108353 Kehittämisavustus

Pölynhallintakeinojen kehitystyö

Hankkeen tavoitteena on pölyttömämpien rakentamisen menetelmien käyttöönotto, joilla pyritään erityisesti vähentämään työntekijöiden kvartsialtistumista. Tuotoksena on ohjeistus- ja koulutusmateriaali näiden pölyttömämpien työmenetelmien toteutuksesta. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä hankkeen valmistuttua kesällä 2009. Todennäköisesti terveyshaittojen kannalta merkittävin altiste on kiteistä piioksidia sisältävä kvartsipöly, joka voi pitkäkestoisessa altistuksessa aiheuttaa kivipölykeuhkosairauden eli silikoosin. Kvartsipöly on myös syöpää aiheuttava altiste ja voi johtaa keuhkosyöpään tai munuaissairauteen sekä olla laukaisevana tekijänä eräissä reumaattisissa sairauksissa. Tutkimuksessa mitataan alveolijakeisen pölyn ja kvartsin pitoisuus eri työvaiheissa siten, että mittaukset tehdään normaalia tähän asti käytettyä pölynhallintatapaa ja tehostettua pölynhallintaa noudattaen. Mittaukset tehdään sekä työtä tekevän henkilön hengitysvyöhykkeeltä että rakennustyömaan yleisilmasta niin, että mittaustulosten perusteella voidaan arvioida sekä aktiivista että passiivista altistumista. Pölynäytteet kerätään ei-alveolijakeisen pölyn erottavilla syklonilla varustetuilla keräimillä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pirkko Airaksinen

RAKENNUSPÖLYLTÄ SUOJAAN OHJEIDEN AVULLA

2009-11-03 00:00:00.0

Lujatalo Oy ja Kuopion yliopisto etsivät ratkaisuja rakennusyömaan pölyongelmaan. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Hankkeen tavoitteena oli vähentää työntekijöiden kvartsialtistumista ottamalla käyttöön pölyttömämpiä rakentamisen menetelmiä. Tuloksena syntyi ohjeistus- ja koulutusmateriaali pölyttömämpien työmenetelmien toteutuksesta.

Tutkimuksessa mitattiin alveolijakeisen pölyn ja kvartsin pitoisuus kuudessa työvaiheessa. Tutkitut työvaiheet olivat betoniliiman hionta, betonin piikkaus, seinätasoitteen levitys, seinätasoitteen hionta, siivoustyö ja lattiatasoitteen hionta. Mittauksissa verrattiin tähän asti käytettyä pölynhallintatapaa ja tehostettua pölynhallintaa. Mittaukset tehtiin sekä työtä tekevän henkilön hengitysvyöhykkeeltä että rakennustyömaan yleisilmasta niin, että mittaustulosten perusteella voitiin arvioida sekä pölyävää työvaihetta tekevän että muiden samassa tilassa työskentelevien altistumista.

Pölynäytteet kerättiin ei-alveolijakeisen pölyn erottavilla syklonikeräimillä selluloosa-asetaattisuodattimille, jotka vakioitiin ja punnittiin ennen näytteenottoa ja sen jälkeen. Punnitustuloksista määritettiin ilman alveolijakeisen pölyn massapitoisuus. Punnituksen jälkeen kerätyistä pölynäytteistä valmistettiin näytteet (KBr-pelletit) kvartsianalyysiä varten standardin mukaisesti. Kvartsinäytteet analysoitiin FTIR-spektrometrillä ja ilman alveolijakeisen kvartsin massapitoisuus määritettiin standardin mukaisesti vertaamalla määritettyä näytteen kvartsipitoisuutta standardien pitoisuuksiin.

Kvartsipölylle altistumisella vakavat seuraukset


Rakennustyömaan sisävalmistusvaiheessa työsuojelun ongelmaksi muodostuu töiden tuottama pöly. Rakennustyöntekijät altistuvat työssään muun muassa betoni-, kivi-, tiili-, puu- ja eristevillapölylle. Pölytöntä rakennustyömaata ei ole olemassa ja siksi pölynhallinta on merkittävä tekijä pölyn leviämisen rajoittamisessa. Pölyaltistusta voidaan kontrolloidusti vähentää esimerkiksi ali- tai ylipaineistuksella, osastoinnilla, kohdepoistoilla ja pölyävien töiden aikatauluttamisella.

Terveyshaittojen kannalta merkittävin altiste rakennustyömaalla on todennäköisesti kiteistä piioksidia sisältävä kvartsipöly, joka voi aiheuttaa pitkäkestoisessa altistuksessa kivipölykeuhkosairauden eli silikoosin. Kvartsipöly on myös syöpää aiheuttava altiste ja voi johtaa keuhkosyöpään tai munuaissairauteen sekä olla laukaisevana tekijänä eräissä reumaattisissa sairauksissa.

Hanke liittyy tutkimushankkeeseen ”Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa” (107051). Pölynhallinnan kehitystyötä esiteltiin myös TELMA-lehdessä 1/2009.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Hanketiedot

  • HakijaLujatalo Oy
  • ToteuttajaKuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Pirkko Airaksinen
    044 585 2656
    020 789 5209
  • Toteutusaika
  • 2008-10-01 00:00:00.0 - 2009-06-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2009-09-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2008-09-29 00:00:00.0
    2850.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 6981.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2009-09-28 00:00:00.0

Aiheluokitus