collected from the EBSCO Business Source Elite database. Empirical data were derived from the Finnish Quality of Work Life Surveys (1984—2008), the European Working Conditions Surveys representing EU27 countries (1995—2005) and the Quality of Life in a Changing Europe dataset (2007) representing eight European countries.

The present study confirmed the challenges posed by the diverse interpretations of fundamental concepts — such as ‘job quality’ — and the variation in the number and content of the components of quality, as well as the changes taking place in work itself. Some of the basic objects of measurement are work autonomy (degree of influence on the characteristics of one’s own job), perceived harriedness (pace of work, time pressure, tight deadlines) and job insecurity (measured subjectively by questionnaire surveys and objectively by the prevalence of atypical employment arrangements or the duration of employment contracts).

In a comparison among the Nordic countries, Finnish employees were found to be on a par with their Scandinavian counterparts in opportunities for using their skills at work but lagging behind in terms of employee autonomy and satisfaction with pay.

The pace of change in job quality was quite moderate, especially so in Finland, which is in contradiction to the ‘grand narratives’ of work life change, such as intensification of work, increasing insecurity and transition to post-industrial, autonomous work organisation. The assessment of changes is nevertheless hampered by people’s tendency to adjust their subjective standards according to the objective environment. It is a common finding, for instance, that cross-sectional analysis of respondents’ income and self-perceived happiness reveal a strong correlation between the two whereas time-series data fail to show an increase in happiness however dramatic the increase in income may be over time. This ‘hedonic treadmill’ phenomenon thus produces an unchanging image of well-being and veils any change in the objective living environment.

The changes in Finnish work life appear to affect different employee groups more or less uniformly, particularly as regards trends perceived as negative. In other words, high level of education and good job status fail to protect the employee from negative changes at work. On the other hand, gender continues to have a profound effect, with women reporting poorer job quality than men throughout the 25-year study period.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • Lisätietoja
  • Timo Anttila
    (014) 260 3128
    antiei@jyu.fi
    (014) 260 2535
  • Toteutusaika
  • 1.9.2008 - 1.9.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2.6.2008
    110 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 157 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 26.11.2010

Aiheluokitus