109148 Tutkimus

Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen muuttuvassa toimintaverkostossa (SUJUT)

Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen muuttuvassa toimintaverkostossa (SUJUT)

11.5.2009

SUJUT -hanke tuottaa tietoa ja ratkaisuja henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi tilanteissa, joissa organisaatiot muodostavat uudella tavalla toisiinsa kytkeytyviä toimintaverkostoja. Verkostoja syntyy mm. toimintoja ulkoistettaessa, organisaatioita hajautettaessa tai niitä yhdistettäessä. Tutkimuksen kohteina ovat sekä Etelä-Suomen liikenteenohjaus solmutoimintana että yksittäisten liikenteenohjaajien tukeminen muutostilanteissa.

Hankkeen tavoitteena on
1) tuottaa tietoa valtion ja yksityisten organisaatioiden verkostomaisista toimintakonsepteista,
2) tuottaa tietoa ja toimintamalleja verkoston solmukohtien kehittämisen tueksi,
3) jäsentää tuotettua tietoa työn ja työhyvinvoinnin edistämisen ratkaisuiksi sekä arvioida ratkaisuja yhdessä hankkeen organisaatioiden kanssa,
4) tuottaa tietoa ja toimintamalleja siitä, miten yksilöä voidaan tukea tekemään sekä henkilökohtaisen kehityksensä että kehittyvän toiminnan näkökulmasta tietoisia valintoja muutostilanteissa.

Tutkimusaineistoa kerätään organisaatioetnografisin menetelmin yhteistyötilanteita seuraamalla, haastatteluin, dokumentteja analysoimalla sekä työn häiriöitä yhdessä analysoimalla. Yksilön valinnan mahdollisuuksia tutkitaan kehitysvuoropuhelun menetelmin. Tutkimuksen tuloksia käsitellään hankeorganisaatioiden kanssa mm. työpajoissa ja niitä levitetään jo hankkeen aikana TTL:n koulutuksissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Pidemmät raportit ja artikkelit tuotetaan hankkeen lopussa v. 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö
Arja Ala-Laurinaho

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Yhteistyö alusta asti sujuville raiteille

21.8.2012

Työterveyslaitos on tutkinut Etelä-Suomen raideliikenteenohjauksen sujuvoittamista. Tutkijoiden mukaan sujuva verkoston yhteistyö, erityisesti turvallisuustyössä, vaatii, että ammattilaiset entistä enemmän osallistuvat työn kehittämiseen, suunnitteluun ja organisointiin. Verkoston johdon pitää edistää vuorovaikutuksellisia työ- ja oppimiskäytäntöjä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Olennaista työhyvinvointia tukevassa yhteisessä kehittämisessä on, että työntekijät ovat mukana sekä tilanteensa määrittelyssä että rakentamassa suuntaa. Uusi toiminta verkostossa opitaan yhdessä, kun ratkotaan käytännön tilanteita. Tällainen yhteinen kehittäminen vaatii johtamista ja toimijoille voimavaroja, niin ratkaisujen kehittämiseen kuin levittämiseen.
 
Verkostotyö, tuttu juttu
 
Tuotteet ja palvelut tuotetaan yhä useammin monen organisaation yhteistyönä, ja yhä useampi työ tehdään verkostoissa. Organisaatiot yhdistyvät ja hajautuvat, käytetään alihankkijoita ja tehdään aliurakoita.
 
Julkisia palveluja järjestetään tilaaja-tuottaja-mallilla, jolloin palvelun tuottaja erotetaan sen tilaajasta. Tällöin tuotteistamisella ja roolien selkeyttämisellä pyritään tehokkuuden parantamiseen..
 
Verkostoituminen on arkea niin koulujen ja päiväkotien siivous- ja ateriapalvelujen ulkoistuksessa kuin rakennustyömaiden urakoitsijoilla – myös liikenteenohjaustyön muutoksessa.

Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen toimintaverkostossa -tutkimuksessa (Sujut, 2009–2011) Työterveyslaitos selvitti työn muuttumista monimuotoisessa yhteistyöverkostossa. Tutkittavana oli julkisen valtionhallinnon (Liikennevirasto, vuoteen 2010 saakka Ratahallintokeskus) ja yksityisen sektorin (VR-Yhtymä Oy) yhteistyönä tuottama Etelä-Suomen raideliikenteenohjaus. Ohjauksen organisointia on ohjannut tilaaja-tuottajatoimintatapa.
 
Verkosto elää, miten muuttuu työ?

Työterveyslaitos selvitti verkostomuutosta liikenteenohjauksen toimijoiden kannalta. Tutkijat tarkastelivat, miten työ muuttuu, ja miten organisaatioiden toiminnat kytkeytyvät muotoutuvassa verkostossa.
 
Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaisia mahdollisuuksia yksilöt näkevät muutoksissa oman työuransa kannalta ja millaisia työhyvinvoinnin haasteita he kokevat. Lisäksi pohdittiin, millaisin toimintamallein ja välinein verkostomaisen työn yhteistä kehittämistä voi tukea.

Menetelmissä sekä aineiston käsittely- ja tulkintatavoissa tutkijat hyödynsivät kehittävän työn tutkimusta. Etelä-Suomen liikenteenohjauksen verkostomuutosta tutkittiin järjestämällä työpajoja, haastattelemalla avainhenkilöitä, havainnoimalla ja videoimalla toimintaa sekä osallistumalla muutoksia koskeviin tiedotustilaisuuksiin ja Liikenneviraston organisoimaan muutostyöryhmään.
 
Häiriössä yhteistyökatveet näkyvät

 
Erityisesti tutkijat paneutuivat häiriönhallintaan. Siinä tiivistyvät verkoston työnjako ja yhteistyön tarpeet. Lisäksi he sovelsivat kehitysvuoropuhelua, johon kuului sekä yksilö- että ryhmätapaamisia. Näin tuettiin osallistujia työnsä muutoksissa.

Liikenteenohjauksen kehitys on esimerkki tehtävien jakamiseen perustuvasta hajautuvasta verkostoitumisprosessista. Turvallisuuden kannalta tärkeässä raideliikenteenohjauksessa tarvitaan toimijoiden välisiä pitkäaikaisia, vastavuoroisia ja luottamukseen perustuvia verkostosuhteita.
 
Verkoston hajautuminen korostaa johtajuutta
 
Raideliikenteenohjauksen verkostoa hallitaan jaetusti. Kun verkoston toiminta hajautuu, sen johtaminen on entistä tärkeämpää.
 
Kaikki tavoittelevat sujuvaa ja turvallista raideliikennettä. Jos toimijat näkisivät lisäksi tavoitteenaan toistensa työn sujuvoittamisen, se todennäköisesti edistäisi koko verkoston toimintaa.
 
Raideliikenteenohjauksen mallina voisikin Työterveyslaitoksen mukaan olla niin sanottu yhteistoimintayhteisö, joka perustuu yhteiseen tavoitteeseen ja toisistaan riippuvaisten työprosessien koordinaatioon.

Kaksi jännitettä
 
Tutkijat hahmottavat kaksi keskeistä kehittämisen jännitettä: ensiksi strategisen suunnittelun ja raideliikenteenohjauksen toteutuksen erilaiset aikajänteet sekä toiseksi standardoidun verkostotyöskentelyn ja joustavan solmutyöskentelyn yhteensovittamisen.

Raideliikenteenohjauksen muutoksessa valmistaudutaan kilpailuun, mutta henkilöliikenteen kilpailua radoilla ei vielä ole. Näin pitkän tähtäyksen työnjakomuutos ja välineiden kehittäminen ei aina näyttäytynyt mielekkäänä esimerkiksi liikenneohjaajille.
 
Erilaiset aikajänteet ja uuden organisoinnin vaikutukset heijastuivat myös käsityksiin liikenteen sujuvuudesta.

Kolme yhteistyömuotoa
 
Muuttuva työnjako ja eriytyminen heijastuivat hankeaikana monin tavoin vuorovaikutukseen raideliikenteenohjauksen verkostossa. Kuitenkin liikennetilanteiden ratkaisuissa vaaditaan usein tiivistä, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.
 
Tutkijat kiteyttivät kolme yhteistyömuotoa. Verkostotyössä noudatetaan virallista työnjakoa ja ohjeistusta: Kukin tekee oman, työnjaon mukaisen osuutensa.
 
Auttamisessa organisaatioiden rajat ylitetään rutiinitehtävissä.
 
Solmutyössä osapuolet muodostavat joustavasti työnjaot ylittävän väliaikaisen tiimin selvittämään ongelmaa, kunnes soveltuvin ratkaisu löytyy.
 
Organisaatiorajat ylittävän yhteistyön ehdot, mahdollisuudet ja muodot ovat keskeisiä kysymyksiä yhteiskunnassa, jossa alihankinta, ulkoistamiset ja erilaiset verkostot jatkuvasti lisääntyvät.

Teoriassa selkeä, mutta arki tökkii
 
Pulmana työurien, tehtävien ja työn kohteen muutoksissa on, miten työntekijät mieltävät uuden tehtävänsä suhteessa aiempaan, ja kuinka uudesta tehtävästä löytyy mielekäs sisältö.

Vaikka verkoston työnjako on teoriassa selkeä, muutos etenee hitaasti. Työhyvinvoinnille on olennaista erottaa, onko kyse väliaikaisista työjärjestelyistä vai pysyvästä muutoksesta.

Kehitysvuoropuhelu osoitti, että oman ammatillisen kehityksen vaihe vaikuttaa siihen, miten kokee muutoksen: Ovatko henkilön kokema kehitystarve ja toisaalta organisaation muutoksessa tarjoutuvat mahdollisuudet yhdistettävissä?

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen muuttuvassa toimintaverkostossa (SUJUT)

Arja Ala-Laurinaho, Heli Heikkilä, Päivi Piispanen, Laura Seppänen: Verkostomuutos, solmutyöskentely ja työhyvinvointi raideliikenteenohjauksessa. SUJUT - Sujuvan yhteistyön,
työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen toimintaverkostossa -hankkeen loppuraportti. Liikennevirasto, liikenteen palvelut -osasto. Helsinki 2012. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 17/2012. 148 sivua ja 4 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 979-952-255-151-1.
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2012-17_verkostomuutos_solmutyoskentely_web.pdf

109148-loppuraportti-lts_2012-17_verkostomuutos_solmutyoskentely_web.pdf (2177.4 kt)
 

http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/sujut/Sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/en/research/research_projects/SUJUT/Pages/default.aspx

Adler Paul S., Kwon Seok-Woo, Heckscher Charles.2008. Perspective — professional work: The emergence of collaborative community. Organization Science 19:359—376. DOI:10.1287/orsc.1070.0293

Organisational Changes, Subcontracting, Purchaser-Provider Model, Networking and Knotworking Pose Challenges for Rail Traffic Controllers

The organisation of rail services has undergone major changes in Finland in recent years. And the trend is anticipated to continue in the not-too-distant future in terms of further privatisation and commercial competition in this transport sector.

The Finnish Institute of Occupational Health carried out a study of the transformation of the methods of operation of the rail traffic control network of Southern Finland and of its impacts on the work of individual traffic controllers. Based on the developmental work research approach, the study utilised workshops, interviews with key staff, observation and film recording of the activities of the different bodies involved in traffic control, monitoring of staff briefings addressing the organisational and operational changes and participation in a relocation working group formed by the Finnish Transport Agency.

Rail traffic control in Southern Finland is characterised by distributed networking based on division of tasks. Although rail traffic control is safety-critical activity and all players share the goal of smooth and safe rail traffic, there is no clear leader in the network. The operations of the entire network would benefit from the various players perceiving the streamlining of one another’s work as part of this goal. A collaborative community (Adler et al. 2008) based on commitment to a common goal and the co-ordination of interdependent processes might be a worthwhile model for the rail traffic control network.

The study identified problems in the reconciliation of standardised networking and flexible ‘knotworking’. Knotworking involves the formation of temporary problem-solving teams in a spontaneous and flexible manner, transcending the organisational division of labour. The team strives to resolve a challenging situation until the most suitable solution is found. The terms and conditions, opportunities and forms of collaboration that extend across organisational boundaries are key concerns. With respect to well-being and coping at work, it is essential to distinguish between transitory, temporary work arrangements and more permanent changes to work.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos, Inhimillinen työ -osaamiskeskus
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Arja Ala-Laurinaho
    arja.ala-laurinaho@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.6.2009 - 1.12.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.6.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 11.5.2009
    65 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 213 962 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.6.2013

Aiheluokitus