110179 Kehittämisavustus

ProTouch 3

ProTouch 3

17.5.2010

Hankkeen tavoitteena on rakentaa menestysmittarit tuottavuudesta, työn sujuvuudesta ja työturvallisuudesta sekä tehostaa niiden avulla sisäistä viestintää.

Työpaikan arjessa, tuotannon ja kehittämishankkeiden ristipaineessa, menestyminen pitkällä tähtäimellä sekä yritysten strategiasta ja arvoista johdetut tavoitteet voivat olla joskus vaarassa unohtua. Suorituskyvyn mittaamisessa päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä. Hankkeen tavoitteena on määrittää yrityskohtaisesti nämä menestystekijät ja rakentaa osallistuvan suunnittelun avulla menestysmittari osaksi arkipäivän viestintää.

Hankkeessa perustetaan työryhmä, joka yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Oulun yliopiston menetelmäasiantuntijoiden kanssa:

• Rakentaa osallistavin menetelmin ja ottaa käyttöön yksinkertaisen ProTouch- suorituskykymittarin työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden osalta.

• Hankkeeseen sisältyy koulusta ja valmennusta edellä mainittuihin teemoihin liittyen. Koulutus räätälöidään esille tulevien tarpeiden mukaan.

• Mittareita päivitetään.

• Yrityksen sisäistä viestintää tehostetaan.

Alustavat tulokset eli suorituskykymittarien ensimmäiset versiot ovat arvion mukaan käytettävissä vuoden 2011 lopussa. Lopulliset tulokset eli päivitetyt suorituskykymittarit ja arvio kehittämismenetelmän toimivuudesta ovat käytettävissä toukokuussa 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö
Urpo Illikainen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Menestykseen kevennetyllä suorituskykymittaristolla

27.12.2013

Apetit Pakaste Oy:n Pudasjärven tehdas on saanut käyttöönsä yksinkertaistetun suorituskykymittariston, jonka avulla seurataan vain kolmen menestystekijän kehitystä. Seurannassa ovat tuottavuus, työn sujuvuus ja työturvallisuus.

Räätälöity ja kevennetty mittaristo vastaa yrityksen tarpeita paremmin kuin perinteinen tasapainotettu mittaristo, jossa seurattavia muuttujia voi olla kymmeniä tai jopa satoja.

Yksinkertaistettu mittaristo konkretisoi yrityksen strategian sellaiseen muotoon, että henkilöstön on helppo sitä ymmärtää. Mittariston tuloksia voidaan käyttää sisäisen viestinnän apuvälineenä.

Kevennetty mittaristo syntyi kehittämishankkeessa, jonka ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Hanke kuuluu osana Oulun yliopiston ja Työterveyslaitoksen ProTouch-hankkeeseen (TSR 108297), jossa on kehitetty strategialähtöistä työkalua tuottavuuden, työn sujuvuuden ja työturvallisuuden mittaamiseen.

Irti raskaasta ja monimutkaisesta

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) soveltaminen sellaisenaan koetaan yleisesti liian raskaaksi ja monimutkaiseksi. Toisaalta keskeisiä asioita pitää kuitenkin mitata, sillä muuten asioiden tarkastelu johtamisnäkökulmasta on vaikeaa.

Hankkeessa luotiin yksinkertaistettu suorituskykymittaristomalli, johon sisältyy kolme näkökulmaa: tuottavuus, työturvallisuus ja työn sujuvuus.

Konkretisoi strategian

Sekä Apetit Pakasteen Pudasjärven tehtaan johto että henkilöstö pitivät yksinkertaistettua suorituskykymittaristoa toimivana, ja sen arvioitiin vaikuttavan positiivisesti tuottavuuteen.

Mittaristo konkretisoi yrityksen strategian sellaiseen muotoon, että henkilöstön on helppo sitä ymmärtää. Mallin kiteytymistä vain kolmeen näkökulmaan pidettiin myös myönteisenä, koska se helpotti sisäistä keskustelua sekä asioiden hahmottamista ja muistamista.

Henkilöstö mukana

Suorituskykymittareiden rakentamisen ja käytön koettiin luontevalla tavalla mahdollistavan henkilöstön osallistumisen työympäristön ja -prosessien kehittämiseen.

Yrityksessä toimi hankkeen ajan kehitysryhmä, jossa oli kahdeksan jäsentä eri ammattialoilta ja organisaatiotasolta. Tutkijat työskentelivät työryhmien jäseninä ja toivat keskusteluun ulkopuolisen näkökulman sekä toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina.

Johto näki, että henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on hyödyllistä ja hedelmällistä, kunhan siihen antaa mahdollisuuden. Henkilöstö pääsi itse vaikuttamaan asioihin ja otti osaa kehitysryhmän toimintaan aktiivisesti. Jatkossa yritys pystyy hyödyntämään henkilöstövoimavaraa paremmin myös muissa vastaavissa kehittämishankkeissa.

Tuotantohäiriöt seurantaan

Työn tuottavuutta seuraamaan yrityksessä kehitettiin tuotantohäiriöseurantamittari. Hankkeen alussa tehtaalla ei ollut sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, joka automaattisesti keräisi tietoja linjan ja sen eri koneiden tuotantokatkoista.

Hankkeen edetessä jokaisen linjan koneen häiriöitä ja tuotantokatkoja alettiin systemaattisesti kerätä. Alkuvaiheessa kaikki katkot koottiin yhteen, mutta lopulta jokainen yksittäinen kone käsiteltiin tuloksissa erikseen.

Siten pystytään helposti seuraamaan jokaisen koneen toimintaa ja kunnossapidon haasteita sekä koneen käyttöikään liittyviä ongelmia.

Hankkeen aikana yrityksessä tehtiin päätös, että tuotannonohjausjärjestelmää kehitetään ja automatisoidaan lisäohjelmin siten, että tulevaisuudessa vastaavat mittaamiset tapahtuvat automaattisesti.

Työn sujuvuuteen huomiota

Työn sujuvuuden seuraaminen sai hankkeessa oman mittarinsa. Kehitysryhmä koki työn sujuvuuden niin tärkeäksi osa-alueeksi, että he halusivat kehittää siihen mittarin, joka jollain tavalla mittaa työn sujuvuutta suoraan.

Mittari kerää tietoa henkilöstön onnistuneista työpäivistä vähän samaan tapaan kuin kerätään jatkumoa tapaturmattomista päivistä, ja tapaturma nollaa mittarin. Sujuvuusmittarissa seurannan nollaa ristiriitatilanne työntekijöiden, toimihenkilöiden tai johdon kesken tai heidän välillään.

Mittarin kalibrointi muodostui varsin haastavaksi, sillä tavoitteena oli löytää se konfliktin kynnys, joka nollaa mittarin. Vastaavasti henkilöiden väliset ongelmatilanteet ovat hyvin herkkiä asioita, joten mittari ei saa olla ”sormella osoittava” eikä sävyltään negatiivinen.

Tarkoituksena on lähinnä kerätä työnjohdolle tietoja henkilöstön keskuudessa ilmenevistä konflikteista ja ristiriidoista ja siitä, kuinka niitä voidaan hoitaa ja jatkossa välttää. Mittarin käyttöönotto vaati yli puolen vuoden pilotoinnin, jonka aikana mittaria pystyttiin säätämään ja hiomaan. Hankkeen loppuvaiheessa mittari oli käytössä.

Työturvallisuus seurantaan

Yritys kehitti hankeen aikana työturvallisuuskierrokset, joiden suunnittelussa ja käyttöönotossa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen Elmeri -menetelmän oppeja.

Hankkeen kuluessa työturvallisuuskierrosten tuloksia seurattiin kuukausittain. Niihin kohtiin, jotka vaativat huomiota, kohdennettiin resursseja. Mittarin tulokset saatiin nousemaan alkuvaiheen noin 85 prosentista 95 prosenttiin.

Hankkeen loppuvaiheessa kehitysryhmä alkoi suunnitella työturvallisuuskierrosten laajentamista myös uusiin työvaiheisiin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaApetit Pakaste Oy
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Oulu
  • Lisätietoja
  • Urpo Illikainen
    010 402 461
    urpo.illikainen@apetit.fi
    010 402 4666
  • Toteutusaika
  • 1.4.2010 - 1.4.2013
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.4.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 26.4.2010
    9 700 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 19 450 euroa
  • Tulokset valmistuneet 21.11.2013

Aiheluokitus