110141 Tutkimus

Korkeakoulusektorin rakenteellisen kehittämisen kotouttaminen - vertaileva tapaustutkimus

Korkeakoulusektorin rakenteellisen kehittämisen kotouttaminen - vertaileva tapaustutkimus

1.12.2010

Korkeakoulusektorin rakenteellisen kehittämisen kotouttaminen
Yliopistolaitoksen kehittämisen keskiössä on yliopistolakiuudistus, jossa yliopistot muuttuivat valtion tilivirastoista itsenäisiksi oikeushenkilöiksi. Samalla virkasuhteet vaihtuivat työsuhteiksi vuoden 2010 alussa.

Näiden muutosten vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Yliopistolaitoksen muutoksen kärjessä ovat säätiöityvät yliopistot.
Tutkimushankkeessa analysoidaan johdon ja henkilöstön tapoja muokata paikallisesti rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja vertaillaan, kuinka rakenteellinen kehittäminen valjastetaan omaan organisaatioon kahdessa säätiöityvässä yliopistossa: Tampereen Teknillisessä Yliopistossa (rakenneuudistus ja säätiöityminen), Aalto-yliopistossa (fuusio ja säätiöityminen). Hanke tutkii kulttuurin tutkimuksen välinein johtamista ja organisaatioita sekä niiden muutosta. Organisaation merkitysjärjestelmä vaikuttaa johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan. Kotouttamisnäkökulman avulla tarkastellaan sekä johtoa että henkilöstöä aktiivisina toimijoina. Organisaatiomuutoksissa henkilöstön merkitystä muutosprosessin onnistumiselle ei aina ole otettu riittävästi huomioon. Henkilöstö on rakenneuudistusten onnistumisen kannalta tärkeä muuttuja. Prosessin analyysi edellyttää seurantaa, koska muutokset ovat hitaita.
Olettamuksemme on, että kotouttamisen onnistuneisuus vaikuttaa pitkäkestoisesti työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen organisaatioissa.
Loppuraportti valmistuu vuoden 2011 kuluessa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Ilkka Arminen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Aalto-yliopiston ja TTY:n strateginen kehittäminen etenee hyvin

20.9.2012

Helsingin yliopiston tutkimus Aalto-yliopiston vuonna 2010 tapahtuneesta fuusiosta ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) vuoden 2008 rakenneuudistuksesta osoittaa, että kehittämisessä ollaan oikealla tiellä. Aallossa jopa pidetään tavoittelemisen arvoisena tulla huippuyliopistoksi vuoteen 2020 mennessä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto sekä Helsingin yliopiston Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto HEINE.

Yliopistolaitos on viime aikoina muuttunut voimakkaasti. Kehittämisen keskiössä on vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki, jonka myötä yliopistot irtautuivat valtion tiliviraston asemasta.

Suomalaisten yliopistojen kansainvälisyyttä, muutoskyvykkyyttä sekä tutkimus- ja opetustoiminnan laatua on edistetty kehittämällä hallinnollisia rakenteita. Siten on tavoiteltu profiloitumisetua, tehokkuutta ja toimivampaa hallintoa. Muutoksen kärkeä ovat edustaneet Aalto-fuusio ja säätiöityminen, jotka ovat luoneet paineita myös muiden yliopistojen kehittämiselle.

Muutosten kotouttaminen kesken

Helsingin yliopiston tutkimus perustui Aallon ja TTY:n johdon ja henkilöstön haastatteluihin syksyllä 2010 ja 2011. Syksyn 2011 haastatteluissa, reilu puolitoista vuotta säätiöitymisen ja Aallon fuusion jälkeen, tuotiin esiin, että toteutettujen uudistusten vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida.

Rakennemuutosten hitaus merkitsee sitä, että suurelta osin yliopistot ovat yhä ”keskellä muutosprosessia”, varsinkin kun samanaikaisesti yliopistojen sisäisistä tarpeista lähtevien muutosten kanssa on meneillään valtakunnallinen, yliopistouudistus. Molemmissa säätiöyliopistoissa muutosten kotouttamisen koettiin olevan vielä kesken.

Elinkeinoelämältä ja teollisuudelta toivottiin kärsivällisyyttä siihen, että kaikki luvattu hyvä saataisiin toteutetuksi. Toimivia yhteistyösuhteita elinkeinoelämän ja teollisuuden suuntaan pidettiin tärkeinä, koska siellä on merkittäviä rahoittajia, joiden toivotaan tulevaisuudessakin rahoittavan yliopistoa.

Korkeakoulusektorin rakenteelliselle kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida täysimittaisesti vasta useamman vuoden päästä. Sekä Aallon että TTY:n strategiassa kehittämiskohteiksi nimetyt akateeminen johtajuus sekä toimivat infrastruktuurit ja palvelut ovat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät tekijät. Vaikka näitä osa-alueita on osittain jo merkittävästi kehitetty, työ on vielä kesken.

Aallossa erityisesti palveluiden saaminen opetusta ja tutkimusta tukevaksi vaatinee vielä aikaa. Avoinna on myös kysymys siitä, missä määrin säätiöyliopistot ovat itsenäisempiä toimijoita, jos ja kun ministeriön tulosohjaus pitkälti vaikuttaa niiden strategisten tavoitteiden määrittelyyn.

Johtaminen jäntevöitynyt

Syksyyn 2011 mennessä sekä Aallon että TTY:n johdossa oli hektisin muutosvaihe ohitettu, ja uudet toimintakäytännöt olivat alkaneet muotoutua. Aallossa tosin työskenneltiin yhä konkreettisesti yhteisen yliopiston luomiseksi.

Paine kehittämisestä oli siirtynyt alemmas, yksikkötasolle, jossa rakenneuudistusten muovautuminen käytäntöön kohtaa monenlaisia haasteita. Laitokset olivat säätiön alkuvaiheessa joutuneet tasapainottelemaan niukkojen resurssien ja puutteellisten toimintamallien aiheuttamassa epävarmuudessa. Lupaus yksiköiden suuremmasta autonomiasta odotti vielä toteutumistaan.

Johtamisjärjestelmien muutos rakenneuudistusten ja säätiöitymisen yhteydessä on merkinnyt rehtorin vallan kasvua ja yksiköiden johtajien vastuiden lisääntymistä.

Siirtyminen kollegiaalisesta vastuusta yksilöjohtamiseen korostaa johtamistaitoa ja johtamisen resursseja kaikilla tasoilla. Aallossa on edetty selvemmin kohti managerialistista mallia ja päätoimista johtajuutta. Enemmän kollegiaalisen mallin piirteitä säilyttäneessä TTY:ssä johtamiseen tuo haastetta muiden kuin rehtorin ja hallintojohtajan johtamistoimen osa-aikaisuus.

Kummassakin yliopistossa johtamisjärjestelmien uudistamiseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Uudistusten nähtiin jäntevöittäneen johtamista. Sen sijaan hallinnolliset käytännöt ja ohjeistukset olivat varsinkin laitosten kannalta löytäneet muotoaan turhan hitaasti.

Rakennemuutokset tai säätiöityminen sinänsä ovat vaikuttaneet tutkimus- ja opetushenkilökunnan työhön vähän verrattuna muihin samanaikaisiin uudistuksiin. Alkuvaiheessa niiden oli kuitenkin koettu lisänneen epävarmuutta ja kuormitusta työssä.

Niin Aallossa kuin TTY:ssä kaivattiin rauhaa keskittyä varsinaiseen substanssityöhön jatkuvan kehittämisen sijaan. Tämä on tärkeää, jotta uudistusten tavoitteita saataisiin toteutetuksi ja jotta niiden vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan.

Tavoitteena parantaa laatua

Yliopistouudistuksen ja yliopistojen tulosohjauksen painotusten myötä kaikkien yliopistojen yhteinen tavoite on parantaa huomattavasti tutkimuksen ja opetuksen laatua.

Sekä Aallon että TTY:n selvimmin muotoiltu strateginen tavoite koskeekin tieteellisen tason ja tunnettuuden nostamista kansainvälisen huipun tasolle.

Aallossa tavoite on puettu ”huippuyliopistotavoitteen” muotoon, mikä edellyttää määrätietoista ja aggressiivistakin etenemistä pyrkimyksissä. TTY:n tavoitteena on myös kunnianhimoisesti, joskin maltillisemmin, lisätä ja laajentaa tunnettuutta omilla kärkialoilla sekä ennen kaikkea varmistaa omien kansainvälisten huippualojen kilpailukyky ja huipputaso myös tulevaisuudessa.

Yliopisto(maailma)n kansainvälistäminen nopeassa tahdissa nähdään ainoana keinona tavoitteisiin pääsemiseksi. Säätiömuodon joustavuuden ja johtamisjärjestelmän vahvuuden uskotaan tukevan tätä pyrkimystä. Vanha kollegiaaliseen päätöksentekoon perustuva toimintatapa olisi oletettavasti estänyt, tai ainakin huomattavasti hidastanut, kehitystä.

Säätiömuotoon kohdistuu odotuksia ja pelkoja

Ulkopuolisen rahoituksen tarpeen kasvu ja taloudellisen liikkumavaran saaminen, oman strategisen lisärahoituksen mahdollisuus, on ollut yksi tärkeimpiä säätiöitymisen taustavaikuttimia. Parhaimmillaan säätiömuoto voi parantaa yliopiston ja sen yksiköiden taloudellisia toimintaedellytyksiä. Toistaiseksi uudistuksilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta yliopistojen rahoitukseen.

Hallinnon ja johtamisjärjestelmän uudistamisilla on pyritty lisäämään tehokkuutta ja kehittämään strategista johtamista yliopistojen välisen ja kansainvälisen kilpailun koventuessa. Säätiömuodon eduiksi tässä on nähty mahdollisuus tehdä päätöksiä itsenäisemmin ja sekä hyödyntää ulkopuolisen hallituksen visiointikykyä ja vahvuutta strategisessa päätöksenteossa.

Säätiömuodon on toivottu myös tuovan imagohyötyä niin kilpailtaessa opiskelijoista kuin toteutettaessa yliopiston kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista palvelua ja vaikuttamista.

Erityistä haastetta säätiöyliopistoilla vaikuttaisi olevan siinä, kuinka samanaikaisesti parantaa tieteellistä laatua huomattavasti ja onnistua, ei vain säilyttämään, vaan myös edistämään vahvaa ja monipuolista yritys- ja teollisuusyhteistyötä.

Osa haastatelluista TTY:n johtajista ilmaisi huolensa teknillisen alan rahoitusmalleista ja perustutkimuksen rahoituksen riittävyydestä tulevaisuudessa. Yliopistojen tulisi säilyttää oma strateginen näkemys ja linja, kun kilpaillaan teollisuuden yhteistyömahdollisuuksista ja projektirahoituksesta.

Aallon RAE-raportissa (RAE, Research Assesment Excercise) todetaan, että mikäli Aalto haluaa nousta maailman luokan tutkimusyliopistoksi, Aallon olisi hyvä pohtia tutkimusfokuksen siirtämistä strategisempaan suuntaan. Arviointiryhmä kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että joissakin Aallon yksiköissä tutkimus perustui enemmän ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksiin sekä teollisuuden tarpeisiin kuin puhtaasti tieteellisiin motiiveihin.

Tutkijauran houkuttelevuus kateissa

Tutkijauraa oli sekä Aallossa että TTY:ssä kehitetty panostamalla erityisesti Tenure Track -urapolkujärjestelmään. Aallossa järjestelmän käyttöönotto oli edennyt huomattavasti pidemmälle kuin TTY:ssä, jossa sitä vasta pilotoitiin syksyllä 2011.

Kuitenkin molemmissa yliopistoissa oli havaittavissa akateemisen henkilökunnan epävarmuutta siitä, mitkä tutkijoiden uramahdollisuudet käytännössä ovat, kun kaikki eivät voi olla professoreita. Tilanne oli epävarma myös sen suhteen, tuleeko opetushenkilökunta saman rekrytointijärjestelmän piiriin ja miten käytännön toteutus tapahtuu.

Aallossa oltiin turhautuneita Tenure-paikkojen täyttämisen hitauteen. Suuri osa haastatelluista tutkimus- ja opetushenkilökunnan edustajista työskenteli edelleen samoissa enemmän tai vähemmän epävarmoissa ja määräaikaisissa työsuhteissa eikä kokenut muutosten juuri parantaneen omaa asemaansa työnhaussa ja urasuunnittelussa. Näin ollen tässä vaiheessa uudistuksia ei voi puhua tutkijauran houkuttelevuuden lisääntymisestä mainittavasti.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Korkeakoulusektorin rakenteellisen kehittämisen kotouttaminen - vertaileva tapaustutkimus

Koschke Pauliina, Lähde Miia, Arminen Ilkka, Lumijärvi Ismo, Mälkiä Tiina. 2012. Korkeakoulusektorin rakenteellisen kehittämisen kotouttaminen – vertaileva tapaustutkimus. Loppuraportti. Korkeakoulu ja innovaatiotutkimuksen verkosto HEINE. Tampereen yliopisto. Helsingin yliopisto; Helsinki. ISBN 978-952-10-7973-3 (pdf) 

110141-Loppuraportti_17_4_2012.pdf (1144.9 kt)

Artikkeli
Arminen Ilkka. 2011. Yliopisto- ja tutkimussektori performatiivisten konfliktien kenttänä. Tiedepolitiikka 36 (3) 21-28.

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 21.9.2012

Pauliina_Koschke21092012.pdf (93.3 kt)

Miia_Lähde21092012.pdf (123.3 kt)

Ilkka_Arminen21092012.pdf (105.8 kt)

Lumijärvi I., Arminen I., Lähde M., et al. (2012). Change management in the implementation of university reforms. In IASIA/IIAS (ed.): Annual Conference of the International Association of Schools and Institutes of Administration (IASIA), Bangkok, Thailand, 16-21 July, 2012, 1-22. 

Practical Implementation of Structural Reforms at Two Finnish Universities

Adoption of the foundation university model brought fundamental organisational changes and a few years of strain for staff at two Finnish universities, a comparative case study shows. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The Finnish university system has gone through major changes in recent years. Pursuant to the Universities Act, which came into effect at the beginning of 2010, universities no longer constitute government accounting offices, and they now also have the option of operating under special-purpose foundations. Overall, the Act provides for administrative structures aimed at enhancing the internationality, versatility and academic quality of Finnish universities.

The Network for Higher Education and Innovation Research (HEINE) managed by the University of Helsinki carried out a research project on the implementation of organisational changes in conjunction with the change-over to the foundation university model at Aalto University and the Tampere University of Technology. In addition to adopting the foundation model, major changes at Aalto University and the Tampere University of Technology were related to the former being established through a merger of three universities and the latter undergoing extensive structural reforms. The management and staff of the two universities were interviewed in 2010 and 2011.

New management systems in connection with structural reforms and the adoption of a foundation university constitution have increased the powers of the president and the responsibilities of the unit managers. The structural reforms and the adoption of the foundation model, as such, have had a minor impact on the work of research and education staff, compared the effects of other concurrent developments. To begin with, the reforms did cause increased uncertainty and strain at work, however.

The project succeeded in gathering knowledge of the ways in which units of higher education make use of new development guidelines concerning them. The findings of the project can be utilised in the planning and implementation of organisational changes, as well as in assessing and monitoring structural development projects.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaHelsingin yliopisto, Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto
  • ToteuttajaHelsingin yliopisto, Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto
  • Lisätietoja
  • Ilkka Arminen
    (09) 191 24337
    ilkka.arminen@helsinki.fi
  • Toteutusaika
  • 1.5.2010 - 31.12.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.5.2010
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 264 390 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.6.2013

Aiheluokitus