110059 Tiedotus ja koulutus

Näkymätön kylä - kirja siirtotyöläisten asemasta Suomessa

Näkymätön kylä - kirja siirtotyöläisten asemasta Suomessa

15.3.2010

Hankkeen tarkoituksena on julkaista yhteiskunnallinen kirja siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Näkymätön kylä on puheenvuoro suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Teos käsittelee siirtolaisuutta erityisesti työmarkkinoiden ja työoikeuksien toteutumisen näkökulmasta ja yhdistää Suomen kokemuksia kansainväliseen siirtolaiskeskusteluun.

Teos on suunnattu avoimille kirjamarkkinoille sekä näkökulmaksi lainsäädäntötyöhön ja sen ympärillä käytävään keskusteluun. Tekstin kirjoittaa tutkija Anna Kontula hyödyntäen "Harmaa työ rakennusalalla" tutkimushankkeensa (Työsuojelurahaston hanke 108425) kenttäaineistoja.

Näkymättömän kylän on tarkoitus ilmestyä elokuun lopulla ja markkinointi toteutetaan osana Into Kustannuksen yleistä tiedotusta. Like Kustannuksen ja Rosebud Booksin kautta kaikki normaalit kirjamyyntikanavat ovat käytössä. Into markkinoi teosta myös useissa kansalaistapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa. Kirjaa suoramarkkinoidaan myös ammattiyhdistyksille.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jaana Airaksinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tervetuloa, kunhan olette hiljaa

13.1.2011

Rakennusalan harmaa talous, keskustelu maahanmuuttajista ja päätös rakentaa uusi ydinvoimala sitten Tšernobylin onnettomuuden. Tässä on riittävästi tutkija Anna Kontulan mielestä aiheita kirjoittaa siirtotyöläisistä, joista muodostuu Olkiluodon saareen kansainvälinen, miesvaltainen parakkikylä. Keitä he ovat? Mitkä ovat heidän oikeutensa? Miksi he ovat Suomessa? Eletään kesää 2009.
 
Anna Kontula muutti kuukaudeksi Olkiluotoon tutkimaan miesten arkea, etsimään vastauksia ja kirjoitti runsaasti julkisuutta saaneen kirjan Näkymätön kylä. Puolen vuoden kirjoitusurakkaa tuki taloudellisesti Työsuojelurahasto Suomen Tietokirjailijat ry:n lisäksi.
 
Halpatyö ei ole systeemin sivutuote
 
Siirtotyöjärjestelmästä ei haluta puhua, koska aihe on kiusallisen monimutkainen, eikä siihen ole yksinkertaista ratkaisua. Olkiluodossa asuu noin 1200 siirtotyömiestä. Anna Kontulan kirjassa puolalainen, portugalilainen, kosovolainen, makedonialainen tai  albanialainen rakennustyöläinen tulee Suomeen hyödyntääkseen maiden välistä elintasoeroa.
 
Halpatyö on systeemin moottori, jonka työläisistä on tullut kuin näkymättömiä satuolentoja suomalaiselle yhteiskunnalle. He elävät rinnallamme ja me koetamme olla huomaamatta heidän läsnäoloaan. Vuonna 2009 Suomeen muutti noin 26 000 ihmistä. Heistä 843 oli pakolaisia ja kuutisentuhatta turvapaikanhakijaa. Samana vuonna Suomeen tuli väliaikaisesti töihin kymmeniä tuhansia.
 
”Suomalaiskeskustelua ei kiinnosta, miten tämä maa kohtelee tulijaa. Kunhan siirtolaisuus kasvattaa rahapussia, ei muulla niin väliä”, Kontula kirjoittaa.
 
Alihankintaketjuissa satoja yrityksiä
 
Olkiluodon työehdoista on vaikea sanoa mitään yleispätevää. Alihankintaketjuissa häärii satoja yrityksiä ja jokaisen käytännöt ovat hieman erilaisia. Suurimmat työllistävät satoja miehiä sellaisella suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla, josta muutaman hengen pikkuyrityksissä ei ole kuultukaan. Kansalaisuudet vaihtelevat, työajat vaihtelevat, johtamiskulttuurit vaihtelevat.
 
Elokuussa 2009 Olkiluodon kolmatta ydinvoimalaa rakensi 4347 työntekijää, joista suomalaisia noin viidennes. Tiedetään, että joidenkin ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot voivat nousta samalle tasolle suomalaisten kanssa. Toisaalta voimalaa rakennettiin jopa alle kahden euron tuntipalkoilla.
 
Pitkien urakointiketjujen ja kansallisuuksien moninaisuuden lisäksi kokonaiskuvaa vaikeuttaa ulkomaalaisten työskentelyä koskevan lainsäädännön monimutkaisuus.
 
Raha ratkaisee
 
Miksi siirtotyövoiman tuottaminen on halvempaa, vaikka Suomessakin on tuhansia työttömiä? Anna Kontulasta on selvää, että kyse on rahasta.
 
Työvoimakustannusten erojen taustalla on useita mekanismeja. Ulkomaalaisille työntekijöille voidaan maksaa työmäärään nähden vähemmän kuin suomalaisille tai palkkaava yritys voi säästää veroissa ja sosiaaliturvamaksuissa. Osa kilpailueduista syntyy suomalaisen ja ulkomaalaisen työvoiman erilaisesta asemasta lainsäädännössä, osa taas on rikollista työvoiman hyväksikäyttöä, jonka mahdollistavat valvonnan puute ja työntekijöiden riippuvainen asema.
 
Palkoista voi jäädä puuttumaan lomarahoja tai ylityökorvauksia tai tilinauhan mukaan pidätettyjä veroja ei ole tilitetty eteenpäin. Ulkomaalaiselle voidaan myös maksaa samasta työstä pienempää palkkaa kuin kantaväestölle. Suomessa lainsäädäntö ei määrittele yleistä vähimmäispalkkaa. Palkkaliukuman suuruuteen vaikuttavat yleinen työmarkkinatilanne, kulttuurinen käsitys kohtuullisesta tuntikorvauksesta ja yksilön tai työporukan neuvottelutaidot.
 
Halpatyövoima on ihmisoikeusloukkaus
 
Anna Kontula kirjoittaa, ettei ihmisen elämä taivu rahan logiikkaan, eikä hyvinvointi ole yhtä kuin raha. Hän muistuttaa, että kerran Suomi uskoi tasa-arvoon ja taisteli sen voimalla eroon piikayhteiskunnasta. Nyt se on täällä taas – riistetyt vain puhuvat vierasta kieltä. Vähitellen kansalaisia opetetaan pelkäämään ja halveksumaan. Viimeistään lapsemme alkavat pitää normaalina, että ulkomaalaiset tekevät raskaampia töitä ja kulkevat huonommissa vaatteissa kuin kantaväestö.
 
Kaikkein eniten Kontula sanoo vihaavansa sitä, miten järjestelmä pakottaa ihmiset jättämään perheensä leivän vuoksi. ”Se on julmaa väkivaltaa, eikä suomalaisten käsiä pese, että lähdön syy on kaukana meistä. Halpatyövoiman käyttö ei ole kehitysapua vaan ihmisoikeusloukkaus.”
 
Siinä missä normisuomalainen rakentaa elämäänsä työpaikan, julkisten palvelujen ja epävirallisten verkostojen varaan, vierastyövoimalle on varattu järjestelmä, jossa työntekijä on palkkaajansa kontrollin alla ympäri vuorokauden. Vaihtoehdoiksi jää suostuminen mihin ehtoihin tahansa tai palata kotiin.
 
Teltasta parakkiin käy tutkijan tie

Kirjan tutkimusasetelma ei kuulu kaikkein helpoimpiin. Olkiluoto, yli tuhannen siirtotyömiehen parakkikylä, sijaitsee eristyksissä saaressa kymmenien kilometrien päässä Eurajoen kuntakeskuksesta. Ympärillä on pelkkää metsää, eikä toimivia liikenneyhteyksiä.
 
Kun kylää hallinnoiva Areva ei aluksi sallinut tutkijalle, naiselle, majoitusta jossakin parakeista, Anna Kontula osti teltan ja pystytti sen parakkien naapuriin. Hyttysten ja työnantajapuolen penseyden lisäksi ongelmia oli odotettavissa tutkittaviltakin. Useimmat työntekijöistä olivat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, eivätkä olleet halukkaita puhumaan työstään. Iso pulma oli myös yhteisen kielen puuttuminen.
 
Sosiologin etuna oli se, ettei tutkittavien tarvinnut toistaa kertomustaan oikeudessa. Oli myös selvää, että ihmiset puhuivat nimimerkin suojissa. Tutkijalle eivät yksityiskohdat olleet todistustaakan alaisia tapahtumia, vain yksittäisiä aihetodisteita yleisemmän ilmiön kuvauksessa. Tutkijana Kontulalla oli myös aikaa monin verroin runsaammin kuin vaikkapa toimittajalla, jonka on kirjoitettava artikkeli tiettyyn lehden numeroon.
 
Sitkeytensä ja rauhallisen päättäväisyytensä ansiosta Kontulalle löytyi lopulta sija parakista, herjanimeltään Guantanamo, ja tutkimus pääsi toden teolla alkuun. Luottamus miehiin oli rakentunut ja he kertoivat eristyneestä arjestaan vieraassa maassa.

Toimittaja
Sinikka Luhtasaari

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Näkymätön kylä - kirja siirtotyöläisten asemasta Suomessa

Kirja
Kontula Anna. Näkymätön kylä. Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Helsinki 2010. ISBN: 978-952-01-0522-8

Myynti: Into Kustannus, Hämeentie 48, 00500 Helsinki, myynti@intokustannus.fi
http://www.intokustannus.fi

Telma-lehti 1/2011
Arvostelma : Näkymätön kylä, s. 63
Arvostelman kirjoittaja: Annika Forsander, Helsingin kaupungin maahanmuuoasioiden johtaja

 

Hanketiedot

  • HakijaInto Kustannus
  • ToteuttajaInto Kustannus
  • Lisätietoja
  • Jaana Airaksinen
    jaana.airaksinen@mondediplo.fi
    (09) 773 2328
  • Toteutusaika
  • 1.2.2010 - 30.9.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.9.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.3.2010
    9 900 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 18 872 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.12.2010

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.4. tasa-arvon edistäminen ja monimuotoisuus voimavarana
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.2. työmarkkinasuhteet