108248 Kehittämisavustus

Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa

Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa

8.9.2008

Yleisradion työterveyshuollon aiemmin tekemässä, Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa ilmeni, että epäsäännöllistä työaikaa tekevistä 40 % kärsii huonosta unen laadusta ja päivätyötä tekevistäkin 32 %. Usein tai jatkuvasti stressiä kokeneista 59 % ilmoitti kärsivänsä unentulon viivästymisestä.

Uni kytkeytyy läheisesti psyykkiseen oireiluun. Hoitamalla uniongelmia voi olla mahdollista vähentää riskiä sairastua mm. masennus- ja ahdistushäiriöihin. Tiedon tehokas hyödyntäminen edellyttää suuren oireilijajoukon tavoittamista varhaisvaiheessa, ja siksi unettomuuden arviointi- ja hoitomenetelmien kehittäminen avoterveydenhuoltoon on tarpeen.

Nykyisin valtaosaa unettomuusoireista kärsivistä hoidetaan ainoastaan lääkkein. Uni- ja nukahtamislääkkeet on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan lyhytaikaiseen käyttöön.
Tutkimukset ovat osoittaneet ns. kognitiivis-behavioraalisten unettomuuden hoitokeinojen hyvän tehon. Niiden laajempi käyttö edellyttää lisätietoa menetelmän soveltuvuudesta avoterveydenhuollon käyttöön. Säännöllisestä päivätyöstä poikkeavat työajat muodostavat lisähaasteen, koska yksi keskeinen tekijä ei-lääkkeellisessä hoidossa on säännöllinen univalverytmi.

Tämän kehityshankkeen tavoitteena on tuottaa työterveyshuollon käyttöön soveltuva unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen hoitomalli. Päämääränä on sellainen ei-lääkkeellinen unettomuuden arviointi- ja hoitomalli, jota voidaan soveltaa työterveyshuolloissa kautta maan.

Hankkeen vastuuhenkilö
Aslak Savolainen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Unettomuutta voidaan hoitaa ilman lääkkeitä

16.6.2011

Yleisradion työterveyshuolto ja Työterveyslaitos kehittivät toimivan ryhmähoitomenetelmän unettomuudesta kärsivien lääkkeettömään hoitoon. Työterveyshuollon ammattihenkilöt voidaan kouluttaa antamaan lääkkeettömän hoidon ohjausta. Hoito parantaa osallistujan unen laatua ja lisää työkykyä.

Projektia johtivat Työterveyslaitoksen dosentti Christer Hublin ja Yleisradion johtava työterveyslääkäri Aslak Savolainen. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Projektin tavoitteena oli tutkia unettomuuden ei-lääkkeellisen hoidon käyttökelpoisuutta. Oletuksena oli, että työterveyshuollossa toteutettu ryhmähoito on tehokas pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa.

Hoidon avulla unettomuusoireet ja unilääkkeiden käyttö vähenevät. Samalla unettomuuteen liittyvä haitallinen ajattelu ja psyykkinen oireilu vähenee ja elämänlaatu paranee.

Noin neljännes Yleisradion henkilöstöstä tekee vuorotyötä. Työvuorot alkavat aamuyöstä ja päättyvät puolen yön jälkeen. Ylimääräistä kuormitusta syntyy, kun kollegoiden sairaslomat ja loma-ajat lyhentävät työssä olevien lepoaikoja. Lisäksi jatkuva suorien lähetysten aiheuttama suorituspaine lisää työntekijöiden kokemaa työn henkistä kuormittavuutta.

Yleisradion työterveyshuollon aiemmin tekemän tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä epäsäännöllistä työaikaa tekevästä kärsi huonosta unen laadusta. Päivätyötä tekevistäkin lähes kolmasosalla on ongelmia unen laadussa. Stressiä kokevilla unentulon viivästyminen on tavallista.

Unipäiväkirjalla unettomuuden torjuntaan

Yleisradiossa perustettiin kaksi ryhmää, joista toiseen osallistuivat säännöllistä päivätyötä tekevät ja toiseen muuta työaikaa tekevät. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian menetelmät soveltuvat muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevien unettomuuden hoitoon. Myös muita ei-lääkkeellisiä menetelmiä kokeiltiin.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat tuottivat opetusmateriaalin ja potilaille tarkoitetun hoitoaineiston. Asiantuntijat myös kouluttivat työterveyslääkärin tarkennettuun unettomuuden diagnostiikkaan. Työterveyshoitaja ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja koulutettiin käyttämään lääkkeettömän hoidon menetelmiä. Työterveyslaitoksen psykologi toimi ryhmähoitoa vetäneiden hoitajien työnohjaajana.

Unettomuusoireita ja muita unettomuuteen yhteydessä olevia tekijöitä kartoitettiin ennen hoidon alkua, hoidon aikana ja sen jälkeen. Keskeisimpinä unettomuusoireilun mittareina käytettiin unipäiväkirjaa ja aktigrafia. Aktigrafi eli mittausanturi kiinnitetään ranteeseen hihnalla rannekellon tapaan. Anturi rekisteröi liikettä herkän kiihtyvyysanturin avulla.

Suoriutumista arvioitiin valppautta mittaavilla reaktioaika- ja työmuistitehtävillä sekä koetusta vireydestä ja kuormittumisesta tehdyillä itsearvioinneilla.

Hanke on toteutettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Työterveyslaitos on järjestänyt koulutusta myös muissa työterveyshuolloissa toimiville ammattihenkilöille ja jatkaa aiheen tutkimista Työsuojelurahaston tuella (108332 ja 110361).

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaYleisradio Oy, työterveyshuolto
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Inhimillinen työ -osaamiskeskus
  • Lisätietoja
  • Aslak Savolainen
    (09) 1480 2774
    aslak.savolainen@yle.fi
    (09) 1483 092
  • Toteutusaika
  • 1.5.2008 - 31.12.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.10.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.9.2008
    59 700 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 153 910 euroa
  • Tulokset valmistuneet 26.5.2011

Aiheluokitus