110423 Stipendi

Labour union representatives in the Finnish paper industry between 1980 and 2008 -väitöskirja

Labour union representatives in the Finnish paper industry between 1980 and 2008 -väitöskirja

2.11.2010

Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa muutokset Paperiliiton edustavuudessa järjestön sisällä sekä sen toimintaympäristössä v. 1980-2008, eli lyhyesti sanottuna se, miten Paperiliiton edustavuus on muuttunut teknologisten, sosiaalisten ja taloudellisten muutosten myötä.

Tutkimukseni tarkastelee Paperiliiton sisäistä, ulkoista, institutionaalista ja juridista edustavuutta eri teorioita käyttäen ja ammattiliiton sosiaalisen, juridisen ja institutionaalisen roolin. On tärkeää tutkia ammattiliiton roolia sektorin menestyksen edistämisessä, etenkin kun Suomessa työnantajan ja työntekijöiden edustajan yhteistyö on ollut yksi keskeinen tekijä tuottavuuden varmistamiseksi.

Tutkimus antaa myös mahdollisuuden tarkastella kriittisesti ammattiliiton (ja sektorin yritysten) käyttäytymistä muuttuvassa ympäristössä, esimerkiksi innovaatioiden, globaalisaation ja jäsenten edustamisen tuomissa haasteissa.

Monipuolinen tutkimusaihe vaatii monenlaisten aineistojen ja menetelmien käyttämistä. Käytän kvantitatiivisia menetelmiä sen ollessa mahdollista ja käytännöllistä ja muutenkin käytän kvantitatiivisia aineistoja hyväksi. Suurimmassa osassa tutkimusta käytän kvalitatiivisia aineistoja, mm. lehtikirjoituksia, järjestöjen dokumentteja, juridisia aineistoja ja asiantuntijahaastatteluja. Näitä analysoin aiheisiin sopivien teoreettisten viitekehysten avulla.

Väitöskirjani arvioitu valmistuminen on viimeistään keväällä 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö
Paul Jonker-Hoffrén

Paperiliiton asema on vaikeutunut alan muutospaineissa

17.10.2012

Paperiteollisuuden globaalit muutokset ovat heikentäneet alan työllisyyttä Suomessa ja supistaneet kotimaisia investointeja. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet Paperiliiton toimintaan ja vähentäneet liiton edustavuutta. Samalla ammattiliiton sisäiset erimielisyydet ovat heikentäneet liiton sisäistä demokratiaa. Tästä huolimatta Paperiliitolla on institutionaalisen asemansa ansiosta edelleen vaikutusvaltaa.

Tällaisiin tuloksiin päätyi Master of Arts Paul Jonker-Hoffrén väitöskirjatyössään, jossa hän Työsuojelurahaston stipendin turvin tutki, miten Paperiliiton edustavuus oli muuttunut teknologisten, sosiaalisten ja taloudellisten muutosten myötä sekä järjestön sisällä että sen toimintaympäristössä vuosina 1980–2008.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui muun muassa lehtikirjoituksista, järjestöjen dokumenteista, juridisista aineistoista ja asiantuntijoiden haastatteluista.

Henkilöstövähennyksiä ja kilpailupaineita

Suomen paperiteollisuudessa on ollut ainakin kaksi suurta toisiinsa liittyvää muutosta. Ensimmäinen on henkilöstömäärän lasku vuodesta 1980 nykypäivään. Vielä vuonna 1980 paperiteollisuus työllisti noin 45 000 työntekijää, kun vuonna 2008 määrä oli pudonnut noin 18 000 työntekijään.

Kehityksen taustalla ovat voimakkaasti kasvanut työn tuottavuus, mutta myös teollisuuden kansainvälistyminen ja paperiteknologian kehitys, minkä takia kilpailupaineet ovat erityisesti viime vuosina aiheuttaneet henkilöstövähennyksiä ja muuttaneet henkilöstön ulkoistamista koskevia asenteita.

Huomattavaa on kuitenkin, että rajut vähennykset alkoivat vuonna 2006 Voikkaan tehtaan sulkemisella taloudellisten syiden vuoksi.

Saavutettuja etuja menetettiin työtaistelussa

Väitöstutkimuksessa selvisi, että paperiteollisuudessa tapahtuneet muutokset ovat ajaneet Paperiliiton vaikeaan asemaan. Vuosina 2005 ja 2008 paperiteollisuuden työehtosopimukseen kohdistui paineita, jotka aiheuttivat suuria muutoksia.

Vuonna 2005 käytiin pitkä työtaistelu, minkä vuoksi Paperiliiton piti lopulta luopua tietyistä saavutetuista eduista. Myöskään siivoojien, vartijoiden ja kunnossapitopalveluiden ulkoistaminen ei enää ollut täysin ammattiliiton käsissä.

Vuonna 2008 oli sisäisiä paineita ammattiliiton sosiaalidemokraattisten ja vasemmistolaisten ryhmien välillä. Erimielisyyttä aiheutti eräs työehtosopimuksen pykälä, josta oli hyvin erilaisia mielipiteitä sekä liiton tasolla että kentällä. Lopuksi Paperiliiton vasemmistoryhmä käytännössä sivuutettiin, ja SDP-ryhmä on vahvistanut yhteistyötä työnantajan kanssa.

Edustavuus tarjoaa käyttökelpoisen viitekehyksen

Jonker-Hoffrénin väitöstutkimuksen keskeinen käsite on edustavuus, joka koostuu neljästä elementistä: sisäisestä, ulkoisesta, juridisesta ja maine-edustavuudesta (reputational representativeness).

Tämän viitekehyksen avulla ammattiliitot ja muut julkiset toimijat voivat analysoida omaa asemaansa ja toimintaansa suhteessa tavoitteisiinsa.

Paperiliiton osalta tämä tarkoittaa, että tarkastelemalla muun muassa työllisyyttä, aktiivisten jäsenten määrää, työehtosopimusten sisältöä, sisäistä demokratiaa ja lakkomääriä saadaan kattava kuva Paperiliiton edustavuudesta liiton muuttuvan ympäristön kontekstissa.

Jonker-Hoffrén pitää Paperiliiton keskeisenä haasteena hillitä liiton sisäisiä erimielisyyksiä sekä liitto- että paikallistasolla.

”Vaikuttaa siltä, että liiton sisäinen demokratia ei aina toimi mutkattomasti – enemmistöryhmä voisi ehkä kuunnella paremmin vähemmistöryhmiä, mutta toisaalta vähemmistöryhmien pitäisi myös olla vähän realistisempia.”

Jonker-Hoffrénin mielestä Paperiliiton kannattaisi harkita, oliko hyvä päätös jättää liittymättä Teollisuusalojen ammattiliitto ry:hyn (TEAM:iin). ”Metsäteollisuus muuttuu niin rajusti, että Paperiliiton pitäisi ehkä ottaa enemmän riskejä ja laajentaa toiminta-aluettaan myös biotalouden puolelle. Tähän liittyy myös Paperiliiton suhtautuminen esimerkiksi rikkidirektiiviin.”

Lisäksi Jonker-Hoffrén suosittaa, että Paperiliitto kuten myös muut ammattiliitot pohtisivat, miten edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Paperiliitto tarvitsisi keinoja, joilla se aktiivisesti pystyisi puuttumaan henkilöstön työhyvinvoinnissa ilmeneviin ongelmiin.

Jatkotutkimustarpeita

Jonker-Hoffrénin mielestä olisi hyvä tutkia, mitä mieltä nykyiset ja entiset paperiteollisuuden työntekijät ovat Paperiliiton politiikasta. Toinen tutkimus voisi koskea Paperiliiton suhtautumista ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin, jotka ovat relevantteja tarkasteltaessa suomalaisten metsäyritysten toimintaa.

Toimittaja
Liisa Strann

Labour union representatives in the Finnish paper industry between 1980 and 2008 -väitöskirja

Jonker-Hoffrén, P.J. 2011. The Finnish Paper Workers' Union at a crossroads: Labor union representativeness in a changing environment, 1980-2008. 133 pages. Turun yliopiston julkaisuja, Turku 2012. ISBN 978-951-29-5080-5 (PDF). ISSN 0082-6987. https://www.doria.fi/handle/10024/78636

110423-loppuraportti-B-353-Jonker-Hoffren.pdf (1349.2 kt)

Jonker-Hoffrén, P.J. 2011. Whose Constituency? Representativeness of the Finnish Paper Workers' Union, innovation strategies and outsourcing in the Finnish paper industry between 1980 and 2008, Industrial Relations Journal, Vol. 42, No. 4, pp. 375-391.

Jonker, P. J. 2009. The Finnish Paper Workers' Union: Becoming a Paper Tiger? Collective Bargaining, Wage Developments and Union Density between 1980 and 2005, Theory in Action, Vol. 2, No. 1, pp. 185-210.

Jonker, P. J. 2008. Gender Aspects of Labour Union Representativeness - The Case of the Finnish Paper Industry Conflict of 2005, Theory in Action Vol. 1, No. 1, pp 48-70.

Väitöstiedote 31.8.2012

Hanketiedot

  • HakijaJonker-Hoffrén Paul
  • ToteuttajaJonker-Hoffrén Paul
  • Lisätietoja
  • Paul Jonker-Hoffrén
    paujon@utu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2011 - 1.12.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.12.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 20.10.2010
    6 800 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 6 950 euroa
  • Tulokset valmistuneet 18.9.2012

Aiheluokitus