108299 Tutkimus

Palkkausjärjestelmät, tehtävät ja urat suomalaisen palkkarakenteen muutostekijöinä

Palkkausjärjestelmät, tehtävät ja urat suomalaisen palkkarakenteen muutostekijöinä

8.12.2008

Hanke kattaa kolmannen ja viimeisen vaiheen ETLAn ja PT;n yhteistyöhankkeesta, joka analysoi laajamittaisesti suomalaisen palkkarakenteen muutoksia ja muutosten takana olevia keskeisiä taustatekijöitä sekä arvioi toteutuneen kehityksen ja sen taustalla olevien voimien seurauksia lähivuosien palkkausjärjestelmien ja palkkakehityksen kannalta. Ensimmäinen vaihe tuotti kattavan pitkän aikavälin yleiskuvan yksityisen sektorin palkkarakenteesta ja sen keskeisistä muutoksista. Toisessa vaiheessa analysoitiin palkkarakenteen muutoksen taustoja ja seurauksia. Viisi erillistä tutkimuskysymystä olivat: palkkajakauman muoto ja työvoiman rakenteen muutos, funktionaalinen tulonjako ja teollisuuden rakennemuutos, palkkausjärjestelmien muutoksen vaikutus palkkatasoon ja palkkaeroihin, tehtävärakenteiden muutos ja työpaikka- ja työntekijävirrat sekä urakatkosten vaikutus palkkatasoon ja palkkakehitykseen. Tässä hankkeessa laajennetaan ja syvennetään kolmen jälkimmäisen tutkimusosion tarkasteluja. Erityisteemoiksi nostetaan palvelualojen palkkausjärjestelmien muutoksen vaikutus palkkatasoon ja palkkaeroihin, sairauspoissaolojen riippuvuus työpaikkainnovaatioista sekä yritysten sisäisten työmarkkinoiden vaikutus palkkaerojen kehitykseen. Yhteistyöhankkeen toisen ja kolmannen vaiheen tutkimuksista, tuloksista ja päätelmistä laaditaan erillinen suomenkielinen, laajalle yleisölle tarkoitettu loppuraportti, joka julkaistaan hankkeen päätösseminaarissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Hierarkian huipulla palkat kasvaneet eniten

25.8.2010

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos analysoivat yhteishankkeessa yksityisen sektorin palkkarakenteen muutoksia ja näitä selittäviä tekijöitä. Tutkimushankkeesta on julkaistu loppuraportti ”Suomalainen palkkarakenne, Muutokset-syyt-seuraukset”. Työsuojelurahasto osallistui tutkimuksen rahoitukseen. 

Ansioerot ovat kasvaneet eniten kokoaikaisilla palkansaajilla ja heistä etupäässä korkeapalkkaisilla. Ansioerojen kasvua ovat kiihdyttäneet tulospalkat, tehtävärakenteen muutokset, liikkuvuus työpaikkojen välillä ja sisällä sekä urakatkokset. 

Ansioerojen kasvua eivät selitä osaamiserot. Tuottavuuden ja ansioiden määräytymisessä yhä merkittävämmiksi ovat tulleet sellaiset osaamistekijät, jotka ovat hankalasti mitattavissa. 

Osa-aikainen ei saa kaikkia kokoaikaisen palkkaetuja

Osa-aikaisten palkkaerot ovat pienentyneet ja kokoaikaisten kasvaneet. Tulokset viittaavat siihen, että erilaiset säännönmukaiset palkan päälle maksettavat lisät koskettavat osa- ja kokoaikaisia hyvin eri tavoin. 

Tulospalkkauksen käyttöönotto lisää kokonaisansioiden eroja sekä yrityksen että henkilöstöryhmän sisällä. Tutkijat painottavat, että tasa-arvonäkökulmasta ja myös reiluuden kannalta on tärkeätä, että tulospalkkojen perusteet ovat läpinäkyvät ja että ne koetaan mielekkäiksi. 

Tulospalkkauksen tavoitteet voivat olla erilaiset, eikä tulospalkkaus ole kaikissa henkilöstöryhmissä mielekkäin tapa kannustaa henkilökuntaa. Työntekijöillä on vanhastaan ollut olemassa muita tulokseen sidottuja palkitsemistapoja kuten urakka- ja palkkiopalkka. 

Työpaikkainnovaation vaikutus sairauspoissaoloihin epäselvä

Sairauspoissaolot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailussa korkealla tasolla ja ne ovat myös kasvaneet viime vuosina. Tutkimuksessa selvitettiin, miten itseohjautuvat tiimit, informaation jakaminen, työnantajan tarjoama koulutus ja kannustinpalkkaus vaikuttivat poissaoloihin. Tutkijat kutsuvat näitä työpaikkainnovaatioiksi.

Työpaikkainnovaatioiden vaikutus sairauslomiin riippui tutkimusasetelmasta. Yhden yhtälön mallien perusteella työpaikkainnovaatiot kasvattavat lyhyitä sairauslomia. Kahden yhtälön mallien työpaikkainnovaatioilla ei ole ainakaan suoraa yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin.

Palkkataso parantunut eniten hierarkian yläpäässä

Palkkojen hajontaan yrityksen sisällä vaikuttavat hierarkiatasojen väliset palkkaerot, palkkahajonta hierarkiatason sisällä ja työntekijöiden liikkuvuus hierarkiatasojen välillä. Tulos osoitti, että hierarkian ylimmille portaille noustaan tyypillisesti yrityksen sisältä. 

Vaativista tehtävistä poistutaan joko toiselle hierarkiatasolle samassa yrityksessä tai toisen EK:n jäsenyrityksen palvelukseen. Harvinaisempaa on siirtyä hierarkian ylimmiltä tasoilta EK:n jäsenyrityspiirin ulkopuolelle. Hierarkiatasojen välinen liikkuvuus on melko yleistä. Toimihenkilöistä 9-15 prosenttia siirtyy vuosittain toiselle tasolle joko samassa yrityksessä tai yrityksen vaihdon yhteydessä. 

Tyypillisintä on siirtyä hierarkiassa yhden askeleen verran joko lähimpään ylempään tai alempaan tasoon. Ylenemiset ovat todennäköisempiä, mutta alenemisiakin tapahtuu. 2000-luvun alussa ansiokehitys on ollut nopeampaa hierarkian huipulla, 1980- ja 1990-luvuilla reaaliansioiden kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Henkilön taustalla merkitystä urakatkon palkkavaikutuksiin

Perhevapaat heikentävät naisten palkka-asemaa, mutta niillä on vähäinen merkitys miesten palkkakehitykselle. Tämä johtuu siitä, että miesten perhevapaajaksot ovat kestoltaan selvästi lyhyempiä kuin naisten. 

Korkeasti koulutetut häviävät urakatkojen seurauksena tyypillisesti enemmän kuin vähemmän koulutetut. Tulos pätee sekä miehillä että naisilla. 

Työpaikan tai työtehtävien vaihto parantaa merkittävästi henkilön palkkausta verrattuna tilanteeseen, jossa hän pysyy samassa työtehtävässä samassa yrityksessä. Työnantajan vaihdos kasvattaa palkkaa keskimäärin enemmän kuin tehtävän vaihto yrityksen sisällä. Tulos pätee sekä naisilla että miehillä, mutta miehet hyötyvät suhteellisesti enemmän työnantajan vaihdoksesta. Yrityksen sisäisen liikkuvuuden palkkavaikutuksessa sukupuolten välinen ero on lähes olematon.

Erityisen vähän liikkuvuudesta hyötyvät vähemmän koulutetut naiset uran alkuvaiheessa.

Palkkarakennetta ja sen muutoksia on tutkittu Suomessa vähän, vaikka palkkarakenne vaikuttaa niin kansantalouteen kuin työllisyyteen. 

Toimittaja
Camilla Reinboth

Palkkausjärjestelmät, tehtävät ja urat suomalaisen palkkarakenteen muutostekijöinä

Asplund, Rita ja Kauhanen Merja (toim.).  2010. Suomalainen palkkarakenne. Muutokset - syyt - seuraukset. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, Taloustieto Oy. Helsinki. ETLA B245. ISSN 0356-7443. Palkansaajien tutkimuslaitos Tutkimuksia 111. ISSN 1236-7176. ISBN 978-951-628-498-2. 

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    (09) 6099 0208
    rita.asplund@etla.fi
    (09) 601 753
  • Toteutusaika
  • 1.2.2009 - 31.3.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.3.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.12.2008
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 247 890 euroa
  • Tulokset valmistuneet 27.5.2010

Aiheluokitus