109003 Stipendi

Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa

Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa

26.1.2009

Ammattisyöpiä todetaan niiden todellista määrää vähemmän. Vakavien ammattitautien toteamisen ja kuolemansyynselvitysten käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea. Asbestialtistumiseen liittyvän mesoteliooman toteamisessa ja taudinmäärityksessä mahdollisesti ilmenevät ongelmat kuvastavat hyvin nykyisten käytäntöjen toimivuutta yleisemminkin epäiltäessä vakavia ammattitauteja.

Tarkoituksena on kehittää mesoteliooman toteamista, erityisesti taudinmääritystä koepalasta, ja asbestietiologian selvittämistä palvelevia menetelmiä. Lisäksi tehdään selvitys mesotelioomadiagnostiikan osuvuudesta ja siinä tapahtuneista muutoksista vuosina 1989 - 2005.

Hankkeessa asiantuntijaryhmä tutkii Syöpärekisteristä poimittavien 300 - 350 mesoteliooman syöpäkudosnäytteet käyttäen kansainvälisissä tutkimuksissa suositeltuja kasvainmerkkiaineita. Mesotelioomapotilaiden asbestialtistumisen muutoksia ko. vuosina tutkitaan niillä potilailla, joille on tehty keuhkokudoksen asbestianalyysi Työterveyslaitoksella.

Hanke on osa selvitystyötä, jonka tavoitteena on luoda koko maahan yhtenäiset ammattisyöpien toteamisen ja kuolemansyynselvitysten käytännöt. Suomessa vuodesta 1989 toimineen mesotelioomapaneelin varmistettavaksi on tullut hyvin pieni osa mesotelioomista, alle 20 % Syöpärekisteriin ilmoitetuista.

Ongelmakohtien tunnistaminen ja ratkaiseminen auttaa järjestämään myös muiden vakavien ammattitautien toteamisen ja ammattitautiselvitykset kattavasti ja yhdenmukaisesti koko maassa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Sisko Anttila

Mesotelioomadiagnostiikka on Suomessa korkeatasoista

7.3.2012

Suomessa tehdyistä asbestialtistumiseen liittyvän mesoteliooman diagnooseista yli 90 prosenttia oli oikeita. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa Työsuojelurahaston tukemana selvitettiin mesotelioomadiagnostiikan osuvuutta ja mesotelioomapotilaiden asbestialtistumisen muutoksia vuosina 1989–2 005.

Tutkimusotokseksi valittiin ne mesotelioomapotilaat, joille oli tehty keuhkokudoksen asbestianalyysi Työterveyslaitoksella osana ammattitautiselvityksiä. Työterveyslaitoksen palvelututkimuspyynnöistä etsittiin vuosilta 1990–2005 tapaukset, joissa potilaalla lähetteen mukaan oli todettu tai epäilty mesotelioomaa.

Tapauksista 322 oli rekisteröity mesotelioomina Suomen Syöpärekisteriin ja niistä 130 voitiin uusintatutkia histologisesti.

Uusintatarkastuksessa noudatettiin kirjallisuudessa esitettyjä suosituksia tutkimusmenetelmistä, mikroskooppilasien luennasta ja tulosten tulkinnasta. Valmiina saadut immunohistokemialliset preparaatit luettiin ja puuttuvat tutkimukset tilattiin. Työterveyslaitoksen koordinoiman mesotelioomapaneelin jäsenet osallistuivat lasien lukemiseen.

Yli 90 prosenttia mesotelioomadiagnooseista oli oikeita. Jopa 1990-luvun näytteissä vääriä positiivisia mesotelioomadiagnooseja oli otoksessa vähän, vaikka immunohistokemiallisia
merkkiaineita oli silloin niukasti käytettävissä ja niiden spesifisyys oli huonompi kuin nykyisten vasta-aineiden. Vääriä mesotelioomadiagnooseja oli tehty sekä 1990- että 2000-luvuilla.

Asbestikuitupitoisuudet korkeimpia 1940-luvulla syntyneillä

Mesotelioomapotilaiden keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuksien muutoksia tutkittiin suhteessa tutkimusvuoteen ja potilaan syntymävuoteen. Tulokset osoittavat kuitupitoisuuksien olevan korkeimpia 1940-luvulla syntyneillä, mikä sopii siihen, että voimakkaimmat altistumiset olivat 1970-luvulla, jolloin asbestin käyttö Suomessa oli huipussaan. Tätä analyysia pyritään syventämään jatkotutkimuksissa.

Mesotelioomapotilaiden keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuksien trendi on edelleen nouseva. Altistumisen voimakkuus ei korreloinut mesoteliooman histologiseen alatyyppiin. Miehillä asbestikuitupitoisuudet olivat korkeampia kuin naisilla. Altistumisen analysointia aineistossa jatketaan.

Mesotelioomadiagnoosia koskevat suositukset  

Tutkimusryhmä antoi selvityksensä ja kirjallisuuden perusteella seuraavat suositukset:

1) Mesotelioomadiagnoosi tulisi aina asettaa ottaen huomioon kliiniset ja kuvantamislöydökset. Patologilla tulisi olla käytettävissä sairauskertomustiedot tai olennaiset tiedot sisältävä kliinikon lähete.

2) Epiteloidin ja bifaasisen mesoteliooman diagnoosi voidaan varmistaa käyttäen vasta-ainepaneelia.

3) Sarkomatoidille mesotelioomalle ei ole spesifejä merkkiaineita. Diagnoosi asetetaan sopivan morfologisen ja kuvantamislöydöksen perusteella sen jälkeen kun muut sarkomatoidit kasvaimet ja sarkoomat on suljettu pois asianmukaisin tutkimuksin.

Sytokeratiinivärjäys yleisvasta-aineilla on useimmiten sarkomatoidissa mesotelioomassa positiivinen, mutta on myös harvinaisia sytokeratiinien suhteen negatiivisia tapauksia.

4) Mesotelioomadiagnoosi on monissa Suomen sairaanhoitopiireissä harvinainen. Siksi on perusteltua, että diagnoosi kaksoisluetaan, toisin sanoen, että kaksi patologia varmistaa diagnoosin. Konsultaatiossa voidaan käyttää myös Työterveyslaitoksen koordinoimaa mesotelioomapaneelia.

Konsultoivalla patologilla tulisi olla merkittävästi kokemusta mesotelioomadiagnostiikasta. Patologin tulisi varmistaa erityisesti sarkomatoidit mesotelioomat ja ne epiteloidit ja bifaasiset kasvaimet, joiden morfologia on mesotelioomalle epätavanomainen.

5) Mesoteliooman mahdollisuus tulisi pitää mielessä myös tutkittaessa vatsaontelon kasvaimia.

Analyysi- ja rekisteritiedot tulisi yhdistää

Työterveyslaitoksella on tehty ammattitautiselvityksinä keuhkokudoksen asbestikuituanalyyseja 1990-luvun alusta lähtien. Tämä yli 3000 analyysin aineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja saattaa antaa merkittävää tietoa väestön asbestialtistumisesta ja siihen liittyvistä tautiriskeistä. Olisi tärkeä selvittää mahdollisuuksia yhdistää analyysitietoja eri rekistereistä saataviin tietoihin.

Toimittaja
Liisa Strann

Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa

Sisko Anttila. Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa. Loppuraportti 31.8.2011.
109003-loppuraportti-Mesotelioomatsrraportti.pdf (39.5 kt)

Hanketiedot

  • HakijaAnttila Sisko
  • Lisätietoja
  • Sisko Anttila
    sisko.anttila@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.3.2009 - 1.9.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 26.1.2009
    8 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 31 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 16.1.2012

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen
  • asbestialtistuminen , exposure to asbestos , patologia , mesoteliooma , ammattisyövät