109463 Kehittämisavustus

Systeeminen dialogiprosessi - usean organisaation yhteinen kehittämishanke

Systeeminen dialogiprosessi - usean organisaation yhteinen kehittämishanke

18.12.2009

Hankkeessa toteutetaan viisivaiheinen dialogiprosessi, jonka aikana organisaatio tunnistaa tavoitteeseensa liittyvän nykytilan systeemisesti hahmottaen, ja dialogin sekä systeemisten menetelmien tukemana tuottaa yhteisesti hyväksytyn suunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä kehittämishanketta hyödynnetään samalla toimintatutkimuksen mallin mukaisesti materiaalin keräämisenä laajempaa tutkimushanketta palvellen. Perusmenetelminä ovat dialogiset, toiminnalliset ja systeemiset menetelmät, kuten keskustelut, joissa pyritään pääsemään uskomustasolle. Systeeminen konstellaatio on toiminnallinen menetelmä, jonka käytön kokemuksista tässä halutaan erityisesti kerätä tutkimusdataa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pirjo Lindholm

Lisää ymmärrystä systeemisellä konstellaatiolla

14.1.2011

Systeeminen konstellaatio on varsin uusi menetelmä, jota on alettu soveltaa 2000-luvulla organisaatioiden kehittämiseen. Se näyttäisi lisäävän ymmärrystä tilanteissa, joissa strategia ei toimi, eivätkä ihmiset ”mene ruotuun”, vaihtuvuus on suurta tai on käsittämättömiä yhteistyön ongelmia.
 
Jani Romanin Työsuojelurahaston tuella toteuttama hanke osoittaa, miten keskeistä aidon dialogin rakentaminen organisaatioissa on ja että on mahdollista löytää keinoja dialogin parantamiseen.
 
Lopputulos on aina monen tekijän summa

 
Kaikki keskeiset edistykselliset ja tehokkaat organisaation kehittämisen menetelmät ovat nykyään systeemisiä. Se tarkoittaa, ettei kuvitella organisaation olevan kone, jossa yhdestä vivusta vetämällä seuraa jotain ennalta määrättyä. Organisaatio on systeeminen verkosto, joka toimii vuorovaikutuksen kautta. Ymmärtämällä systeemisen näkökulman, voi toimia entistä tehokkaammin, nopeammin ja tuloksekkaammin edistettäessä tavoitteiden saavuttamista.
 
Menetelmä perustuu saksalaisen psykoterapeutin Bert Hellingerin oivalluksiin systeemisistä voimista, jotka ohjaavat yksilöiden toimintaa organisaatioissa.  
 
Systeeminen konstellaatio sopii organisaation diagnosointiin. Mikä on tilanne suhteessa tavoitteisiin? Mistä tilanne johtuu? Myös ratkaisun etsiminen kuuluu asiaan. Minkä suuntaisia tekoja on tehtävä, jotta organisaation jäsenet voivat saavuttaa tavoitteitaan?
 
Periaatteet syntyneet kokemuksen pohjalta
 
Menetelmä on toiminnallinen ja kokemuksellinen. Se näyttäisi tuottavan uutta ja yllättävää taustatietoa organisaatioiden toiminnasta. Tieto saattaa olla sellaista, mitä ei ole osattu sanallistaa, mutta mikä voidaan kokea todeksi sen tultua esille.
 
Systeemisiin perusperiaatteisiin kuuluvat seuraavat:
- Jokaisella systeemiin kuuluvalla henkilöllä on oikeus omaan paikkaansa.
- Ne, jotka tulivat systeemiin aikaisemmin, ovat hierarkiassa korkeammalla kuin ne, jotka tulivat myöhemmin.
- Antamisen ja vastaanottamisen on oltava tasapainossa.
- Hierarkiassa korkeammalla on se, joka osaa eniten.
- Ne, joilla on systeemissä eniten menetettävää, saavat korkeamman prioriteetin.
- Todellisuutta on kunnioitettava sellaisenaan. Todellisuutta ei voi kieltää, kuului siihen mitä tahansa.
 
Kolmesta eri kohteesta tietoja

 
Hanke on toiminut erityisesti materiaalin keräämisen keinona. Kunkin yrityksen toimintaa kehitettiin sen omien tavoitteiden pohjalta. Hankkeeseen osallistuivat Suur-Seudun Osuuskauppa, Gasum Oy ja Plan Suomi Säätiö.
 
Yleisinä tavoitteina olivat dialogin kehittäminen ja oppiminen organisaatiossa. Positiivinen ja rakentava dialogi edistää kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaa.
 
Toinen yleinen tavoite oli kehittää systeemistä ymmärrystä omasta organisaatiosta ja toiminnasta. Se auttaa löytämään kaikkia osapuolia tukevia ratkaisuja strategian läpiviemiseksi ja tuottaa syventävää ymmärrystä organisaation nykytilasta ja ihmisten kokemuksista.
 
Dialogitapaamiset tutkimuksellista ydintä
 
Koko prosessin ydin oli viisi dialogitapaamista, jotka kukin kestivät nelisen tuntia kerrallaan. Dialogiryhmään valittiin 8-16 osallistujaa edustaen organisaation eri tahoja liittyen kunkin organisaation käsiteltävään kysymykseen. Tämän lisäksi kussakin organisaatiossa oli oma ohjausryhmä, joka kokoontui dialogiryhmän tapaamisten väleissä ja toimi dialogiryhmän kanssa ”työparina”.
 
Dialogiryhmän tarkoituksena oli tuottaa ymmärrystä ja ratkaisuideoita käsiteltävään kysymykseen. Ohjausryhmän tehtävänä oli miettiä, miten niitä voidaan toteuttaa käytännössä.
 
Systemisen konstellaation workshop muodostettiin siten, että kustakin organisaatiosta tuli edustaja (joko ylin johtaja tai johtoryhmän jäsen). Tilaisuudessa oli läsnä koulutettuja, riippumattomia apuhenkilöitä, joiden avulla konstellaatiot toteutettiin. Apuhenkilöt eivät saaneet tietoa organisaatiosta. Tämä mahdollisti aidon tutkimusasetelman ja tuloksia voitiin hyödyntää myöhemmin tapahtuvassa tutkimushankkeessa.
 
Nykytilan kartoitus yhteisenä tietolähteenä
 
Toisella dialogitapaamisella tunnistettiin, millainen systeemi tavoitteen saavuttamiseen liittyy. Mitä tahoja siinä on ja miten ne ovat suhteessa toisiinsa?  Miten ne reagoivat tavoitteisiin ja millaisia intressejä niillä on? Vastaamalla kysymyksiin lisätään ymmärrystä, miten systeemiä voidaan parhaiten tukea tavoitteen saavuttamiseksi. Menetelminä olivat aikajanatarkastelu, sosiometrinen kuvaus symboleilla ja keskustelu.
 
Toisella dialogitapaamisella konkretisoitiin tavoitetila, joka haluttiin saavuttaa. Yhteisymmärrystä haettiin ennakointidialogin avulla. Se on tulevaisuuden muistelua.
 
Kolmannella dialogitapaamisella tehtiin suunnitelma ja luotiin ratkaisuja, joiden avulla nykytilasta voitiin kulkea kohti tavoitetta. Menetelmänä olivat learning cafe -ryhmätyöt.
 
Neljännellä dialogitapaamisella varmistettiin suunnitelma ja pohdittiin eri keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Menetelmänä oli vapaa dialogi.
 
Viimeisellä tapaamisella arvioitiin prosessia ja mitä siitä opittiin.

Toimittaja
Sinikka Luhtasaari

Hanketiedot

  • HakijaSuur-Seudun Osuuskauppa SSO
  • ToteuttajaDialogi-instituutti
  • Lisätietoja
  • Pirjo Lindholm
    pirjo.lindholm@sok.fi
  • Toteutusaika
  • 17.12.2009 - 29.10.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 29.10.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 18.12.2009
    17 700 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 35 400 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.12.2010

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen