109105 Tutkimus

Vaipat työterveydellinen riski päiväkodissa? Kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus

Vaipat työterveydellinen riski päiväkodissa? Kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus

20.4.2009

Pikkulapsilla käytetään yhä enemmän kestovaippoja, joita on saatavilla sekä kaupallisesti että itse tehtyinä. Eräissä keskusteluissa on epäilty kestovaippojen levittävän päivähoitopaikoissa suolistomikrobeja, sillä lapsen uloste voi sisältää samoja patogeenimikrobeja kuin aikuisenkin. Ei kuitenkaan tiedetä, tuhoaako tai imeekö kertakäyttövaippa jollakin tavoin merkittävästi suolistomikrobeja. Tästä syystä tutkimme, joutuuko työntekijöiden hengitysilmaan ulostemikrobeja, jos käytetään kesto- tai kertokäyttövaippoja sekä, aiheuttavatko eri vaippatyypit eri suuruisia riskejä.

Olemme kiinnostuneita virusriskistä, sillä viruksilla on erittäin pieni infektiivinen annos ja uusia virustyyppejä löytyy jatkuvasti kuten mm. 2009 löytynyt uusi influenssavirus A/H1N1. Lisäksi monia hengitystieinfektiota aiheuttavia viruksia erittyy myös ulosteisiin.

Virusriskin mittaamiseen käytämme RNA-kolifaageja, sillä ne muistuttavat kooltaan ja perintöainekseltaan influenssaviruksia. Tutkimme, vaikuttaako jommankumman vaippatyypin käyttö työviihtyvyyttä alentavan ammoniumin ja muiden hajuja aiheuttavien yhdisteiden päästöjä.

Vuoden 2010 aikana selviää, onko lastenhoitotyössä käsihygieniasta huolehtimisen lisäksi syytä parantaa vaipan vaihtopaikkojen ilmanvaihtoa, sillä hoitohenkilökunta voi saada lasten ulostemikrobeja sekä hengitysteitse että käsien kautta.

Hankkeen vastuuhenkilö
Helvi Heinonen-Tanski

Kertakäyttövaipoista moninkertaiset VOC-yhdisteiden päästöt

7.11.2011

Kertakäyttövaippojen VOC-yhdisteiden eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat monikymmenkertaisia kestovaippoihin verrattuna.
 
Kestovaipoista haihtuu vain muutama yhdiste, jotka on helppo tunnistaa. Kertakäyttövaipoista, etenkin eräällä tutkitulla merkillä, haihtuu sen sijaan monia eri yhdisteitä, joita ei voitu tunnistaa. Lisäksi kaikille kertakäyttövaippatyypeille oli tunnusomaista kolmen tunnistamattomaksi jääneen yhdisteen ryhmä.

Tulokset ilmenevät Itä-Suomen yliopiston (vuoden 2009 loppuun Kuopion yliopisto) ympäristötieteen laitoksen tutkimuksesta Vaipat työterveydellinen riski päiväkodeissa?, jossa selvitettiin kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta.

Tutkimuksen pontimena oli epäily, että kankaiset, uudelleen käytettävät kestovaipat levittäisivät ilmaan viruksia ja bakteereita päiväkotioloissa. Mikäli niin olisi, perheiden vaippavalinnat saattaisivat olla suuri terveysriski päivähoitopaikoissa niin henkilökunnalle, lapsille kuin heidän perheilleenkin.
 
Vaipoista hengitysilmaan siirtyviä epäpuhtauksia ei ollut tutkittu päiväkotioloissa aiemmin.
 
Vaippatyypeissä ei mikrobiologista eroa
 
Tutkimuksen kenttämittaukset tehtiin neljässä kuopiolaisessa päiväkodissa kahtena vuodenaikana, syksyllä ja talvella.
 
Hengitysilmasta mitattiin kolifaagivirtukset, enterokokit ja koliformiset bakteerit sekä ammoniakki.
 
Mittauksissa kävi ilmi, että hengitysilman mikrobipitoisuudet olivat pieniä. Vaippatyypeissä ei ollut työhygieenistä eroa niin virusten, bakteereiden kuin ammoniakinkaan suhteen. Sisäilman ammoniakkipitoisuus nousi aika ajoin yli Asumisterveysohjeen (2003) raja-arvon.
 
Mahdollinen riski piilee VOC-yhdisteissä
 
Tutkimuksen mukaan kaikkien vaippatyyppien käyttö on mikrobiologisesta näkökulmasta yhtä turvallisesta.
 
Erot tulivat esille sen sijaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrässä ja laadussa. Vaippojen mahdolliset työterveydelliset riskit piilevätkin bakteereiden, virusten ja ammoniakin sijaan näissä yhdisteissä, joita kertakäyttövaipoissa oli monikymmenkertaiset määrät ja joista kaikkia ei voitu tunnistaa.
 
Kestovaipoista haihtui vain muutama yhdiste, jotka tunnistettiin luotettavasti malliyhdisteiden ja yhdistekirjaston avulla.
 
Vaipoista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kerättiin laboratorio-olosuhteissa. Mittauksia tehtiin käyttämättömillä ja keinotekoisella virtsalla kastelluista vaipoista kolmena eri ajankohtana. Mukana oli yksi kestovaippatyyppi ja kolme kertakäyttövaippatyyppiä.
 
Tieto vaippojen työhygieenisistä riskeistä on yleistettävissä myös vanhushoitoon, jossa vaippoja käytetään paljon.
 
Tutkimuksen mukaan on muistettava, että ilmahygieenisten riskien lisäksi niin lasten kuin varttuneempienkin kertakäyttövaipoista syntyy jätettä täyttämään jo valmiiksi kuormittuneita kaatopaikkoja. Lisäksi vaipoista herkästi haihtuva metaani kuormittaa ilmakehää. Vaippavalintaa tehdessä olisi syytä pohtia myös ympäristönäkökulmaa.

Toimittaja
Leena Huovila

Vaipat työterveydellinen riski päiväkodissa? Kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus

Vaattovaara Piia, Kivimäenpää Minna, Pasanen Pertti, Heinonen-Tanski Helvi. Vaipat työterveydellinen riski päiväkodeissa? Kesto- ja kertakäyttövaippojen eroja selvittävä tutkimus. Työsuojelurahaston hankkeen 109105 loppuraportti. Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen julkaisusarja 1/2011. Kuopio 2011.
http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=826925&folderId=699306&name=DLFE-21417.pdf

109105-TSRLoppuraportti_vaipat2011.pdf (829.4 kt)

Radiohaastattelu
Ovatko lastenvaipat terveysriski? (Anne Heikkinen 7.4.2011)
http://www.kantti.net/artikkeli/2011/04/ovatko-lastenvaipat-terveysriski

Hanketiedot

  • HakijaKuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos
  • ToteuttajaKuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Helvi Heinonen-Tanski
    040 355 3152
    helvi.heinonentanski@uef.fi
    (017) 163 191
  • Toteutusaika
  • 1.8.2009 - 1.2.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.2.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 20.4.2009
    57 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 103 633 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.9.2011

Aiheluokitus