108258 Kehittämisavustus

Todellisen ja arvioidun tunneosaamisen yhteys menestykselliseen johtamiseen

Todellisen ja arvioidun tunneosaamisen yhteys menestykselliseen johtamiseen

9.2.2011

Hanke on pilottihanke laajemman yhteistyöhankkeen aloitusvaiheena. Hankkeessa mitataan ja kehitetään uudella tavalla esimiesten johtamisosaamista tunnetaitojen alueella. Tavoitteena on kehittää jatkossa menetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa kehityskeskustelujen laatua. Hankkeessa kerätään aineistoa myöhempään tutkimukselliseen hankkeeseen useammastakin kuin vain hakijaorganisaatiosta. Välittömän hankkeen toteuttamisen aineistoa hyödynnetään kohdeorganisaatioissa ja tutkimushankkeessa keskitytään uuden mittausmenetelmän kehittämiseen, jota voidaan käyttää todellisen tunneosaamisen kartoittamiseen sekä tämän osaamisen ja johtamisen menestyksellisyyden välisten yhteyksien tutkimiseen. Sovellettava tutkimus Ravaja, N. (2004) Contirbutions of psychophysiology to media research: review an recommendations; Media Psychology 6, ja N.Ravaja ja M. Saarinen Tunneälykäs esimiestyö (2007)

Hankkeen vastuuhenkilö
Petri Alava

Ainutlaatuinen tutkimus käynnissä esimiesten tunneosaamisesta

8.4.2011

Hankkeessa haluttiin luoda toimiva työmenetelmä tunteiden ja tunneosaamisen mittaamiseksi aidossa vuorovaikutustilanteessa. Edelleen tavoitteena oli tutkia, mikä yhteys tunteilla ja tunneosaamisella on hyväksi ja menestyksekkääksi koettuun esimiestyöhön.

Tutkimuksen tavoitteena oli myös yhdistää kaksi näkökulmaa: esimiestyö dialogisena vuorovaikutustapahtumana ja reaaliaikaisten tunteiden sekä tunneosaamisen merkitys tämän dialogin onnistumisessa.

Tärkeä tulos oli, että havaittiin käytettyjen menetelmien, erityisesti psykofysiologisten mittausten, soveltuvan hyvin myös kehityskeskustelujen tutkimiseen.

Työsuojelurahasto on tukenut hanketta kehittämisavustuksella. Kyseessä oli pilottitutkimus, jota seuraa kaksiosainen jatkotutkimus. Työsuojelurahasto osallistuu myös näiden jatkohankkeiden (108295 ja 109056) rahoittamiseen.

Päähuomio ihmisten johtamiseen

Johtamisesta on perinteisesti erotettu kaksi puolta, asioiden (transitionaalinen) ja ihmisten (transformationaalinen) johtaminen. Näitä molempia tarvitaan, mutta huipputuloksiin pääsemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota transformationaaliseen eli ihmisten johtamiseen.

Hankkeessa keskityttiinkin transformationaalisen johtamisen havainnointiin ja arviointiin. Siihen kuuluvia piirteitä ovat esimerkiksi vuorovaikusta rakentavat ja ylläpitävät johtamistoiminnot, hienotunteisuus ja sosio-emotionaalinen käyttäytyminen sekä ihmisiä huomioiva, työntekijäkeskeinen käyttäytyminen.

Transitionaalista eli asioiden johtamista arvioitiin tutkimuksessa kriteerimuuttujana; sen menestyksellisyyttä peilattiin transformationaalisen johtamisen tuloksellisuuteen.

Tietoja kahdesta erilaisesta organisaatiosta

Tutkimuksen työhypoteesina oli, että aidossa vuorovaikutustilanteessa myönteisiä tunteita herättävä ja ilmaiseva esimies arvioidaan paremmaksi kuin vähemmän tunneosaava esimies.

Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijat keräsivät aineistoa Kekkilä Oy:stä sekä Helsingin opetusvirastosta.

Kekkilän aineisto koostuu kuuden esimiehen kehityskeskusteluista, joita kukin esimies kävi kahden alaisensa kanssa. Opetusviraston aineisto saatiin vastaavasti 11 esimiehen käymistä kehityskeskusteluista kahden alaisensa kanssa.

Ennen tutkimusta osallistuville henkilöille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin tutkimusmenetelmistä. Osallistujat vahvistivat suostumuksensa kokeeseen allekirjoittamalla suostumuslomakkeen.

Esimiehet täyttivät myös 360-arviointilomakkeen sekä vastasivat tunneälykykytestiin. Molempien organisaatioiden henkilöstöosastot täyttivät lomakkeen, jossa selvitettiin tutkimukseen osallistuvien esimiesten tuloksellisuutta.

Aidot vuorovaikutustilanteet

Ennen keskustelu–koetilaisuutta pidettiin tutkijan ohjaamana noin 20 minuuttia kestävä valmisteluvaihe ja lyhyt rentoutusvaihe. Keskustelut käytiin esimiehen valitsemassa huoneessa, jossa esimies ja alainen istuivat kasvokkain. Keskustelut kestivät keskimäärin yhden tunnin.

Kehityskeskustelut videoitiin kahden kameran avulla. Kuvauksen kohteina olivat kummankin keskustelijan kasvot.

Lisäksi mitattiin keskustelijoiden psykofysiologinen aktiviteetti, muun muassa sydämen lyöntitiheys, hengitystiheys ja kasvolihasaktiviteetti käyttämällä kahta kannettavaa Varioport-mittalaitteistoa.

Kerätty aineisto on ainutlaatuinen. Vain harvoissa tutkimuksissa on mitattu psykofysiologista aktiviteettia kahdelta ihmiseltä samanaikaisesti. Aineisto kerättiin lisäksi aidossa vuorovaikutustilanteessa eikä laboratoriossa, keinotekoisesti luodussa koetilanteessa.

Palautteet videoinneista ja fysiologisesta aineistosta annetaan jatkohankkeen yhteydessä. Jatkohankkeeseen on ilmoittautunut kolme uutta organisaatiota.

 

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo

Hanketiedot

  • HakijaKekkilä Oy
  • ToteuttajaHelsingin kauppakorkeakoulu
  • Lisätietoja
  • Petri Alava
    petri.alava@kekkila.fi
    020 790 4830
  • Toteutusaika
  • 1.9.2008 - 31.12.2008
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.8.2008
    18 800 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 37 594 euroa
  • Tulokset valmistuneet 15.2.2011

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.1. yhteistoiminnan edistäminen
  • tunneosaaminen , kehityskeskustelu , mittaus- ja kuvaustapa , johtamisosaaminen , psykofysiologia