109466 Kehittämisavustus

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot

2010-01-29 00:00:00.0

Heseva-kodin tavoitteena on parantaa työntekijöiden työssä jaksamista. Tavoitteisiin kuuluvat työn sisällön ja työtapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, vastuunjaon, osaamisen, työn hallinnan sekä vuorovaikutuksen ja tiedonkulun kehittäminen. Työn tekemisen puitteita kehitetään hyödyntämällä apuvälineitä. Hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja rakennetaan myös yhteistyötä eläkevakuutusyhtiön kanssa.

Heseva-Lounasravintolan kohdalla hankkeessa on tavoitteena työn sujuvuuden ja organisoinnin kehittäminen, kiireen ja työn keskeytysten vähentäminen, tiedonkulun parantaminen, työssä jaksamisen ja työn arvostuksen lisääminen, etenemismahdollisuuksien ja oman työn sisällön ja työtapojen kehittäminen.

Helsingin Yliopiston koordinoima Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje - ohjelmaa. Menetelminä ja mittareina käytetään Terve Organisaatio - kyselyä, organisaation tuottavuus- ja laatumittarien antamia muutoksia, hyvän arjen, työsuojelun ja työterveyden toimintatapoja, sairauspoissaoloja ja työtapaturmien määriä, henkilöstöryhmien edustajien ja avainhenkilöiden haastatteluja, osallistujien omia arvioita prosessin etenemisestä sekä prosessidokumentteja. Tavoitteena on, että jokainen organisaation työntekijä pääsee osallistumaan vähintään yhden kerran työryhmään ja kaikista kokouksista löaaditaan ns. pulinapöytämkirjat.
Hankkeen lopputilaselvitys tehdään ja kevään syksyn 2011 aikana ja seurantamittaukset vuosina 2012 ja 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö
Markku Ahlgrén

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Pienryhmätoiminta näytti voimansa palvelutalossa

2011-08-31 00:00:00.0

Gaius-säätiön Heseva-koti ja Heseva-lounasravintola sujuvoittivat työtään pienryhmätyöskentelyllä. Lähes sadasta parannusehdotuksesta toteutettiin 66. Arkityön kehittämiseen olisi pitänyt paneutua vielä enemmän ja toteuttaa käytännön ratkaisuja hitaammassa tahdissa.
 
Helsingin Käpylässä sijaitseva Heseva-koti ja Heseva-lounasravintola osallistuivat Gaius-säätiön Tuottavuus Talkoot -kehittämishankkeeseen vuosina 2010–2011. Henkilökuntaa oli hankkeessa mukana yhteensä 96. Työsuojelurahaston, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Tekesin tukemaa hanketta koordinoi Helsingin yliopiston taloustieteen laitos.
 
Heseva-kodin tavoitteena oli parantaa työntekijöiden työssä jaksamista, parantaa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua, kehittää työn organisointia ja tiimityötä sekä edistää apuvälineiden käyttöä.
 
Heseva-lounasravintolan tavoitteena oli parantaa työn sujuvuutta, vähentää töiden keskeytystekijöitä, parantaa työn arvostusta ja työn mielekkyyttä sekä kehittää oman työn sisältöä ja työtapoja.
 
Heseva-koti on 121-paikkainen helsinkiläisten vanhusten palveluasumiseen tarkoitettu toimiyksikkö. Heseva-lounasravintolan asiakaskunnan pääosan muodostavat Gaius-säätiön vanhustenhoitolaitosten asukkaat ja henkilökunta Käpylässä, Puotilassa ja Munkkiniemessä.
 
Pulinapöytäkirja innosti pienryhmiä

Yhteistoiminnan kehittämisen menetelmänä käytettiin pienryhmätyöskentelyä. Pienryhmissä heti julkaistu pulinapöytäkirja lisäsi henkilökunnan luottamusta työskentelyyn ja toi molemminpuolista avoimuutta.
 
Pienryhmissä ja ohjausryhmässä tehtiin toimenpidelista, johon kirjattiin aloitteet ja kehittämiskohteet, vastuuhenkilöt ja toteuttamisaikataulu. Toteutuvien toimenpiteiden määrää seurattiin systemaattisesti. Ryhmien vetäjinä toimivat ulkopuoliset asiantuntijat.  

Ohjausryhmän jäseniä olivat työntekijöiden edustajat, esimiehet, johto sekä ulkopuolinen asiantuntija. Ohjausryhmän tehtävä oli miettiä yhteisiä teemoja pienryhmien käsiteltäväksi.
 
Työterveyshuollon edustajat osallistuivat kahdeksan kertaa ohjausryhmän kokoukseen. Tavoitteena oli lisätä työterveyshuollon ja Gaius-säätiön välistä yhteistyötä ja keskustelua. Ohjausryhmässä mietittiin ratkaisuja sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemiseksi.
 
Monet parannusehdotukset heti toimeen
 
Pienryhmät tekivät lähes sata kehitys- ja parannusehdotusta, joista hankkeen aikana toteutui 66. Keskeneräisten työstämistä jatketaan osastopalavereiden yhteydessä.

Suurin osa haastateltavista koki, että hankkeen aikana oli tapahtunut muutoksia: asioita oli nostettu esiin, oli tehty varhaisen puuttumisen sekä häiriökäyttäytymiseen puuttumisen mallit, pelisääntöjä oli tarkennettu ja yhteistyötä oli lisätty työterveyshuollon sekä eläkevakuutusyhtiön kanssa. Lisäksi mainittiin, että työsuojelun rooli oli vahvistunut ja työterveyshuolto oli tullut näkyvämmäksi. Yhteistyötä hiotaan edelleen. 
 
Tärkeitä organisaation toimintatavoissa elämään jääviä asioita ovat keskusteleva työkulttuuri, yhteistyö osastojen välillä, kokouskäytännöt, kiertävä henkilöstö sekä ei-vaihtuva yöhoitajisto.
 
Yötyössä siirryttiin seitsemän yön valvontajaksoista viiden yön jaksoihin. Yö- ja päivävuorojen kuormittavuutta mitattiin First beat -mittauksin.
 
Apuvälineiden käytöstä keskusteltiin paljon, ja niiden merkitys arjen työskentelyssä sai oikean painoarvon.
 
Sekä Heseva-kodin että Heseva-lounasravintolan hankkeelle asettamat tavoitteet saavutettiin pääosin. Arjen askareiden kehittämiseen olisi pitänyt pureutua vielä enemmän ja toteuttaa käytännön ratkaisuja hieman hitaammassa tahdissa. Jos hankkeeseen olisi osallistunut vain osa Heseva-kodin henkilökunnasta, pienryhmiin olisi päässyt useammin ja voinut siten sitoutua paremmin toteutuksiin.

Osa valtakunnallista verkostohanketta
 
Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioita.
 
Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.
 
Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.
 
Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor TM -pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistui oman työn ja organisaation kehittämiseen.
 
Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien edustajien haastattelut.
 
Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot

www.skillmotor.com/hankkeita

Hanketiedot

  • HakijaGaius-säätiö, Heseva koti
  • ToteuttajaHelsingin yliopisto, Taloustieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Markku Ahlgrén
    050 62158
    markku.ahlgren@gaius-saatio.fi
    (09) 7771 3119
  • Toteutusaika
  • 2010-01-01 00:00:00.0 - 2011-07-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2011-07-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2010-01-29 00:00:00.0
    15190.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 30380.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2011-08-09 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.3. tuottavuus- ja laatumenetelmät