108306 Tutkimus

Stopflunssa: Voidaanko käsihygieniaa tehostamalla vähentää työstä poissaolojaksoja?

Stopflunssa: Voidaanko käsihygieniaa tehostamalla vähentää työstä poissaolojaksoja?

15.12.2008

Tässä hankkeessa pyritään selvittämään avoimen klusterirandomoidun interventiotutkimuksen avulla, voidaanko äkillisten infektiotautien aiheuttamia töistä poissaoloja vähentää käsihygieniaa parantamalla ja muuttamalla yskimis- ja tervehtimistapoja. Kuudesta pääkaupunkiseudun yrityksestä rekrytoidaan tutkimukseen vapaaehtoisia lähinnä toimistotyötä tekeviä henkilöitä vähintään 24 vähintään 50 hengen työyksiköstä. Haastatteluun perustuva arvioitu infektioriski otetaan huomioon randomoitaessa ryhmiä joko jompaankumpaan interventioryhmään tai verrokkiryhmään.

Interventio on ohjeistettu yhdistelmä tartuntojen leviämistä jarruttavia käyttäytymistapoja ja tehostettu käsihygienia, yhdessä ryhmässä perustuen saippua-vesipesuun ja toisessa alkoholi-pohjaisen desinfioivan käsihuuhteen käyttöön. Ohjeita suositellaan noudatettaviksi myös kotona. Verrokkiryhmään kuuluvia kehotetaan jatkamaan hygieniakäyttäytymistään entiseen tapaan.

Intervention tehoa mitataan verkkopohjaiseen omaraportointiin perustuvien sairaus- ja poissaolojaksojen lukumääränä ja kestona suhteutettuna henkilön kokonaisraportointiaikaan.

Eri taudinaiheuttajien mahdollisen sekoittavan vaikutuksen minimoimiseksi interventiovaihe kestää 16 -18 kuukautta alkaen tammikuussa 2009. Hengitystievirusten kiertoa mukana olevissa yrityksissä monitoroidaan sentinel-seurannan avulla. Oksennus/ripulitaudin aiheuttajia pyritään tunnistamaan vastaavasti epidemiaselvitys-periaatteella kerätyistä ulostenäytteistä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tapani Hovi

Käsien vesi-saippuapesu kannattaa!

25.10.2011

Normaalioloissa käsien vesi-saippuapesu on tehokkaampaa kuin alkoholihuuhteiden käyttö. Ahkeralla käsien pesulla voidaan vähentää flunssien ja vatsataudin esiintymistä. Näillä on kuitenkin vain vähän vaikutusta sairauspoissaolojen vähenemiseen, sillä ihmiset tulevat sairaanakin töihin. Terve työntekijä voi kuitenkin hyvin ja työskentelee tehokkaasti. Työsuojelurahasto oli mukana rahoittamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) toteutettua tutkimusta.

Työpaikoille kannattaa järjestää mahdollisuus käsienpesuun muuallekin kuin WC-tiloihin. Tutkimus osoitti, että ahkera käsien vesi-saippupesu vähensi infektio-jaksojen määrää noin kuudesosalla. Sen sijaan alkoholihuuhdetta käyttävien ja verrokkien välillä ei havaittu eroa. Käytännössä käsien vesi-saippuapesun merkitys on paljon nyt saatuja tuloksia suurempi, sillä suuri osa THL:n tutkimukseen osallistuneista noudatti hyvää käsihygieniaa jo ennen tutkimuksen alkua.

Kampanjointi tuottaa tulosta myös hyvällä hygieniatasolla. Tutkimuksen aikana H1N1 pandemia saapui Suomeen. Ennen pandemian tuloa tutkimuskampanjointi näkyi eri tutkimusryhmien välisenä erona, mutta pandemian aikana kansallinen kampanja vaikutti myös verrokkiryhmään, jolle ei tutkimuksessa kampanjoitu käsihygienian merkityksestä. Tutkimusta varten suunniteltujen ryhmien väliset erot kapenivat. Tulos osoittaa, että epidemian uhatessa kannattaa käynnistää ennalta suunniteltu tiedotuskampanja käsihygienian tehostamiseksi.

Infektion saaneet tulevat töihin sairaanakin

Alkoholihuuhteen käyttö ei johtanut infektiojaksojen vähenemiseen tässä tutkimuksessa, vaikka sillä on ollut selvä vaikutus muissa olosuhteissa. Tutkimus ei todista alkoholihuuhdetta tehottomaksi, mutta se ei näytä olevan ainakaan vesi-saippuapesua parempi vaihtoehto "normaalioloissa". Alkoholihuuhteisiin kannattaa turvautua silloin, kun käsien vesi-saippuapesuun ei ole mahdollisuuksia.

Tutkimukseen osallistujat vastasivat myös asennekyselyyn. Sen mukaan suuri osa tämän tutkimuksen osallistujista menee töihin flunssaisena ja vatsaoireisena, "jos vain pystyy". Tämä tuli myös esiin tutkimuksessa. Vaikka infektioiden määrä väheni, eivät sairauspoissaolot vähentyneet. Tutkijat painottavat kuitenkin, että vaikka käsihygienia ei vähentäisikään sairauslomia, infektioiden määrän vähenemisellä voidaan lisätä työtehoa ja yleistä hyvinvointia.

Lyhytkestoiset hengitysteiden (RTI) ja ruoansulatuskanavan infektiot (GTI) ovat yleisiä hyvinvoinnin heikentäjiä ja työkapasiteetin rajoittajia. Lasten päiväkodeissa, sairaaloissa ja muissa puolisuljetuissa yhteisöissä on voitu vähentää näitä haittoja panostamalla käsihygieniaan.

Ohjeistetun käsihygienian vaikuttavuutta "tavanomaisissa oloissa" ei ole aiemmin tutkittu. STOPFLUNSSA -hankkeen tavoitteena oli selvittää, voidaanko ohjeistetun, huolellisen ja usein toistuvan käsien puhdistamisen avulla vähentää infektioita. Ohjeistuksella pyrittiin infektioita leviämistä jarruttavaan käyttäytymismuutokseen. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta päivitetään työterveyshuollon tartuntoja koskevia ohjeita.

Kolme tutkimushaaraa erilaisin menetelmin

Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), tutkimuksen suunnittelu- ja seurantaryhmän muodostivat THL:llä toimiva projektiryhmä, joukko muita THL:n asiantuntijoita ja ryhmä työterveyslääkäreitä tutkimuksessa mukana olevista yrityksistä.

Yrityksistä tunnistettiin ensin 21 työntekijäryhmää, jotka olivat päivittäin toistensa kanssa tekemisissä, mutta eivät muihin seurantayksiköihin kuuluvien työtovereidensa kanssa. Yksiköt satunnaistettiin kolmeen tutkimushaaraan, joista kahteen kohdistettiin tutkimustoimenpiteitä ja kolmas toimi verrokkina.

Kahteen tutkimushaaraan osallistuneet vapaaehtoiset tutkimushenkilöt saivat samanlaiset ohjeet tartuntojen leviämistä jarruttavien käyttäytymismuutosten suhteen, mutta erilaiset ohjeet käsien puhdistukseen. Toinen haara ohjeistettiin pesemään kätensä käyttäen vettä ja saippuaa, toinen haara sai ohjeet desinfioivan alkoholihuuhteen käyttöön. Verrokkihaaraan kuuluville kerrottiin, että he voivat jatkaa elämäänsä infektioiden suhteen entiseen tapaan.

Tutkimukseen osallistuneet vastasivat viikoittain kyselyyn, jossa selvitettiin hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan oireita sekä viikon aikana tunnistettuja altistumisia, eli lähikohtaamisia sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on oireita. Samalla selvitettiin, oliko vastaaja ollut töissä kyseisen viikon aikana. Viikkoraportteja kertyi yhteensä lähes 40 000.

Useita jatkotutkimuksia tulossa

Ennen tutkimuksen alkua osallistujat selvittivät omaa "infektioriskiään", johon vaikuttivat esimerkiksi mahdolliset päivähoidossa olevat lapset, tupakointi ja krooniset sydänsairaudet. Tutkimuksen alussa, puolivälissä ja lopussa kysyttiin käsihygienian toteutumista ja yleisiä asenteita infektioihin.

Jo tutkimuksen aikana käynnistyi HRVPOIS -jatkotutkimus. Siinä vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden iholle pipetoitiin vakiomäärä rhinovirusta ja nestetipan kuivahtamisen jälkeen kädet puhdistettiin valvotusti STOPFLUNSSA -ohjeiden mukaan joko vesi-saippuapesulla tai alkoholipitoisella desinfektiogeelillä.

Tavoitteena oli selvittää, saadaanko käteen tarttunut pieni virusmäärä poistettua yhdellä puhdistuskerralla. Tässäkin tilanteessa vesi-saippuapesu oli desinfektiogeeliä selvästi tehokkaampi.

Yhteistyössä puolustusvoimien terveydenhuollon edustajien kanssa on vireillä hanke, jossa tullaan selvittämään tehostetun käsihygienian vaikutus varusmiesten sairastavuuteen alokaskuukausina.

STOPFLUNSSA -tietokantaan kertyi "oheisaineistoa", jonka jatkoanalyysissä selvitetään sitä, miten infektiojaksot liittyvät havaittuun altistukseen ja episodin kestojakauma eri tutkimushaaroissa. Aineistosta selvitetään myös raportoitujen infektio- ja poissaolojaksojen liittyminen toisiinsa.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Stopflunssa: Voidaanko käsihygieniaa tehostamalla vähentää työstä poissaolojaksoja?

Savolainen-Kopra C, Haapakoski J, Peltola PA, Ziegler T, Korpela T, Anttila P, Amiryousefi A, Huovinen P, Huvinen M, Noronen H, Riikkala P, Roivainen M, Ruutu P, Teirilä J, Vartiainen E, Hovi. T. STOPFLUNSSA. Kokemuksia interventiotutkimuksen toteuttamisen vaikeuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Avauksia 27/2010. 23 sivua. Helsinki 2010 www.thl.fi
108306THL_Avauksia27-2010.pdf (194.5 kt)

C. Savolainen-Kopra, J. Haapakoski, P.A. Peltola, et al.: Hand washing with soap and water together with behavioural recommendations prevents infections in common work environment: an open cluster-randomized trial. Trials 13:10, 2012. doi:10.1186/1745-6215-13-10 http://www.trialsjournal.com/content/13/1/10

C. Savolainen-Kopra, T. Korpela, M.L. Simonen-Tikka, et al.: Single treatment with ethanol hand rub is ineffective against human rhinovirus - hand washing with soap and water removes the virus efficiently. J Med Virol 84:543-547, 2012. DOI: 10.1002/jmv.23222 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jmv.23222/abstract

Savolainen-Kopra C, Haapakoski J, Peltola PA, Ziegler T, Korpela T, Anttila P, Amiryosefi A, Huovinen P, Huvinen M, Noronen H, Riikkala P, Roivainen M, Ruutu P, Teirilä J, Vartiainen E, Hovi T. STOPFLU: Is it possible to reduce the number of days off in office work by improved hand-hygiene? Trials 11:69, 2010 (Epub 4 June 2010) doi:10.1186/1745-6215-11-69 http://www.trialsjournal.com/content/11/1/69

Savolainen-Kopra C, Ziegler T, Korpela T, Hovi T. STOPFLUNSSA selvittää, voiko käsienpesu vähentää poissaoloja.
Tesso 2010;(5):60-61
www.tesso.fi

Hand Washing with Soap and Water Reduces Infections at Work but Appears to Have Little Effect on Sickness Absence

Several previous studies have demonstrated the effectiveness of good hand hygiene in reducing infections in institutional settings, such as hospitals, children’s day-care centres and schools. As there was little research evidence of the effect of hand hygiene on infection control in the general community, an open, cluster-randomised intervention trial was carried out to determine whether enhanced hand hygiene would reduce infection episodes and absence from work among Finnish office workers.

Office staff from several companies were divided into 21 monitoring units. The units were divided into three trial arms, one of which was instructed to use soap and water and another an alcohol-based hand rub, for hand hygiene. These arms also received general information on how to limit disease transmission. The third arm consisted of controls who received no special instructions for hand hygiene. The 650 participants responded weekly to questionnaires about acute respiratory or gastrointestinal symptoms, presence at or absence from work and exposure to people with respiratory or gastrointestinal symptoms. A total of 38 644 weekly reports were received during the 16-month trial period.

The follow-up was hampered by the occurrence of the H1N1 pandemic in Finland in the summer and autumn of 2009. There was a nationwide campaign for improved hand hygiene from August 2009 onwards. Consequently, the results of the study had to be analysed separately for the period before the pandemic and the period during and after the pandemic.

There was a statistically significant 16.7% reduction in infections before the pandemic in the soap-and-water arm compared with the controls. The difference was maintained over the entire trial period, albeit at a lower level of significance. No statistically significant effect was observed for the hand-rub intervention.

The reduction in infections was not reflected in sick-leave absence figures. In fact, there was an increase in sick-leave absence in the soap-and-water arm during and after the H1N1 pandemic. It appeared that the association between respiratory and gastrointestinal infection and sickness absence from work is not straightforward. While some people struggle to make it to their jobs despite feeling ill, others may be more obedient in adhering to recommendations not to come to work with symptoms.

Hanketiedot

  • HakijaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • ToteuttajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Lisätietoja
  • Tapani Hovi
    040 051 7299
    tapani.hovi@thl.fi
    (09) 4744 8355
  • Toteutusaika
  • 1.1.2009 - 31.12.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.12.2008
    100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 629 012 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.9.2011

Aiheluokitus