109096 Tutkimus

Inhimillisesti tehokas sairaala - haasteena tieto, monialaisuuden kompetenssi ja työn mielekkyys

Inhimillisesti tehokas sairaala - haasteena tieto, monialaisuuden kompetenssi ja työn mielekkyys

11.5.2009

Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hankkeen taustalla on pyrkimys vastata julkisen terveydenhuollon tehokkuuden ja tuottavuuden haasteisiin kehittämällä julkisen sairaalaorganisaation työyhteisöjen tehokkuutta inhimilliset näkökulmat huomioiden.

Hankekokonaisuus keskittyy tiedon ja tiedonhallinnan, monialaisen osaamisen ja kompetenssien sekä työn mielekkyyden tutkimiseen ja kehittämiseen julkisen sairaalaorganisaation työyhteisötoiminnassa. Tässä osiossa korostuu erityisesti työn mielekkyys.

Tavoitteena on tuottaa julkiselle terveysalalle uutta innovatiivista työ-, organisaatio- ja toimintakäytäntöä. Hankkeessa pyritään löytämään tietoa ja toimintaa työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sairaalaorganisaatiossa. Päämääränä on siirtää tulokset työyhteisökäytäntöön muuttamalla tutkimustieto aidoksi konkreettiseksi toteutukseksi. Hankkeen tuotosten ensisijaisia soveltamiskohteita ovat julkisen sektorin terveyspuolen palveluja tuottavat organisaatiot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja muut palvelulaitokset.

Hanke toteutetaan Lapin yliopiston ja Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Tutkimus- ja kehittämisotteen lähtökohtana on metodologisen triangulaation hyödyntäminen ja toisaalta organisaatiokehittämisen prosessisuuntautuneen lähestymistavan käyttö. Tiedonkeruussa käytössä ovat muun muassa haastattelut ja kyselyt.

Hankekokonaisuus valmistuu vuoden 2011 lopussa. Tuloksista raportoidaan vuoden 2010 ja 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö
Antti Syväjärvi

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Inhimillinen työyhteisö on tehokas ja tuottava

15.8.2012

Lapin sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää inhimillisesti tehokas sairaala. Tavoitteeseen on pyritty parantamalla työn mielekkyyttä, tiedonkulkua, henkilöstön osaamista ja johtamista. Yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa toteutettuun hankkeeseen osallistui sairaanhoitopiirin koko henkilöstö. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Tutkimushankkeessa on selvitetty erityisesti työn mielekkyyden lähtökohtia, yhteyttä ja hallintaa osana kehittyvää inhimillisesti tehokasta sairaalaa.

Työn mielekkyyden kokemuksia tutkittiin Lapin keskussairaalan kolmella osastolla: lyhytkirurgiassa, äitiyspoliklinikalla ja sisätautiosastolla. Kullakin osastolla tehtiin 25 yksilöhaastattelua ja viisi ryhmähaastattelua. Yksilöhaastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja haastatteluja.

Työn mielekkyyden kokemukset monisyisiä

Aineiston tuloksia analysoitiin yksikkökohtaisesti, työyhteisötasolla ja koko organisaation tasolla.

Työn mielekkyyttä luovia tai koettelevia tekijöitä oli näillä kaikilla tasoilla. Näihin tekijöihin voi vaikuttaa johtamisella, jossa korostuu positiivinen ihmisten johtamisen toimintaote.

Yksilötasolla työn mielekkyydessä korostuvat muun muassa omat voimavarat, suhtautuminen työhön, saatu palaute, myönteiset kokemukset ja lähijohtaminen.

Työyhteisön tasolla merkityksellisiä ovat muun muassa avoin ja myönteinen ilmapiiri, sallivuus, työn organisointi, koettu arvostus ja työyhteisön johtaminen.

Organisaatiotasolla keskeisiä ovat esimerkiksi työn ja toimialan luonne, koettu tasapaino työtahdin ja työrauhan välillä, potilastyytyväisyys sekä luottamus ja oikeudenmukainen johtaminen.

Työn mielekkyys näyttää olevan työntekijälle kokonaisvaltainen, useasta tekijästä koostuva asia. Kokemukset toiminnan eri tasoilta kietoutuvat toisiinsa, ja etenkin myönteiset tai positiiviset työn mielekkyyden kokemukset ovat merkittäviä. Nämä on syytä ottaa huomioon myös johtamisessa.

Uusi käsite työvointi

Kokemuksellinen lähestymistapa poikkeaa valtavirrasta organisaatioiden ja työelämätutkimusten kentässä, mutta se mahdollistaa uudella tapaa henkilöstön huomioon ottamisen ja kuuntelemisen.

Kokemusten tutkimisen avulla rakennetaan kuvaa autenttisesta organisaatioelämästä ja työn mielekkyyden muodostumisesta.

Organisaatiotoiminnan ja työyhteisöjen hallinnan näkökulmasta työn mielekkyyttä luovien ja syövien elementtien tunnistaminen onkin ensiarvoista. Tämä on tärkeä perusta erityisesti ihmisten johtamisen kehittämiselle.

Tuloksissa tuodaan esiin myös työvoinnin käsite, jolloin ongelmaperustaisen organisaatio- ja työyhteisökehittämisen sekä johtamisen rinnalle nostetaan mahdollistavaa, positiivista organisaatio-oppia. Silloin on syytä ryhtyä puhumaan myös työvoinnista, joka on kattavampi käsite kuin työhyvinvointi.

Tutkimus oli nelivaiheinen

Ensimmäisessä työvaiheessa kartoitettiin ja arvioitiin kohdeyksiköiden nykytila, luotiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan teoreettinen viitekehys, luonnosteltiin suunniteltu toimintamalli sekä rakennettiin kohdeyksiköiden toimijaverkosto.

Toisessa vaiheessa vahvistettiin kohdeyksiköiden tutkimus- ja kehittämistyötä ja aloitettiin haastattelut. Lisäksi alettiin suunnitella työpajatoimintaa.

Kolmannessa vaiheessa tutkijat kokosivat tutkimusaineistot yhteen sekä laativat tarkentuvan toimintamallin interventioille.

Tässä vaiheessa tutkijat esittivät välitulokset toimijoille. Siten luotiin edellytyksiä ratkaista esiin tulevia ongelmia sekä vahvistettiin toimijoiden omaa aktiivisuutta. Tutkijat myös aloittivat havaintoihinsa perustuvan tieteellisen raportoinnin.

Viimeinen neljäs vaihe oli hankkeen päätösvaihe, jonka tarkoituksena oli välittää saadut kokemukset kohdeyksiköihin ja laajemmalle koko kohdeorganisaatioon. Tietoa välitettiin tutkimusjulkaisujen, viestinnän, seminaarien ja esitelmien avulla.

Kohdeyksiköihin tehtiin 12 interventiota tutkimustiedon ja asiantuntijoiden räätälöimien työpajojen muodoissa. Interventioiden ideana oli vahvistaa yksiköiden ja laajemmin koko organisaation toimintakykyä.

Jo hankkeen kestäessä saatiin aikaan konkreettisia asioita, joissa kehittämisen tulos näkyi nopeasti. Uudet toteutuneet ideat ovat työaika-autonomian käyttöön ottaminen osassa sairaalaa, Hyvän tuulen viikot ja päiväkahvitoiminta, joka palkittiin 2010 suomalaisen työelämän henkilöstötekona.

Tiedottaminen kattavaa

Hankkeesta on tiedotettu sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisellä tiedottamisella varmistettiin, että kaikki hankkeen operatiiviseen ja hallinnolliseen toteutukseen osallistuneet henkilöt olivat tietoisia, mitä hankkeessa kulloinkin tapahtui. Ulkoisen tiedottamisen tavoitteena oli levittää hankekohtaisia tuloksia mahdollisimman laajasti työelämän ja tiedeyhteisöjen käyttöön.

Koko viestinnän tavoitteena oli rakentava, eri sidosryhmiä hyödyttävä tietojen ja kokemusten vaihto sekä hyvien käytäntöjen levittäminen.

Kohderyhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajat, kunnat/kuntayhtymät, työyhteisöt, työntekijät/viranhaltijat ja luottamushenkilöt, terveydenhuollon kehittäjäorganisaatiot, valtakunnalliset toimijat sekä tutkimus- ja tiedeyhteisöt.

Viestinnässä hyödynnettiin ammattilehtiä, päivälehtiä ja kohdeorganisaation omia viestimiä. Kaikessa viestinnässä noudatettiin yhtenäistä ilmettä. Hankkeelle oli myös laadittu lyhyt esittelyaineisto.

Tiedeyhteisöille on raportoitu tuloksista normaalin akateemisen käytännön mukaisesti tiedejulkaisuissa, mutta myös ei-tieteellisillä foorumeilla. Kohteina olleet tiedekonferenssit ja -julkaisut ovat erikoistuneet työn ja työelämän tutkimukseen, hallintotieteeseen, psykologiaan sekä organisaatio- ja johtamistutkimukseen.

Hankkeen aikana kerättyä tietoa ja aineistoa on hyödynnetty kuuden pro gradu -tutkielman ja kahden väitöskirjatasoisen opinnäytteen laadinnassa ja raportoinnissa.

Hankkeen internet-sivut on liitetty Lapin sairaanhoitopiirin sivustolle. Vastaava sähköinen linkitys rakennettiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan LAPPEA-tutkimusinstituutin verkkosivuille.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Inhimillisesti tehokas sairaala - haasteena tieto, monialaisuuden kompetenssi ja työn mielekkyys

A. Syväjärvi, M. Kesti M: Positive human tacit signal approach and competence system intelligence in organization. In A. Di Fabio (ed.) Emotional intelligence - New perspectives and applications. InTech Publications, 2012, p. 139-166Syväjärvi Antti, Lehtopuu Heidi, Perttula Juha, Häikiö Mikko, Jokela Jari. 2012. Inhimillisesti tehokas sairaala - työn mielekkyys henkilöstön kokemana. Lapland University Press. ISBN 978-952-484-544-1 (painettu) ISBN 978-952-484-545-8 (pdf)
Myynti: Tiede- ja taidekirjakauppa Tila, puh. +358 40 821 4242 julkaisu@ulapland.fi  www.ulapland.fi/julkaisut

109096-loppuraportti-Inhimillisesti tehokas sairaala - työn mielekkyys henkilöstön kokemana.pdf (1128.8 kt)

Hankkeen internetsivut

http://www.lshp.fi/default.aspx?nodeid=11364&contentlan=1

http://www.ulapland.fi/?deptid=10284

Esityksiä ja muuta materiaalia

Artikkeli
Työsuojelurahaston Tiedon silta  -julkaisu 2011, s. 6-9 "Inhimillinen ja tehokas sopivat samaan työyhteisöön" ja "Tutkimuksella työvointia".

A. Syväjärvi, M. Kesti M: Positive human tacit signal approach and competence system intelligence in organization. In A. Di Fabio (ed.) Emotional intelligence - New perspectives and applications. InTech Publications, 2012, p. 139-166.

Pursuing Human-Based Efficiency in a Hospital Organisation

It has been deemed crucial for the future of public health care to be able to ensure its attractiveness as a place of work. Researchers at the University of Lapland set out to determine the effects of the knowledge and competencies of staff and the experienced meaningfulness of their work for the creation of a human-based and efficient hospital. Based on a process-oriented approach to organisational development, the study used methodological triangulation consisting of content analysis, individual interviews and focus group interviews to characterise the challenges posed by knowledge, multiprofessionality and work meaningfulness for the hospital organisation under study.

The study found factors that either promoted or eroded the meaningfulness of work at all three levels of the hospital organisation: the individual, the working community and the organisational level. Such factors included, for example, personal resources and nature of feedback at the individual level, nature of job climate and organisation of work at the level of the immediate working community and experienced balance between pace of work and workplace privacy and fairness of management at the organisational level. Identification of those elements that contribute to the meaningfulness of work should form the basis of any human resource management scheme.

The study also considered the concept of thriving at work. Thriving at work is not restricted to problem-oriented organisational development and management but also draws on empowering, positive organisational theory. It is therefore more comprehensive in scope than the conventional concept of well-being at work.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaLapin yliopisto
  • ToteuttajaLapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
  • Lisätietoja
  • Antti Syväjärvi
    (016) 341 2661
    antti.syvajarvi@ulapland.fi
    (016) 341 2600
  • Toteutusaika
  • 1.1.2009 - 31.7.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 11.5.2009
    140 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 280 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 29.6.2012

Aiheluokitus