109262 Stipendi

NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

1.6.2009

Astma on työikäisen väestön yleinen sairaus. Astma voi syntyä työntekijän herkistyttyä työssä esiintyville altisteille. Työympäristössä on myös monia tekijöitä, jotka pahentavat astmaa ja sen oireita. Lisäksi astman kaltainen tulehdus voi aiheuttaa työhön liittyvää astmaattista oireilua. Luonnolliset tappajasolut, NK-solut, muodostavat päälymfosyyttipopulaation ihmiskeuhkoissa, peräti 10 % soluista ihmiskeuhkoissa kuuluvat tähän soluluokkaan. Tästä huolimatta niiden toiminnasta ihmisen astmassa tiedetään hyvin vähän. Nämä solut muodostavat yhteyksiä dendriittisolujen, makrofagien, T-solujen ja endoteelisolujen kanssa. Ammattiastman mekanismit ovat edelleen vain osittain tiedossa. Tässä tutkimuksessa on mahdollista tutkia NK-solujen merkitystä astmassa ihmisestä (astmapotilaat) peräisin olevista näytteistä (keuhkokudos, bronkoskopia, veri, keuhkohuuhteluneste, sylki) metodologisesti uusin menetelmin. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on astmaan liittyvien mekanismien selvittäminen ja hoitomuotojen kehittäminen sekä allergia- ja astmadiagnostiikan parantaminen sekä astmaa aiheuttavien altisteiden vaikutusten selvittäminen keuhkossa. NK-solujen fenotyypin ja biologisen toiminnan syvällisellä analysoinnilla on mahdollista saada täysin uutta tietoa tämän solutyypin merkityksestä astman syntymiseen, kehittymiseen ja sen oireiden ilmenemiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Minna Anthoni

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Mitä tapahtuu, kun luonnolliset tappajasolut kohtaavat astman tekijät?

1.12.2010

Minna Anthoni tutkii astmapotilaiden keuhkoista luonnollisia tappajasoluja eli NK-soluja. Hän pyrkii selvittämään, vaikuttavatko ne astman syntyyn ja kehittymiseen. Anthoni toimii Tukholman Karoliinisessa Instituutissa, jossa haetaan uutta tietoa tämän solutyypin merkityksestä myös astman oireiden ilmenemiseen. Työsuojelurahasto avustaa Anthonin tutkimusta stipendillä.
 
NK (natural killer)-solut muodostavat keuhkoissa merkittävän joukon lymfosyyteista eli imusoluista, jotka kuuluvat valkosoluihin. Peräti kymmenkunta prosenttia soluista on NK-soluja. Ne säätelevät merkittävästi immuunivasteita. Niiden tiedetään toimivan vuorovaikutuksessa monien solutyyppien kanssa.
 
NK-solut toimivat puolustusjärjestelmän eturintamassa syövässä ja mikrobi-infektioissa: Ne rajoittavat mikrobien kasvua, leviämistä ja niistä aiheutuvia kudosvaurioita. NK-soluja on normaalisti ihmiskeuhkoissa, mutta niiden toimintaa ja merkitystä astmassa ei tunneta.
 
Allerginen astma on yleisin
 
Astma on työikäisellä väestöllä yleinen sairaus, jota aiheuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Astma voi syntyä, jos työntekijä herkistyy altisteille työssään. Työympäristö voi monin tavoin pahentaa astmaa ja sen oireita.
 
Astman yleisin muoto on allerginen astma. Siinä tyypillisesti syöttösolut sekä valkosoluista eosinofiilit ja lymfosyytit keräytyvät laajasti hengitysteihin. Astman muissa muodoissa tulehdusoireet syntyvät usein, kun valkosoluihin kuuluvat neutrofiilit kerääntyvät ilma- ja hengitysteihin. Ammattiastmassa nuhaa tai silmien sidekalvojen ärsytystä esiintyy usein ennen keuhko-oireita.
 
Ammattiastman mekanismit tiedetään heikosti
 
Ammattiastman mekanismit tunnetaan vain osittain. Jotkin eläin- ja kasviperäiset tai pienimolekyyliset kemikaalit aiheuttavat allergisen astman ja voivat muodostaa näille aineille ominaisia IgE-luokan (atooppisen eli tyypin 1) vasta-aineita.
 
Di-isosyanaattien aiheuttamassa astmassa ominaista IgE-vasta-ainetta kehittyy joka viidennelle potilaalle. Toisaalta esimerkiksi formaldehydi aiheuttaa tätä vasta-ainetta erittäin harvoin.
 
Jos altistuu suuresti tapaturmassa, ärsyttävät kemikaalit voivat aiheuttaa äkillisen keuhkoputkien tulehduksen, mikä lisää keuhkoputkien supistumisalttiutta.
 
Ammattiastman toteaminen edellyttää, että alkusyyksi voidaan osoittaa herkistyminen työssä
esiintyvälle aineelle.
 
Monitekijäinen astma on vaikea diagnosoida
 
Astman diagnosointi on usein vaikeaa, koska astmalla on monenlaatuisia ominaisuuksia ja sen oireet vaihtelevat. Siksi on selvä tarve parantaa astman diagnosointimahdollisuuksia ja kehittää hoitomenetelmiä. Nämä tavoitteet eivät onnistu ilman nykyistä selvempää käsitystä astman syntymekanismeista.
 
Monissa tutkimuksissa on selvitetty immuunijärjestelmän solujen merkitys astman kehittymiselle. Esimerkiksi Th1- ja Th2 -solujen lisäksi T-solujen alatyypit on liitetty kroonisiin keuhkosairauksiin.
Toinen astmassa tutkittu solutyyppi on natural killer T (NKT) -solut. Nämä lymfosyytit tuottavat sekä tulehdusta välittäviä että estäviä sytokiineja.
 
Silti ei juuri ole tutkittu NK-soluja ihmisen keuhkoissa tai NK-solujen merkitystä astman kehittymiselle.
 
Keinokeuhko ja -iho kehittävät diagnostiikkaa
 
Minna Anthoni kehittää Karoliinisessa Instituutissa keinokeuhkon ja -ihoa. Näin pyritään tutkimaan NK-solujen toimintaa sekä allergeenien – kuten proteiinien, kemikaalien ja lääkeaineiden – vaikutuksia keuhko- ja ihokudosta jäljittelevässä ympäristössä.
 
Lisäksi menetelmällä voi tutkia allergeenien vuorovaikutuksia muiden solutyyppien kanssa, uusia altisteita, ristireagoivia altisteita ja monia muita mekanismeja. Näiden tunteminen on välttämätöntä, kun kehitetään astma- ja allergiadiagnostiikkaa.
 
Keinokudosten käyttö antaa olennaista tietoa ihmisen immunologisen järjestelmän toiminnasta. Nykyisin saatavissa oleva tieto pohjautuu eläinmalleihin.
 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

Anthoni Minna. Loppuraportti. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa. Karolinska Institutet, Stockholm. 2010.
109262 Loppuraportti 2009-2010.pdf (269.2 kt)

Hanketiedot

  • HakijaAnthoni Minna
  • Lisätietoja
  • Minna Anthoni
    mintokoi@icenet.fi
  • Toteutusaika
  • 1.6.2009 - 1.3.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.6.2009
    11 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 143 600 euroa
  • Tulokset valmistuneet 27.10.2010

Aiheluokitus

  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.3. työperäisten allergioiden syiden ja syntymekanismien tutkimus
    -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • NK-solu , astma , asthma , keuhkot , altisteet , exposure agents