110050 Kehittämisavustus

Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa

Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa

29.1.2010

Hankkeen päätavoitteena on yläraajasairauksien ehkäisy ja niistä johtuvan työkyvyn aleneman väheneminen. Tavoitteeseen pyritään useiden välitavoitteiden kautta, joita ovat 1. työtehtävien kuormittavuuden vähentäminen kehittämällä työtapoja, -menetelmiä ja -välineitä, 2. tauotuksen ja työkierron kehittäminen niin, että kuormitus pysyy suorituskyvyn rajoissa sekä 3. hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen kaikkien työntekijöiden käyttöön.

Hanke toteutetaan osallistavalla toimintatavalla. Sekä hankkeen suunnittelussa että toteutuksessa hyödynnetään aiempia vyyhden valmistuksessa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä (Järvinen 2006, Honkanen 2008, Hämäläinen 2009) sekä työterveyshuollon keräämää tietoa mm. sairauslomista, työn kuvauksista ja yrityksen toimintatavoista. Selvitetään myös, mitä kehityshankkeita on aiemmin lähtenyt liikkeelle ja mitkä ovat niiden tulokset.

Menetelmänä käytetään mm. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden johtamia kehittämispajoja, joissa työntekijöistä kootut kehitysryhmät ideoivat mahdollisia parannuskohteita.

Hankkeen aikataulu on suunniteltu niin, että tulokset ovat käytettävissä 30.10.2010.

Hankkeen vastuuhenkilö
Antti Laamanen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Porukalla työtä kehittämään

31.3.2011

ABB Oy:n työntekijät etsivät keinoja vähentää yläraajasairauksia ja niistä aiheutuvia sairauslomia. Työsuojelurahasto oli mukana rahoittamassa Työterveyslaitoksen ohjaamaa projektia.
 
Vyyhdevalmistusta tehdään ABB:llä kahdella osastolla, induktiokoneissa ja tahtikoneissa. Yläraajasairauksien riskitekijöitä esiintyy kaikissa näiden osastojen työtehtävissä.

Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin yläraajasairauksien ehkäisy, jotta myös sairauslomia saadaan vähennettyä. Työtehtävien kuormittavuutta on tarkoitus vähentää kehittämällä työtapoja, -menetelmiä ja -välineitä.
 
Induktio- ja tahtikoneosastoilta koottiin molemmista noin kymmenen vapaaehtoista työntekijää mukaan kehittämisryhmään. Molemmille ryhmille järjestettiin kaksi puolipäiväistä kehittämispajaa.
 
Ideointia yksin ja yhdessä
 
Pajojen ohjelma alkoi luento-osuudella, jossa kerrottiin yleisesti yläraaja-, selkä- ja niskasairauksien riskitekijöistä. Osallistujat miettivät ensin itsenäisesti niitä asioita, jotka heidän työssään kuormittavat eniten yläraajoja ja selkää.
 
Omia ajatuksia vaihdettiin parin kanssa ja pareittain koottiin lista kuormittavista tehtävistä. Tulokset käytiin läpi koko ryhmässä. Tarvittaessa asioita tarkennettiin ja ehdotukset ryhmiteltiin samankaltaisuuden mukaan.
 
Eniten kuormittavat tehtävät etsittiin pisteyttämällä ehdotukset niiden kuormittavuuden mukaan. Ergonomia-asiantuntijoiden rooli koettiin tärkeäksi erityisesti priorisointivaiheessa.
 
Toisessa pajassa etsittiin työpareina ratkaisuehdotuksia kuormittaviin työvaiheisiin. Yhteensä ehdotuksia kirjattiin toista sataa ja näistä yli 90 prosenttia oli toteuttamiskelpoisia. Ratkaisuideoita löydettiin kaikkiin työtehtäviin, eniten yläraajoja kuormittaviin tehtäviin.
 
Johdon kiinnostus parantaa tuloksia
 
Pajoissa esiin tulleet ehdotukset käytiin läpi kokouksessa, jossa  suunniteltiin ehdotusten toimeenpanoa ja aikataulutusta. Kokouksiin osallistui teknisen ratkaisukelpoisuuden hallitsevia henkilöitä.
 
Mukana oli myös edustajat työnjohdosta, työntekijöiden keskuudesta ja työterveyshuollosta. Työterveyslaitoksen edustajat olivat mukana kokouksessa ohjaajina.
 
Johto oli aktiivisesti hankkeessa mukana, mikä edesauttoi ideoiden toteuttamista.
 
Hyviä käytäntöjä kerättiin havainnoimalla työtiloja ja työskentelyä sekä haastattelemalla työntekijöitä ja työfysioterapeuttia. Hyvien käytäntöjen tietopankkiin koottiin yhteensä lähes neljäkymmentä ratkaisua. Hyvistä ratkaisuista otettiin valokuvia.
 
Koottujen ratkaisujen esittämisessä käytettiin mallina Työterveyslaitoksen internet-sivuilla olevia eri alojen hyvien ratkaisujen tietopankkeja.
 
Kunkin ratkaisun tiedot on koottu yhdelle sivulle, jossa on ratkaisun nimi, valokuva, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu ergonomian kannalta ja tarvittaessa muuta ratkaisun soveltamisessa huomioon otettavaa tietoa.
 
Tietopankin ratkaisut ryhmiteltiin seitsemään ryhmään, teippaus, kone-eristys, käsieristys, kelaus, kapulointi, nostaminen ja muut.
 
Tulokset kaikkien käyttöön
 

Hyvien ratkaisujen tietopankki on tarkoitettu ABB:n sisäiseen käyttöön ja sitä voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä, koulutuksessa, uusien koneiden, työvälineiden ja materiaalien hankinnassa, sekä suunniteltaessa työtiloja ja työtehtäviä. 
 
Materiaali tehtiin sekä suomeksi että englanniksi, jotta sen hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta monikulttuurisessa työyhteisössä.
 
Puolen vuoden kuluttua hankkeen käynnistämisestä oli puolet kehittämisideoista joko toteutettu kokonaan tai niiden toimeenpano oli ainakin aloitettu.
 
Projektin tuloksia seurataan jatkossa keräämällä tietoja tuotantoluvuista, henkilömäärästä, sairauslomista, korvaavan työn käytöstä ja työkierron onnistumisesta.
 
Kuormituksen vähentämiselle monta keinoa
 
Työn kuormittavuuteen vaikuttavat työn fyysiset ja henkiset vaatimukset, organisointi ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Kuormittavuutta vähennetään vaikuttamalla kuormituksen määrään, toistuvuuteen ja kuormituksen kestoon.
 
Kuormitusta voidaan vähentää valitsemalla ergonomisia koneita, laiteita ja työvälineitä, parantamalla työympäristöä tai käyttämällä ergonomisia työmenetelmiä, -tapoja ja -tekniikoita.
 
Ammattitaidon parantaminen vähentää kuormitusta ja työn suunnittelulla voidaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Raskaita työtehtäviä voidaan kierrättää ja suunnitella työmääriä ja -tahtia työntekijälle sopivaksi.
 
Työn tauottaminen auttaa vähentämään kuormitusta, samoin asianmukaisten suojainten käyttö. Yläraajasairauksia voidaan vähentää suunnittelemalla työtehtävät siten, että kuormitustekijöiden määrä tai suuruus on mahdollisimman vähäinen.
 
Parhaiten rasitussairauksia ehkäistään töiden suunnitteluvaiheessa, mutta myös korjaavalla ergonomialla on voitu ehkäistä erityisesti yläraajasairauksista aiheutuvia haittoja.
 
Työn rasitukset lisäävät sairauslomia

Vyyhtien eristys käsin sisältää runsaasti kuormitusta, jolla on osoitettu olevan yhteyksiä rannekanavaoireyhtymän synnyssä. Ratkaisuja löytyi kaikkiin oireyhtymää aiheuttavien tekijöiden vähentämiseen. Eniten ehdotuksia löytyi nostotyöhön, joka kuormittaa sekä selkää että yläraajoja.
 
Vyyhden valmistukseen sisältyvässä työssä on runsaasti käteen liittyvää kuormitusta: käden voimankäyttöä, toistotyötä, ranteen taipuneita asentoja, tärinää ja raskaiden taakkojen nostamista.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa

Pehkonen Irmeli, Lehtelä Jouni, Viikari-Juntura Eira. Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 3.12.2010.
110050ABB_loppuraportti_031210.pdf (2279.8 kt)

Hanketiedot

  • HakijaABB, Sähkökoneet, Automaatiotuotteet -divisiooona
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Antti Laamanen
    010 2224949
    antti.laamanen@fi.abb.com
    010 2222427
  • Toteutusaika
  • 1.2.2010 - 30.9.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.10.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 29.1.2010
    15 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 30 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 10.2.2011

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.3. työympäristön kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.1. tuki- ja liikuntaelinsairauksien syyt ja syntymekanismit
    -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.7. ergonomia