109160 Kehittämisavustus

Perhepalveluiden sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa

Perhepalveluiden sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa

25.2.2009

Hankkeen tavoitteena on selvittää, 1. voidaanko sosiaalista pääomaa lisätä ja millä keinoin, 2. edistääkö sosiaalisen pääoman lisääminen johtoryhmätyöskentelyä, palvelujen tuottamista tai olemassa olevien ongelmien ratkaisua sekä 3. luoda malleja ja käytänteitä.

Vantaan kaupunki on mukana Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa, jossa tutkitaan kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tässä kehittämishankkeessa hyödynnetään ko. tutkimuksen työyhteisön sosiaalista pääomaa, terveyttä ja hyvinvointia mittaavia kyselyjä vuosina 2008 (ennen interventiota), 2010 ja 2012 (intervention jälkeen). Hankkeen alussa ja lopussa mitataan erikseen Perhepalveluiden johtoryhmän sekä tulosyksiköiden johtoryhmien sosiaalialinen pääoma.

Hanke toteutetaan kehittämis- / valmennuspäivien avulla, joiden välillä johtoryhmät kehittävät omaa toimintaansa.

Johtoryhmän sosiaalista pääomaa lisätään
1. kehittämällä luottamusta: pyritään löytämään yhteisiä normeja ja arvoja, jotka ohjaavat toimintaa ja joihin sitoudutaan,
2. selkeyttämällä ammattirooleja ja -positioita sekä työnjakoa
3. lisäämällä vastavuoroisuutta, tiedon jakamista, toverihenkeä, suvaitsevaisuutta,
aktiivista toimintaa yhteiseksi hyväksi
4. vahvistamalla sosiaalisia verkostoja ja ryhmään kuulumisen kokemusta

Työyhteisöjen sosiaalista pääomaa lisätään kehittämällä:
1. tulosyksiköiden välistä ja sisäistä yhteistyötä
2. luottamukseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia henkilösuhteita
3. tiedonkulkua edistävää hierarkia- ja suhderakennetta
4. selventämällä yhteisesti jaettuja arvoja ja normeja.

Hanke valmistuu syksyllä 2010.

Hankkeen vastuuhenkilö
Hilma Aminoff

Luottamus ja yhteisöllisyys johtoryhmässä

21.12.2011

Luottamus ja yhteisöllisyys ovat työyhteisön sosiaalista pääomaa siksi, että ne mahdollistavat arjen sujuvuuden. Niiden merkitys tulee esiin usein vasta, kun niihin on tullut särö. Tässä Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa luotiin toimintamalli, miten sosiaalista pääomaa lisätään johtoryhmätyöskentelyssä.
 
Vantaan kaupunki on tunnistanut sosiaalisen pääoman merkityksen ja halusi selventää sen kehittämisen mahdollisuuksia johtoryhmätyöskentelyssä. Kaupunki jakautuu kuuteen toimialaan, joista Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on toiseksi suurin. Vantaan kaupungin henkilöstökeskus- ja kehittämispäällikkö Hilma Aminoff on toiminut hankkeen puolitoista -vuotisen keston ajan yhteistyökoordinaattorina.
 
Sosiaalinen pääoma on yhteinen etu
 
Niukkenevan talouden aikana resurssien kohdentaminen ja palveluprosessien ohjaaminen yli tulosyksikkörajojen on lähes välttämätöntä ja taloudellisesti kannattavaa, vaikkakin erittäin haastavaa ja yhteisvastuuta edellyttävää.
 
Hanke toteutettiin sosiaalisen pääoman mittauksen, johtoryhmäarvioinnin sekä kehittämis- ja valmennuspäivien avulla. Valmennuspäivien välillä johtoryhmät kehittivät omaa toimintaansa. Perhepalveluiden johtoryhmä kehitti omaa toimintaansa ja johtoryhmässä sovittiin hankkeen alussa myös siitä, miten tulosyksiköiden johtoryhmien toimintaa ja koko tulosyksiköiden välistä yhteistoimintaa hankkeen aikana kehitetään.
 
Kanssakäyminen lisäsi osapuolten välistä luottamusta ja avoimuutta työasioiden hoidossa. Johtoryhmien päätöksenteko koettiin entistä oikeudenmukaisemmaksi. Dialogisuus lisääntyi, oman toiminnan arviointi ja palautekäytännöt sekä keskustelukulttuuri kehittyivät.
 
Jos johtajat keskenään sekä esimiehet että työntekijät luottavat toisiinsa, kaikki menestyvät työssään ja siitä hyötyy koko perhepalveluiden tulosalue. 
 
Tehdään näkyväksi uutta
 
Tässä hankkeessa lähdettiin kehittämään yhteisöllistä  johtamisosaamista. Palautteissa tuli esiin myös yksilöiden tarve saada uutta tietoa ja sisällöllistä pääomaa yksilölliseen johtamisosaamisensa. Kun kehitetään yhtä, se vaikuttaa kaikkeen ja tekee näkyväksi jotain uutta. Ryhmän sosiaalinen pääoma ei kehity, jos yksilöt eivät muuta toimintaansa.
 
On myös huomioitava asioiden monikerroksisuus ja kompleksisuus. Pitkän tähtäyksen tavoitteet johtamisosaamisen kehittämisessä yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasollakin ovat aikaa vieviä, eivätkä tulokset välttämättä näy näin lyhyellä ajalla kuin tutkimus kesti.
 
Mielenkiintoista on  se, että kun johtoryhmän toimintaa ja sosiaalista pääomaa on lähdetty tarkastelemaan, se on nostanut esille puutteita koko johtamisrakenteessa tai johtamisjärjestelmässä. Ryhmän yhteisöllinen osaaminen mahdollistuu, kun organisaatiotasolla olevia asioita kehitetään samalla. Organisaatiotason asiat luovat eräänlaisen alustan johtamisen onnistumiselle.
 
Vahva luottamus ja yhteisöllisyys ennakoivat entistä voimakkaampaa sitoutumista organisaatioon ja suojaavat työperäiseltä stressiltä. Hankkeessa luotiin toimintamalli, jota voidaan räätälöiden toteuttaa eri toimialoilla ja tulosalueilla sosiaalisen pääoman kehittämiseksi. 

Toimittaja
Sinikka Luhtasaari

Perhepalveluiden sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa

Perhepalveluiden sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa. Hankkeen yhteenveto. 31.1.2011.

109160-tiivistelma-Perhepalveluiden sosiaalisen pääoman kehittäminen johtamisessa- hankkeen yhteenveto.pdf (84.7 kt) 

Hanketiedot

  • HakijaVantaan kaupunki, Henkilöstökeskus
  • ToteuttajaVesanen Riitta-Maija / rmv@suomi24.fi
  • Lisätietoja
  • Hilma Aminoff
    hilma.aminoff@vantaa.fi
    (09) 8392 3187
  • Toteutusaika
  • 1.4.2009 - 30.9.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.2.2009
    6 800 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 13 600 euroa
  • Tulokset valmistuneet 11.11.2011

Aiheluokitus