110309 Tutkimus

Työtehtävien rakennemuutos ja sen vaikutus työpanoksen laatuun, ansiokehitykseen ja tuottavuuteen

Työtehtävien rakennemuutos ja sen vaikutus työpanoksen laatuun, ansiokehitykseen ja tuottavuuteen

23.11.2010

Hankkeessa selvitetään, miten teknologinen kehitys on muovannut työvoiman ja erityisesti työtehtävien rakennetta Suomen yksityisellä sektorilla. Ensin luodaan kokonaiskuva työtehtävien rakenteiden pitkän aikavälin muutoksista ja muutosten taustalla olevista kehityssuunnista hyödyntäen Lemieuxin hiljattain käyttämiä lähestymistapoja EK:n yksilötason palkka-aineistoissa. Sen jälkeen siirrytään yritys- ja toimialatasolle selvittämään työntekijävirtojen ja työvoiman rakennemuutoksen vaikutusta toimialojen ansiotason kehitykseen ja sen suhdannevaihteluun hyödyntäen ns. hajotelmamenetelmiä. Lopuksi selvitetään toimialojen rakennemuutoksen kautta tapahtuvan työpanoksen laadun muutoksen vaikutusta toimialojen ansiokehitykseen ja tuottavuuteen. Näissä tarkasteluissa hyödynnetään ns. kasvulaskentaa. Kahdessa jälkimmäisessä osiossa käytetään Tilastokeskuksen palkkarakenne-aineistoa.

Keskeisimmistä tuloksista laaditaan yhtenäinen suomenkielinen loppuraportti, joka julkaistaan laajalle yleisölle tarkoitetussa päätösseminaarissa (kesäkuussa 2012). Lisäksi tuloksia esitellään erilaisissa tilaisuuksissa tarkastelujen eri vaiheissa. Tuloksien pohjalta tuotetaan niin ikään suomenkielisiä yleistajuisia kirjoituksia, joilla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Isot tehtäväerot selittävät palkkakehitystä

8.2.2013

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tarkastellut tehtävärakenteen muutoksia Suomen yksityisellä sektorilla 2002-2009. Etla keskittyi ensiksi työvoiman ja toiseksi palkkojen muutoksiin. Tutkijat päätyivät siihen, että tehtävien työllisyysosuuksien muutokset ja palkkakehitys eivät juuri riipu toisistaan. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimushanketta.
 
Tulos selittynee paljolti tehtävien isoilla eroilla: Kasvutehtävissä eroja on uuden työvoiman lähteissä ja supistuvissa tehtävissä siinä, mihin on päädytty. Nämä erot selittänevät sitä, että reaalipalkat ovat kehittyneet hyvin erilaisesti.
 
Tarkasteltavina työvoiman ja palkkojen muutokset
 
Työmarkkinat ovat jatkuvassa murroksessa, jolloin toisten tehtävien suhteellinen osuus kasvaa ja toisten pienenee. Tehtävärakenteiden muutos edellyttää, että yksilöt liikkuvat tehtävästä toiseen. Siis sekä tehtävien että niiden tekijöiden rakenne muuttuu vuodesta toiseen.
 
Tyypilliset ansiotason kehitysmittarit eivät juuri ota huomioon tehtävä- ja henkilörakenteiden muutosten vaikutusta ansiotasoon. Etlan tutkijat näkevät tilanteen ongelmana, sillä päätelmämme ansiotason kasvun seurauksista riippuu olennaisesti syistä, jotka ovat johtaneet ansiotason kasvuun.
 
Työmarkkinat kaksinapaistumassa
 
Koko kuvan työtehtävien rakennemuutoksesta 2000-luvulla Etla rakensi Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistosta. Etla analysoi kolme keskeistä palkansaajaryhmää: teollisuuden toimihenkilöt, teollisuuden työntekijät ja yksityisten palvelujen työntekijät.
 
Tehtävien rakenne on 2000-luvulla muuttunut eniten palkansaajilla yksityisissä palveluissa, toiseksi eniten teollisuuden toimihenkilöillä ja vähiten teollisuuden työntekijöillä.
 
Kolmen palkansaajaryhmän perusteella työmarkkinat ovat kaksinapaistumassa Suomessa: Korkeapalkkaisten tehtävien osuus on yhä kasvamassa, mutta myös pienipalkkaisten tehtävien osuus on pienessä kasvussa. Keskipalkkaisten tehtävien osuus on supistumassa.
 
Työntekijöillä tehtävät vaihtelevat
 
Etenkin teollisuuden ja yksityisten palveluiden työntekijöiden tehtävät jakautuvat hyvin epätasaisesti palkka-asteikossa. Teollisuuden toimihenkilöiden tehtävät jakautuvat selvästi edellisiä tasaisemmin.
 
Sekä suurimmat työllisyyden lisäykset ja supistumiset ovat kohdistuneet lähes täysin isoon palkansaajaryhmään. Yleensä kyse on ollut muutamasta työtehtävästä, mutta ne ovat olleet palkansaajien suuria työllistäjiä.
 
Tietotekniikan palkat jäivät jälkeen
 
Tietoteknisiin työtehtäviin mahtuu rutiinimaisia ja siksi sekä teknologialla helposti korvattavia että helposti ulkomaille siirrettäviä tehtäviä.
 
Tutkijat havaitsivat, että tietoteknisten tehtävien reaalipalkkakasvu on jäänyt selvästi keskikasvusta jälkeen – riippumatta siitä, onko tehtävien osuus työllistäjänä vahvistunut vai heikentynyt.
 
Jättieroja pysyneiden ja siirtyneiden tehtävissä
 
Tutkijat selvittivät myös sitä, mihin on siirrytty työllisyydeltään supistuvista työtehtävistä ja mistä työntekijät ovat tulleet kasvaviin työtehtäviin. Tavoite oli tunnistaa tyypillisimmät työtehtävien vaihdot.
 
Tehtävien välillä on huikeita eroja pysyneiden, ulkopuolelle siirtyneiden tai ulkopuolelta tulleiden osuuksissa. Isoja eroja on myös palkansaajaryhmässä siirtyneiden osuuksissa.
 
Pienipalkkaisella karua, mutta muut pärjäävät
 
Mahdollisuudet siirtyä omassa palkansaajaryhmässä toisiin tehtäviin ovat heikoimmat pienipalkkaisissa tehtävissä. Lisäksi supistuvista pienipalkkaisista tehtävistä tyypillisimmin siirrytään toiseen supistuvaan ja pienipalkkaiseen tehtävään.
 
Supistuvista keskipalkkaisista teollisuustehtävistä on siirrytty ensisijaisesti oman palkkaryhmän eli keskipalkkaisten kasvutehtäviin.
 
Palvelualoilla taas tavallisimmin on siirrytty korkeapalkkaisiin ja yleensä kasvaviin palvelutehtäviin.
 
Supistuvista korkeapalkkaisista tehtävistä on ensisijaisesti päädytty samaan palkkaryhmään, yleensä kasvaviin tehtäviin.
 
Mainitut tulokset kertovat kehityksestä, joka vaikuttaa suuresti työvoiman kysyntään ja siten myös tulevaisuuden koulutustarpeisiin.
 
Rakennemuutokset hidastavat palkankasvua
 
Etlan tutkijat toteavat, että samassa yrityksessä ja samassa tehtävässä jatkavien ansiokehitys on keskitulojen kasvua nopeampaa.
 
Rakennemuutokset siis hidastavat keskitulojen kasvua. Tätä selittää kaksi vastakkaista mekanismia.
 
Tyypillisesti työpaikkojen rakennemuutos kohottaa toimialan keskipalkkoja. Useimmilla toimialoilla, erityisesti teollisuudessa korkeapalkkaiset työpaikat ovat lisääntyneet muita nopeammin. Tämä mekanismi on tärkeä, sillä teoriassa se kohottaa toimialan palkkatasoa loputtomasti, jos toimialalla syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä ja tehtäviä.
 
Henkilörakenteiden muutos taas hidastaa ansiotulojen nousua. Uudet työntekijät saavat keskimäärin alempaa palkkaa kuin tehtävässä olleet. Vastaavasti yrityksestä tyypillisesti lähtee korkeasti palkattuja, mikä myös laskee toimialan palkkakehitystä.
 
Rakennemuutosten voima vaihtelee toimialoittain, niin työpaikoissa kuin henkilöissä. Toimialojen keskitulojen kasvuerot siis heijastavat osin rakennemuutosten eroja.
 
Suhdanteet näkyvät henkilöstörakenteissa
 
Myös suhdanteet vaikuttavat rakennemuutosten vaikuttavuuteen, erityisesti henkilöstörakenteissa. Noususuhdanteessa työmarkkinoille tulee matalapalkkaisia työntekijöitä, jotka poistuvat laskusuhdanteessa.
 
Henkilörakenteiden muutokset vaimentavat keskipalkkojen suhdannevaihtelua, joten palkanmuodostus näyttää todellisuutta jäykemmältä.
 
Kun ei oteta huomioon työpaikka- ja henkilörakenteiden muutoksia, saman yrityksen samoissa tehtävissä jatkaneiden palkkakehityksen havaitaan myötäilevän herkästi suhdannetta. Matalasuhdanteessa palkat kasvavat suhteellisen hitaasti ja korkeasuhdanteessa suhteellisen nopeasti.
 
Rakennemuutos näkyy myös palkkaliukumissa
 
Rakennemuutosten huomioon ottaminen muuttaa kuvaa palkkaliukumista. Palkkaliukumalla tarkoitetaan ansioiden toteutuneen muutoksen ja sopimuskorotusten erotusta. Palkkaliukumat vaikuttavat palkansaajien suhteellisiin palkkoihin, toisaalta palkkakehityksen yleiseen suhdannejoustavuuteen.
 
Viralliset palkkaliukumaluvut sisältävät vääristäviä rakennemuutostekijöitä. On siis tärkeää ottaa huomioon rakennemuutosten vaikutus myös, kun mitataan ja tulkitaan palkkaliukumaa.
 
Etlan tutkijat sanovat tulostensa viittaavan siihen, että nykyisiä ansiotasoindeksilaskelmia olisi hyväksi täydentää siten, että rakennetekijöiden vaikutus tulisi paremmin esiin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työtehtävien rakennemuutos ja sen vaikutus työpanoksen laatuun, ansiokehitykseen ja tuottavuuteen

Rita Asplund & Antti Kauhanen & Mika Maliranta: Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka. ETLA B 255. 175 sivua. Helsinki 2012. ISSN 0356-7443, ISBN 978-951-628-564-4, ISBN 978-951-628-565-1 (pdf).

110309-loppuraportti-JULKAISU.pdf (1397.2 kt)

http://www.etla.fi/to/tehtavarakenteet

Economic Policy Can Be Misled by Total Wage and Productivity Statistics

Researchers from the Research Institute of the Finnish Economy delved into aggregate labour market indicators to identify the details behind the average figures. The study utilised the extensive wage data compiled by the Confederation of Finnish Industries to analyse the job and wage statistics of three large groups of wage and salary earners: industrial salaried employees, industrial blue-collar workers and private service sector employees. In the study, a method was developed for breaking down aggregate wage trends into changes concerning job stayers and those related to job and worker restructuring.

The results suggest that the job structure of the Finnish labour market is undergoing polarisation, with the proportions of both high-wage and low-wage jobs increasing. Wage increase appears to be faster than average among job stayers, i.e. people who continue with the same employer. Labour market restructuring would thus seem to slow down wage growth. This is nevertheless the aggregate result of two opposing trends. On the one hand, the above-average increase in the number of high-wage jobs tends to raise the overall average wage. On the other hand, entrants into any sector of industry usually earn less than those leaving the sector, which tends to lower the overall average wage.

There is an interplay between job restructuring and economic cycle in terms of average wage effects. The moderate cyclical changes in average wages make wage movements appear more rigid than they actually are. During an upswing in the economy, a number of low-wage earners enter the labour market, only to leave it again once an economic downturn sets in. This has a counter-cyclical effect on average wages. Contrariwise, the wages of job stayers are relatively sensitive to the economic climate but the impact of this phenomenon on average wages is dampened by the above counter-cyclical effect of low-wage earners.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    (09) 6099 0208
    rita.asplund@etla.fi
    (09) 601 753
  • Toteutusaika
  • 1.1.2011 - 30.6.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.11.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.11.2010
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 209 100 euroa
  • Tulokset valmistuneet 17.1.2013

Aiheluokitus

  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.4. tuottavuus- ja palkitsemisjärjestelmät
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.2. työmarkkinasuhteet
    -8.5. palkkausjärjestelmät
  • tehtävärakenne , economic cycle , worker restructuring , työpanoksen laatu , job stayer , työntekijävirta , job restructuring , wage drift , rakennemuutos , structural change , suhdannevaihtelut , earnings trend , worker flow , tuottavuus , productivity , ansiokehitys , job mover