110085 Tutkimus

Palkkatietämys Suomessa 2010-2011

Palkkatietämys Suomessa 2010-2011

3.8.2010

Palkkatietämys Suomessa 2010-2011 hankkeen tarkoituksena on kartoittaa, mikä on palkkatietämyksen tila ja taso suomalaisissa organisaatioissa ja mikä on sen yhteys palkkausjärjestelmän vaikuttavuuteen. Hankkeessa selvitetään palkkatietämyksen suhdetta palkkatyytyväisyyteen, organisaatioon sitoutumiseen ja palkkauksen kannustavuuteen.

Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen. Palkkatietämystä pidetään viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa kenties merkittävimpänä palkkatyytyväisyyteen ja palkkauksen vaikuttavuuteen yhteydessä olevana tekijänä. Olettamuksena on, että palkkausjärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä henkilöstön palkkatietämystä.

Tutkimushanke toteutetaan vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana osana Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelmaa. Toteuttajana on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun BIT tutkimuskeskuksen työpsykologian ja johtamisen yksikkö.

Hanke aloitetaan tekemällä kirjallisuuskatsaus olemassa olevasta tutkimuksesta sekä analysoimalla palkitsemisen tutkimusohjelman aiempia, palkkatietämystä koskevia aineistoja (tulos- ja voittopalkkiot). Tämän jälkeen tehdään kyselytutkimus eri toimialojen 30 organisaation henkilökunnalle. Kysely on rungoltaan kaikille sama ja sitä räätälöidään osin organisaatioissa käytössä olevien palkkausjärjestelmien mukaisesti. Tutkimusasetelman pohjana käytetään amerikkalaista vuonna 2002 tehtyä Knowledge of pay - tutkimusta. Tämä mahdollistaa myös kiinnostavan vertailun tekemisen amerikkalaisen ja suomalaisen aineiston välillä. Löytyykö suomalaisesta aineistosta esimerkiksi samankaltainen suhde palkkatietämyksen, -tyytyväisyyden ja organisaatioon sitoutumisen välillä. Tutkimusmenetelmä on Suomessa uusi. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa on aiemmin tutkittu samanaikaisesti sekä todellista että koettua palkkatietämystä.

Tutkimushankkeesta on kolmenlaista hyötyä: (1) tieto palkkatietämyksen tilasta ja palkkatietämykseen yhteydessä olevista tekijöistä selkiytyy, (2) kehitetään koulutuksellisia ja muita toimenpiteitä palkkatietämyksen lisäämiseksi, ja (3) luodaan pohja palkkabarometrin kehittämiselle liittojen ja organisaatioiden käyttöön. Hanke järjestää kansainvälisen workshopin knowledge of pay -tutkimuksesta RMC-konferenssissa vuonna 2011. Tutkimustuloksista tiedotetaan laajemmalle yleisölle syksyllä 2011 tai keväällä 2012 järjestettävässä seminaarissa sekä raportti-muodossa. Työmarkkinajärjestöt ja Palje-ohjelma hyödyntävät tietoa ja tiedottavat tutkimustuloksista myös omia kanaviaan pitkin.

Hankkeen vastuuhenkilö
Matti Vartiainen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työpaikoilla on epäselvää, kannustaako peruspalkka

15.11.2012

Palkkatietämys on Suomessa keskimäärin melko heikkoa. Tyytyväisyyttä palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään voi edistää lisäämällä sekä peruspalkkaus- ja suoritustietämystä että palkka-avoimuutta. Lisäksi pitää varmistaa, että järjestelmää sovelletaan oikeudenmukaisesti. Näin päätellään Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun palkkatietämystutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Tutkimuksessa havaittiin, että varsinkaan peruspalkkauksen kannustavuutta ei tunneta. Tulospalkkaus tunnetaan paremmin kuin peruspalkkaus- tai suoritusasiat.
 
Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen. Palkkatietämys on tärkeää, sillä sitä parantamalla voidaan samalla edistää palkkatyytyväisyyttä. Tutkituissa organisaatioissa tyytyväisyys sekä palkkatasoihin että palkkausjärjestelmään oli keskimäärin varsin alhainen.
 
Tietämyksen taso vaihtelee organisaatioiden ja palkkausjärjestelmien välillä erittäin paljon. Eroja on myös organisaation toimintasektoreissa, palkkausjärjestelmän rakenteissa ja järjestelmissä.
 
Organisaatiot viestivät palkkauksesta vaihtelevasti, ja hyvä palkkatietämys voidaan saavuttaa monin tavoin. Oma esimies on yleensä tärkein palkkaustiedon lähde.

Erityisesti suoritustietämys parantaa palkkatyytyväisyyttä, mutta myös organisaatioon sitoutumista ja kehittymismyönteistä ilmapiiriä. Lisäksi havaittiin, että palkkaviestinnän avoimuus lisää palkkatyytyväisyyttä. Tulokset vahvistavat myös aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan oikeudenmukaiseksi koettu kohtelu palkan määräytymisessä edistää palkkatyytyväisyyttä.

Palkkatietämys lisää odotettua selvemmin tyytyväisyyttä
 
Palkkatietämys Suomessa -hanketta taustoittavat palkkausjärjestelmien muutokset. Jos henkilöstö ei tiedä palkan perusteita, palkkaustapoja eikä palkkausjärjestelmien käyttöä, ei voida hyödyntää palkkauksen myönteisiä vaikutuksia.
 
Palkkatietämystä painotetaan useimmissa palkkauksen vaikutuksia selittävissä motivaatioteorioissa. Merkittävin aiempi tutkimus on yhdysvaltalainen Knowledge of Pay -tutkimus 2002. Siinä havaittiin, että palkkatietämyksellä oli jopa ennakko-oletuksia selvempi yhteys palkkatyytyväisyyteen ja henkilöstön toimintaan.
 
Koska amerikkalaiset palkkausjärjestelmät eroavat jonkin verran suomalaisista, haluttiin Suomessa toteuttaa vastaava tutkimus. Tarkoitus oli tuottaa uutta tietoa sekä tiedeyhteisölle että palkkausasioiden toimijoille.

Organisaatioita 20, palkkausjärjestelmiä 46
 
Hanke käynnistyi paneutumalla alueen aiempiin tutkimuksiin ja haastattelemalla käytännön toimijoita. Professorit Paul Mulvey ja Robert L. Heneman antoivat arvokasta tietoa tiedonkeruun suunnitteluun. Kaksikko oli mukana aiemmassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Tutkittavat organisaatiot edustivat työelämän eri sektoreita, toimialoja ja henkilöstöryhmiä. Mukana oli 20 organisaatiota: kolme valtio-, viisi kunta-, yksi kirkko- ja 11 yksityissektorilta. Näiltä kertyi 31 peruspalkkaus- ja 15 tulospalkkausjärjestelmää.
 
Hanke toteutettiin osana Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelmaa. Rahoittajina olivat Työsuojelurahaston lisäksi Valtion työsuojelurahasto, työmarkkinakeskusjärjestöt ja Aalto-yliopisto.

Ainutlaatuinen palkkauskyselyaineisto

Henkilöstökyselyt ajoittuivat maaliskuulta 2011 maaliskuulle 2012. Kyselyihin vastasi yli 5 200 henkeä. Aineisto on tältä osin ainutlaatuinen.

Henkilöstöltä kysyttiin soveltuvin osin samoja kysymyksiä kuin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Kyselyä räätälöitiin kunkin organisaation palkkausasioista vastaavan kanssa. Heidän kanssaan myös suunniteltiin tiedonkeruut. Kerättyä tietoa on analysoitu pääasiassa määrällisin tutkimusmenetelmin.

Aineistossa vielä paljon ammennettavaa

Mittavaa kerättyä aineistoa voi yhä hyödyntää monin tavoin. Merkittävin kohde on luonnollisesti palkkatietämyksen lisääminen eri keinoin. Tutkimus auttaa kohdentamaan kehittämistä.

Organisaatiot voivat muun muassa kehittää palkitsemisprosessejaan ja tiedottamista sekä esimiesten osaamista. Myös työmarkkinajärjestöillä on paljon tehtävää.
Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia niin opinnäytetöihin, tieteellisiin julkaisuihin kuin käytännön työkalujen kehittämiseen.

Tutkimuksessa on kerätty tietoa vastaajien kokemuksista muun muassa rahan ja palkan merkityksestä sekä motivaatiosta. Näiden yhteyttä palkkatietämykseen ja sen vaikutuksiin kannattaa selvittää.

Aineistosta on analysoimatta palkitsemisen kokonaisuustietämys ja sen yhteydet organisaatioon. Kyselyssä kerätyt runsaat sanalliset kommentit organisaatioiden palkkauksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista voivat tuoda uusia näkökulmia.

Koska tutkimuksessa oli tilastomenetelmien vaatimusten myötä mukana vain suurehkoja organisaatioita, olisi tarpeen selvittää tilanne pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa.

Palkkabarometri olisi hyödyksi

Nyt kerätyn aineiston ja menetelmien pohjalta voisi kehittää helppokäyttöisen palkkabarometrin esimerkiksi liittojen tai yritysten käyttöön. Tällä työkalulla organisaatiot näkisivät, mitä palkkatietämyksessä ja palkkausjärjestelmissä pitäisi parantaa. Tuloksia voisi myös suhteuttaa muihin. Tämän tutkimuksen hankeaineistoa voisi käyttää vertailuaineistona. Tulospalkkausarvioinnissa tällaista menetelmää on kokeiltu aiemmin Suomessa menestyksekkäästi.

Jokainen tutkimukseen osallistunut organisaatio on saanut omat kyselytuloksensa sekä keskiarvot ja jakaumat koko aineistosta. Organisaatiot saivat itse päättää, miten kertoa tuloksista henkilöstölle.

Jari Alahuhta on tehnyt hankkeessa diplomityönsä Aalto-yliopistoon. Lisäksi aineistoa käytetään ainakin yhdessä väitöskirjatyössä.

Alustavia tuloksia esiteltiin joulukuussa 2011 eurooppalaisessa palkitsemistutkijoiden konferenssissa Brysselissä. Tuloksia esiteltiin kesäkuussa 2012 kutsuseminaarissa, johon osallistui noin 30 tutkittujen organisaatioiden edustajaa ja saman verran työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Palkkatietämys Suomessa 2010-2011

Elina Moisio, Anu Hakonen, Roosa Kohvakka, Johanna Maaniemi, Aino Tenhiälä, Matti Vartiainen. 2012. Palkkatietämys Suomessa. Aalto-yliopiston julkaisusarja tiede + teknologia 16/2012. Tuotantotalouden laitos. Espoo 2012. 114 sivua. ISBN 978-952-60-4828-4 (printed), ISBN 978-952-60-4829-1 (pdf), ISSN-L 1799-487X, ISSN 1799-487X (printed), ISSN 1799-4888 (pdf)

110085-loppuraportti-Palkkatietämys Suomessa.pdf (5995.1 kt)

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 16.11.2012

Anu Hakonen ja Johanna Maaniemi Tutkimus tutuksi 16.11.2012.pdf (598.6 kt)

Antti Aarnio Tutkimus tutuksi 16.11.2012.pdf (26.4 kt)

Leena Nyström Tutkimus tutuksi 16.11.2012.pdf (1090.9 kt)

Jouko Hämäläinen Tutkimus tutuksi 16.11.2012.pdf (126.2 kt)

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla

 

J. Alahuhta: The use of multilevel models to evaluate the effects of pay secrecy. Master's Thesis. Degree Programme of Engineering Physics and Mathematics, School of Science, Aalto University, 2012. http://rewardresearch.aalto.fi/fi/research/opinnaytteet/alahuhta_thesis.pdf

An Organisation’s Pay System May Be a Mystery to Most Staff

The Knowledge of Pay Study carried out among U.S. and Canadian organisations in 2002 indicated that staff knowledge of their organisation’s pay structure was closely linked to pay satisfaction and commitment of staff. There was wide variation in staff awareness of pay systems between different organisations.

As there was a body of research attesting to the importance of knowledge of pay for staff motivation and performance, the Work Psychology and Leadership Group of Aalto University set out to study the knowledge of pay and the implications of such knowledge in Finnish work organisations. In addition to themes previously addressed in the North-American Knowledge of Pay Study, the present study also focused on the difference between perceived and actual knowledge of pay and whether the level of pay knowledge affected the perceptions of organisational justice.

The study encompassed 20 work organisations, 31 basic pay systems and 15 performance-related reward systems. Of the organisations surveyed, 3 represented central government, 5 local government, 1 church workplaces and 11 private companies. More than 5 200 individuals responded to the questionnaire survey.

The staff level of knowledge of pay systems was found to be rather low in Finland, although there were wide variations in knowledge level between different organisations and different pay systems. The tighter the lid of secrecy was regarding colleagues’ remuneration, the poorer was the general awareness of the pay system among staff. The main source of pay knowledge was one’s immediate supervisor.

There was on average low satisfaction with both the level of pay and the pay system in the organisations surveyed. On the other hand, the results show that pay satisfaction can be enhanced by improving the level of pay knowledge among staff.

This study helps work organisations to develop their remuneration processes, the dissemination of pay-related information and supervisors’ skills regarding pay. The data and methods compiled in the study may also be used to construct tools allowing companies or trade unions to identify points for improvement in pay knowledge, pay systems and pay processes.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
  • ToteuttajaBIT tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä
  • Lisätietoja
  • Matti Vartiainen
    09 47001
    matti.vartiainen@aalto.fi
    09 4702 3665
  • Toteutusaika
  • 1.2.2010 - 1.7.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.12.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.5.2010
    180 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 237 970 euroa
  • Tulokset valmistuneet 22.11.2012

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.4. tuottavuus- ja palkitsemisjärjestelmät
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.5. palkkausjärjestelmät
  • pay knowledge , pay satisfaction , Palkkaustavat , palkkatyytyväisyys , Kannustavuus , pay secrecy , kyselytutkimus , questionnaire survey , pay openness , Palkkatietämys , incentiveness , palkka-avoimuus , commitment , sitoutuminen , commitment