109280 Kehittämisavustus

Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan tila, toimivuus ja uudistaminen Helsingin kaupunkiorganisaatiossa

Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan tila, toimivuus ja uudistaminen Helsingin kaupunkiorganisaatiossa

22.6.2009

Yhä tavallisempi ongelma suomalaisilla työpaikoilla on vajaatyökykyisten uudelleensijoitus. Kyky uusien asioiden omaksumiseen on ehkä alhainen, monenlaista fyysistä ja psyykkistä problematiikkaa voi olla, innostusta uudelleenkoulutukseen ei ole ja motivaatio voi olla alhainen. Monesti uuudelleensijoitustilanne tuntuukin olevan mahdottomien vaihtoehtojen käsittelyä erilaisilla kokoonpanoilla. Merkittävimmät syyt uudelleensijoituksen tarpeeseen ovat terveydelliset syyt tai osaamisen vanheneminen ja siitä aiheutuneet vaikeudet työtehtävissä. Tilanteen ratkeamattomuus kuormittaa sekä henkilöä itseään että työyhteisöä laskien osapuolten työn tuottavuutta. Uudelleensijoitustoiminnalla on näin ollen myös suuri taloudellinen merkitys. Tärkeimpänä tutkimusmenetelmänä ovat uudelleen sijoitettujen ja sijoituksiin osallistuneiden tahojen haastattelut sekä olemassa olevan tilastomateriaalin läpikäyminen. Tutkimuksessa selvitetään myös hyviä vertailukohteita. Asiantuntijana toimivat Net Effect Oy:n konsultit.

Hankkeen vastuuhenkilö
Eija Hanni

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Uudelleensijoitus vaatii työntekijän aktiivisuutta

23.6.2010

Helsingin kaupungin projektissa tutkittiin uudelleensijoitusten tilaa, toimivuutta ja uudistamista kaupunkiorganisaatiossa. Työsuojelurahasto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Uudelleensijoitustoiminnalla tarkoitetaan uuden työn etsimistä kaupungin työntekijälle silloin, kun työntekijän terveys ei anna mahdollisuutta jatkaa nykyisissä tehtävissä.

Uudelleensijoitusten onnistuminen jakaa mielipiteitä. Työntekijän oma aktiivisuus prosessissa on ratkaisevan tärkeä onnistumiselle. Virastojohto ja esimiehet katsovat uudelleensijoituksen merkityksen kasvavan lähivuosina. Jo eläkkeelle siirtyneet uudelleensijoitettuna olleet suhtautuivat toimintaan kaikkein kriittisemmin.

Uudelleensijoittaminen liittyy tavallisimmin erilaisiin psykosomaattisiin vaivoihin, kurinpidollisiin tekijöihin tai organisaatiomuutoksiin. Tyytyväisimpiä on oltu työterveyshuollon toimintaan. Työterveyshuolto on ollut monelle prosessin aloittava taho ja ensimmäinen tietolähde. Henkilöstöjohtaminen edistää uudelleensijoituksia silloin, kun esimies motivoi ja tukee uudelleen sijoitettavaa prosessin aikana. Tuki on erityisen tärkeä niille uudelleen sijoitettaville, joilla on suuria terveydellisiä ongelmia ja vaikeuksia aktivoitua itse.

Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja nopeus avaintekijöitä

Henkilöstön uudelleen sijoitustoiminnassa pitäisi omaksua varhaiseen puuttumiseen pohjaava asiakaslähtöinen ajattelutapa. Asiakaslähtöisyyttä edistäisi myös uudelleensijoitusprosessin vauhdittaminen ja sijoitettavan työntekijän aktivoituminen. Ongelmana on, että hyvin uupunut tai sairas ei välttämättä jaksa itse hakea apua tai olla aktiivinen. Moni uudelleensijoitettu nosti esiin ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyden. Silloin ei välttämättä edes tarvita uudelleensijoitusta.

Esimiehet esittivät kriittisiä arvioita prosessin toimivuudesta. Eniten kritisoitiin prosessin hitautta, pahimmillaan se voi kestää vuosia. Prosessin hitaus heijastuu myös muuhun työyhteisöön ja töiden organisointiin, sillä uutta työntekijää ei voi palkata tilalle, jos uudelleen sijoitettavalla on vakanssi hallussaan.

Parantamisen varaa on myös uudelleensijoitusta koskevassa tiedotuksessa. Uudelleensijoituksia vaikeuttaa usein koulutuksen puute. Esimiehet toivoivat, että osaamisvaatimuksista pidetään kiinni. Koeaika nähtiin hyvänä käytäntönä. Työterveyshuollon pitäisi pohtia yhdessä esimiehen kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uudelleen sijoittamisen tarvetta ja kysyä työntekijän omaa mielipidettä.

Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta pitää kytkeä osaksi modernia, kokonaisvaltaista ja yhteiskuntavastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Virastojen johdossa on lisättävä tietoisuutta uudelleensijoitustoiminnasta, ja toiminnan merkitystä pitää kirkastaa virastoissa. Myös uudelleensijoitustoimintaan liittyvää osaamista pitää edelleen kehittää ja lupaavia toimintamalleja ottaa käyttöön. Työnjakoa on selkiytettävä henkilöstökeskuksen ja virastojen välillä.

Samaan aikaan Helsingin kaupungin kanssa on Lappeenrannan kaupungilla ollut käynnissä vastaavanlainen hanke (109281).

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan tila, toimivuus ja uudistaminen Helsingin kaupunkiorganisaatiossa

Raportti:

Virtanen Petri, Lähteenmäki-Smith Kaisa, Koskela Suvi, Ruuth Mari, Juuti Pauli (2009), Uudelle uralle? Henkilöstön uudelleen sijoitustoiminnan tila, toimivuus ja uudistaminen Helsingin kaupungissa, 54 s. + 12 liitettä 44 s.
109280Loppuraportti.pdf (985.9 kt )

Artikkeli
Helsingin kaupungin henkilöstön uudelleensijoituksia koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta on julkaistu tieteellinen artikkeli Työpoliittisessa aikakauskirjassa.
Artikkelin kirjoittajina olivat Net Effect Oy:n Suvi Koskela ja Petri Virtanen.

Koskela, S. Virtanen, P. 2010. Henkilöston uudelleensijoittaminen työelämän muutostilanteessa - case Helsingin kaupunki.
Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2010, s. 28-42
.

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen (5.11.2010)

KT Suvi Koskelan esitys pdf-tiedostona Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5.11.2010.pdf (1029.6 kt )
Erityissuunnittelija Juha Elorannan esitys pdf-tiedostona Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5.11.2010.pdf (105.7 kt )

TSR-kanavalla: Eteenpäin uudelta paikalta (5.11.2010)

TSR-kanavan multimediaohjelmassa Eteenpäin uudelta paikalta Lappeenrannan ja Helsingin kehittämishankkeiden tavoitteista ja tuloksista kertoo konsultti Suvi Koskela hankkeet toteuttaneesta Net Effect Oy:stä. Laajemmin haastattelu on radio-ohjelmassa Ihmisen kokoinen sijoitus.

Molempien ohjelmien toimittaja on Pirkko Peippo.

 

 

 

Hanketiedot

  • HakijaHelsingin kaupunki, henkilöstökeskus
  • ToteuttajaNet Effect Oy
  • Lisätietoja
  • Eija Hanni
    040 534 5322
    (09) 3103 7952
  • Toteutusaika
  • 1.8.2009 - 31.12.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.5.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 22.6.2009
    35 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 70 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.4.2010

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
    -4.4. työkykyä ylläpitävä toiminta
  • uudelleensijoitus , relocation , varhainen puuttuminen , esimiestoiminta , terveydenhuolto , health care