110291 Kehittämisavustus

Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistuksen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä

Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistuksen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä

15.6.2010

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on kehittää kreosoottialtistumisen vähentämiseen tarvittavia toimenpiteitä Oy VR-Rata Ab:n Haapamäen kyllästämöllä sekä todentaa biomonitoroinnin avulla näiden toimenpiteiden vaikutus kyllästäjien altistumisen vähenemiseen.

Menetelmät

Kreosoottikyllästäjien PAH-altistumisen selvittämiseen käytetään toimintamallia ja menetelmiä, joka kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa: Ihon kautta tapahtuva PAH-altistuminen koksaamotyössä ja sen mittaaminen, projekti 99110.

Kolmen kyllästäjän työskentelyä ja altistumista kreosoottikyllästeelle seurataan työvuoron ajan. Työvaiheet valokuvataan ja videoidaan. Työmenetelmät kartoitetaan haastattelemalla työntekijöitä ja työnjohtoa. Kyllästeen mahdollista leviämistä tutkitaan mittaamalla PAH-pitoisuuksia pinnoilla ja työntekijöiden käsillä. Selvityksen perusteella tehdään kyllästämöille, työterveyshuolloille ja työntekijöille suositus hyvistä käytännöistä altistumisen torjunnassa.

Aikataulu

Työhygieeniset mittaukset Haapamäen kyllästämöllä tehdään kesällä 2010. Loppuraportti on valmis 30.3.2011.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anu Asikainen

Kreosoottityöntekijän fiksu toiminta ehkäisee ihoaltistumisia

18.4.2011

Työterveyslaitos suosittaa selvityksensä perusteella monia suojatoimia kreosoottikyllästämön työntekijöille. Henkilöiden työtavat, hygienia ja suojainten käyttäminen ovat ratkaisevan tärkeitä ihoaltistumisen välttämisessä. Työterveyslaitoksen asiantuntijat tekivät päätelmänsä, kehittäessään VR Track Oy:n Haapamäen kyllästämön työoloja. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Toimenpidesuosituksiin sisältyy käsineiden vaihtamisen tihentäminen. Käsineet on syytä vaihtaa aina, kun sisäpuoli on likaantunut.

Tupakointia on vältettävä työaikana. Työterveyshuollolta ja työnantajalta odotetaan apua tupakoinnin lopettamiseksi.

Kyllästämölle altistumisen torjuntaohje

Hankkeessa seurattiin kolmen kyllästämötyöntekijän altistumista kreosoottikyllästeelle työvuoron ajan kesällä 2010. Työvaiheet valokuvattiin ja videoitiin. Työmenetelmät kartoitettiin haastattelemalla työntekijöitä ja työnjohtoa.

Kyllästeen mahdollista leviämistä tutkittiin mittaamalla PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt)-pitoisuuksia muun muassa liinojen ja kytkinten pinnoilta sekä työntekijöiden käsistä.

Kreosoottikyllästäjien PAH-altistumista selvitettiin menetelmällä, joka kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa Ihon kautta tapahtuva PAH-altistuminen koksaamotyössä ja sen mittaaminen -tutkimuksessa (99110).

Selvityksensä perusteella Työterveyslaitos laati kyllästämölle, työterveyshuollolle ja työntekijöille ohjeen altistumisen torjuntatoimista.

Kreosoottiöljyjen ammattikäyttö kasvaa taas

Kreosoottikylläste on vanhin teollisesti valmistettu puunsuoja-aine, sitä saadaan tislaamalla kivihiilitervaa. Kylläste koostuu sadoista yhdisteistä, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat PAH-yhdisteet. Kreosoottiöljyt ärsyttävät ihoa ja silmiä sekä voimistavat ultraviolettivalon vaikutusta ihoon.

Kreosootilla kyllästetty puu on tarkoitettu vain ammattikäyttöön, sillä kreosoottipuun käyttö sisätiloissa, puutarhakalusteissa, leikkikentillä ja elintarvikeyhteyksissä on kielletty.

Euroopan unionissa lopetettiin syyskuussa 2006 aiemmin yleisesti käytetyn puunkyllästeen, kupari-kromi-arseenin eli CAA-kyllästeen käyttö. Tämä lisäsi korvaavien kyllästeiden, muun muassa kreosoottiöljyjen, käyttöä. Tarvitaan siis tietoa torjuntatoimista.

Osa työntekijöistä altistuu hieman, osa suuresti

Altistumista PAH-yhdisteille ja suojaustoimien riittävyyttä voi arvioida PAH-yhdisteiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksista, esimerkiksi virtsasta voi mitata 1-pyrenolia.

Työterveyslaitoksella on analysoitu suomalaisten kreosoottikyllästäjien virtsan 1-hydroksipyreenipitoisuudeksi 40–50 nmol/l (nanomillimoolia litrassa). Työterveyslaitos suosittelee kyseisen pitoisuuden biomonitoroinnin toimenpiderajaksi 12 nmol/l. Tämä perustuu hyvillä suojauskäytännöillä saavutettavissa oleviin arvoihin. Altistumattomien viiteraja on 3 nmol/l.

Tutkitulla Haapamäen kyllästämöllä mitattiin vuoden 2009 lopussa kuuden kyllästämötyöntekijän 1-hydroksipyreenin pitoisuuksiksi 4–65 nmol/l.

Kyllästämöllä on jo ennen hanketta pyritty vähentämään altistumista. On muun muassa järjestelty työtä sekä teknisin toimin on ehkäisty pölyn ja lian leviämistä. Kyllästeen koostumusta on muutettu siten, että se sisältää aiempaa selvästi vähemmän haitallisia aineita.

Tehoviikko poisti kaksi kolmasosaa altistumisista

Kyllästämön henkilöstölle tiedotettiin altistumistutkimuksen aloittamisesta ja tuloksista. Tilaisuuksiin osallistui johtoa, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto ja VR:n asiantuntijalääkäri. Altistusmittauksista on kerrottu myös yhtiön intranetissä ja henkilöstölehdessä.

Tammikuussa 2011 kyllästämöllä toteutettiin niin sanottu tehoviikko, jolloin kyllästeelle altistuminen pyrittiin saamaan mahdollisimman pieneksi.

Tehoviikolla tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden altistuminen väheni kolmasosaan verrattuna kesän 2010 mittauksiin. Samalla lisääntyi koko henkilöstön osaaminen altistumista ehkäisevistä toimenpiteistä.

Pinnat, asut ja kädet puhtaiksi

Työterveyslaitos kehottaa, että pintojen puhdistamista sekä tehostetaan että ohjeistetaan paremmin. Pinnat pitää puhdistaa paremmin esimerkiksi liinoista ja ohjauslaitteiden kytkimistä. Pitää sopia ja ohjeistaa myös se, käsitelläänkö koneiden hallintalaitteita paljain käsin vai suojakäsineet käsissä.

Suoja-asussa likaantuvat erityisesti polvien alue ja hihansuut. Ne pitää suojata ja niiden pesua tehostaa.

Myös käsien pesu vaatii tehostamista. Kädet on pestävä huolellisesti aina ennen ruoka- ja kahvitaukoja sekä ennen tupakointia.

Altistumisseuranta tarkoitettu hyödyksi

Työterveyshuollon tekemää altistumisen seurantaa on syytä hyödyntää tehokkaasti.  Työterveyslaitos suosittaa, että jokaiselta mittaukseen osallistuvalta kirjataan biomonitorointipäivän työt. Jos toimenpideraja ylittyy, työterveyshuolto keskustelee asiasta työntekijän kanssa. Mikäli biomonitorointitulos pysyy korkeana, työterveyshuolto, työntekijä, työsuojeluasiantuntijat ja esimiehet paneutuvat asiaan.

Höyryjä pitää välttää ja mieluusti vähentää. Kyllästetty puu on hyvä varastoida mahdollisimman kauaksi työntekoalueista. Tarpeen mukaan käytetään hengityssuojaimia.

Työsuojelutoimissa kiinnitetään erityistä huomiota kyllästeelle altistumisen vähentämiseen. Perustetaan esimerkiksi asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat työterveyshuolto, työntekijä, työsuojeluasiantuntijat ja esimiehet.  Ryhmä ylläpitää ja kehittää ja altistumisen vähentämistoimia.

Uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti työhön ja suojautumiseen.

Altistusryhmä mittaukseen puolen vuoden välein

Työterveyslaitos suosittaa, että jos yhden työntekijän biomonitorointitulos ylittää ¾ toimenpiderajasta tai monen työntekijän tulos ylittää puolella biomonitoroinnin toimenpiderajan, Työterveyslaitos suosittaa, että työterveyshuolto tekisi mittauksen kahdesti vuodessa altistusryhmään kuuluville.

Jos kenenkään tulos ei ylitä neljäsosaa biomonitoroinnin toimenpiderajasta, mittauksia tarvitsee tehdä vain, jos epäillään altistumistilanteen huonontuneen. Jotta varmistaisi tilanteen pysyvyyden, todennäköisesti eniten altistuneet olisi hyvä mitata esimerkiksi joka toinen vuosi.

Työterveyshuollon on syytä kertoa työntekijöille kyllästeen terveysvaikutuksista. Työntekijöitä pitää opastaa turvalliseen työhön.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistuksen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä

Mäkelä Mauri, Kähkönen Heli, Rajala Jari. Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistumisen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä. Loppuraportti. Työterveyslaitos 2011. 30 sivua.
110291Loppuraportti.pdf (4358.9 kt)

Hanketiedot

  • HakijaVR Track Oy
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Oulun aluetoimipiste
  • Lisätietoja
  • Anu Asikainen
    030 710
    anu.asikainen@vr.fi
    030 721 051
  • Toteutusaika
  • 1.6.2010 - 31.3.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.3.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 31.5.2010
    7 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 15 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 11.4.2011

Aiheluokitus