109323 Tutkimus

OSVI - Osallistava sisäinen viestintä muutoksen tukena

OSVI - Osallistava sisäinen viestintä muutoksen tukena

2009-12-14 00:00:00.0

OSVI-tutkimus- ja kehityshankkeen tarkoituksena on etsiä uusia tutkimuspohjaisia työyhteisöjen sisäisen viestinnän ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan kehittää organisaatioiden henkilöstön osallistumismahdollisuuksia sekä edistää työhyvinvointia.

Tavoitteena on rakentaa tutkimustiedolle rakentuva innovatiivinen osallistavan organisaation dialoginen malli, jolla pystytään vastaamaan moniin organisaatioiden työyhteisöviestinnän haasteisiin erityisesti muutosprosessin yhteydessä.

Kohderyhmänä on Lahden kaupungin henkilöstö. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Viestinnän tutkimuskeskus.

Hankkeen vastuuhenkilö
Minna-Maija Salomaa

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Viestintä tukee hyvinvointia, jos väeltä kysytään

2011-05-25 00:00:00.0

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että kunnassa voidaan tukea muutosta hyvinvointiviestinnällä. Työhyvinvointia voi ja pitää lähestyä viestinnällisestä näkökulmasta, ja viestinnällä voi vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Olennaista on, että henkilöstölle tarjotaan riittävät mahdollisuudet osallistua muutoksen suunnitteluun heti alussa. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tutkijat selvittivät, miten organisaation sisäinen viestintä vaikuttaa työyhteisöjen hyvinvointiin. Lähtöoletuksena oli, että työyhteisön sisäinen viestintä voi joko parantaa tai heikentää työhyvinvointia. Hyvinvointiviestintä tarkoittaa viestinnällisiä ratkaisuja, joilla tuetaan työyhteisön hyvinvointia.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä viestinnän tutkimuskeskuksen tutkijat paneutuivat asiaan kartoittamalla Lahden kaupungin henkilöstön arvioita työhyvinvoinnista. He työstävät tuloksistaan mittaristoa erityisesti kuntien tarpeisiin.

Viestinnän näkökulmasta työyhteisöjen hyvinvointi rakentuu osallistumisesta, yhteisöllisyydestä, kannustamisesta ja luottamuksesta. Nämä hyvinvointiviestinnän osat linkittyvät toisiinsa.

Osallistuminen: puhetta johdon kanssa

Osallistumista tukee parhaimmin kasvokkainen viestintä, joka mahdollistaa aidon vuorovaikutustilanteen. Johdolta toivotaan tälle aikaa.

Työyhteisön asioihin osallistutaan sekä virallisissa että epävirallisissa tapaamisissa. Molemmille toivotaan mahdollisuuksia.

Osallistuminen edellyttää, että henkilöstöllä on ajantasaista tietoa työyhteisönsä asioista. Viikkopalaveri on hyvä mahdollisuus kuulla johdon viestintää ja suhteuttaa tietoa omiin tarpeisiin.

Jos käytössä ei ole virallista tietoa, se korvataan huhuilla.

Yhteisöllisyys: parasta epävirallisesti

Yhteisöllisyys rakentuu pääasiassa epävirallisesti, kahvipöydissä ja käytäväkeskusteluissa. Koulutustilaisuuksissa voi kuitenkin luoda yhteisöllisyyttä yli yksikkörajojen.

Oma lähiyhteistyö ohittaa koko työyhteisön yhteisöllisyyden.

Kannustaminen: hyvät käytännöt esille

Kannustamiseen sopivat kasvokkaisen viestinnän lisäksi sähköiset ja verkkoviestinnälliset ratkaisut. Hyvien käytäntöjen etsiminen ja työn tekeminen näkyväksi kannustavat.

Tunnustuksia kaipaavat niin ihmiset kuin työyhteisöt. Viestinnällä kannustamista ovat vaikkapa vuosijulkaisuihin kuvatut ihmiset ja kertomukset heidän töistään.

Henkilöstö kaipaa suoraa tunnustusta ylimmältä johdolta. Toisaalta myös vertaistuki on tärkeä, joten vertaistapaamisiin toivotaan aikaa ja paikkaa.

Ikävä tieto on syytä kertoa mahdollisimman varhain, jotta tilanteeseen voi sopeutua.

Luottamus: laajasti yhdessä tekemällä

Luottamus rakentuu henkilöittäin ja työyhteisöittäin. Yhdessä tekeminen ja tapaamiset yli yksikkö-, toimiala- ja kuntarajojen lisäävät luottamusta.

Luottamus vaatii mahdollisuuden vuorovaikutukseen, yksisuuntaiset viestintätavat eivät toimi.

Henkilöstö arvostaa johdon järjestämiä tiedotustilaisuuksia, sillä niissä voi nähdä, kuinka johto suhtautuu viestimiinsä asioihin.

Median ja huhujen levittämä ristiriitainen tieto heikentää luottamusta. Tätä vastoin keskeneräisistä asioista viestiminen lisää luottamusta.

Hyvästä hengestä kilpailuvaltti

Tutkimus nostaa monia huomioita kuntien työyhteisöjen hyvinvoinnista, viestinnästä ja muutoksesta. Olennaista on lisätä henkilöstön mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja nopeuttaa olennaisen tiedon saamista.

Hyvä yhteishenki tarjoaa perustan kehittämiselle. Kunnat voivat jopa luoda yhteishengestä valtin tuleviin työvoimakilpailuihin. Kunnat näet pystyvät tarjoamaan työntekijöille merkityksellistä työtä viihtyisässä työyhteisössä, joka näyttää korostavan me-henkeä.

Työstä pitäisi saada enemmän palautetta. Tätä pitäisi kunnissa pohtia, sillä kunnat eivät yleensä pysty sitomaan henkilöstöä taloudellisin palkitsemisjärjestelmin.

Pääviestiminä sähköposti ja kokoukset

Tärkeimpiä viestintävälineitä tutkituilla olivat sähköposti ja työyksikön kokoukset. Sosiaalista mediaa pidettiin vähäarvoisimpana välineenä. Tätä selittänee se, että suurin osa kuntatyöntekijöistä on iäkkäitä.

Tiedonkulkua pidettiin puutteellisena. Varsinkin toimialojen ja yksiköiden johtajilta, kunnan ylimmältä johdolta ja henkilöstön luottamusmiehiltä haluttiin paljon nykyistä enemmän tietoa.

Vähäinen virallinen tieto nosti puskaradion merkitystä, mitä vastaajat tosin paheksuivat.

Aktiivisia viestijöitä joka portaalla

Tutkijat tulkitsivat kohdeorganisaatiossa niukan enemmistön viestinnällisesti epäaktiivisiksi.
Aktiivisia viestijöitä löytyi tasaisesti organisaation kaikilta tasoilta. Nuoret ja uusimmat työntekijät olivat aktiivisimpia viestijöitä. Viestinnällisyys on siis lähinnä yksilöllinen ominaisuus.

Aktiiviset viestijät etsivät aktiivisesti tietoa työstä ja jakavat sitä eteenpäin. Aktiivit käyttävät monipuolisesti viestintävälineitä ja suosivat epävirallista viestintää. Aktiiviset viestijät etsivät tietoa myös mediasta ja kuntalaisilta.

Aktiiviset viestijät olivat keskimäärin tyytymättömämpiä hyvinvointiviestintään kuin epäaktiiviset. Etenkin osallistumismahdollisuuksien puute harmitti aktiivisimpia.

Lamauttaako nykyinen kuntaviestintä?

Tutkijat kysyvät tulostensa perusteella: Onko kuntaorganisaation viestintäkulttuuri lamauttavaa?

Valopilkuksi tutkijat näkevät aktiiviset viestijät, jotka tuovat uutta tietoa ja vaihtoehtoisia näkökulmia työyhteisöihin.

Tutkijat suosittavat, että kunnat pyrkisivät lisäämään aktiivisten viestijöiden määrää henkilöstössään. Työ voidaan aloittaa tutkijoiden nostamilla viestinnällisillä ratkaisuilla, mutta tarvitaan myös uudenlaista viestinnällistä ajattelutapaa.

Henkilöstö haluaa päästä keskustelemaan kasvokkain esimiesten ja johdon kanssa. Sähköisesti ja verkkoviestinnällä voi tukea muutosprosessia ja jakaa ajantasaista tietoa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

OSVI - Osallistava sisäinen viestintä muutoksen tukena

Loppuraportti
Pasi Pekkola, Maarit Pedak ja Pekka Aula. Hyvinvointiviestintä. Osallistava sisäinen viestintä kuntaorganisaation työhyvinvointia rakentamassa. Loppuraportti 10.11.2010. 114 sivua.
109323-OSVI-loppuraportti.pdf (1078.3 kt)

Tutkimus tutuksi -tapaaminen "Sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia" (27.5.2011)
Tutkija Maarit Pedakin esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 27.5.2011.pdf (250.4 kt)

Hanketiedot

  • HakijaHelsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
  • ToteuttajaHelsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
  • Lisätietoja
  • Minna-Maija Salomaa
    (09) 1912 0252
    minna-maija.salomaa@helsinki.fi
    (09) 1912 0219
  • Toteutusaika
  • 2009-10-01 00:00:00.0 - 2011-03-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2011-03-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2009-12-14 00:00:00.0
    90000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 103624.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2011-05-30 00:00:00.0

Aiheluokitus