110454 Kehittämisavustus

Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011

Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011

24.2.2011

Kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää rakennustuotannon työmaalla toimivan työnjohdon työnkuvaa, työn kuormitus- ja vaaratekijöitä, terveydentilaa sekä hyvinvointia ja verrata niitä aiempien selvitysten tuloksiin. Päätavoitteena on kehittää ja löytää yhdessä toimintatapoja, joilla voidaan edistää ja ylläpitää työmaalla toimivan työnjohdon työtä, työoloja ja työkykyä. Hanke on jatkoa vuosina 1990 ja 2001 yksityisen sektorin rakennusalan työnjohtajien työoloista ja terveydentilasta tehdyille selvityksille.

Hanke koostuu kolmesta osasta: kyselytutkimuksesta rakennustuotannon työnjohtajille ja työpäälliköille, haastattelututkimuksesta työpäälliköille, työnjohtajille ja työterveyshoitajille ja työn havainnoinnista työmailla sekä kehittämistoimenpiteistä työn ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Kehittämishanke on suunnattu Ammattiliitto Pro:n rakennusalan jäsenille sekä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit (RIA) ry:een kuuluville rakennusalan työpäälliköille. Hankkeen käynnistäjänä on toiminut Ammattiliitto Pro (rakennusala) ja sen yhteistyökumppaneina ovat RIA, Rakennusliitto, Talonrakennusteollisuus ry sekä Rakennusliike Reponen Oy ja YIT Rakennus Oy. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana ja tulokset ovat käytettävissä 2011 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mika Airaksela

Rakennustyönjohdosta laaja työhaastattelu

8.3.2012

Rakennusalan hankkeessa työterveyshuolloille saatiin käytännön työväline, jolla rakennustyönjohdon työtä voidaan tukea. Lähestymistapa edellyttää erityisosaamista ja siten osaamisen kehittämistä niin yrityksissä kuin työterveyshuolloissa. Työsuojelurahasto tuki kehittämishanketta, jonka Työterveyslaitos toteutti.

Hankkeeseen osallistuivat Ammattiliitto Pron rakennusala, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit, Rakennusliitto, Talonrakennusteollisuus sekä Rakennusliike Reponen Oy ja YIT Rakennus Oy.

Loppuraportin alaotsikko "Tää työ nyt vaan on tällaista" tarkoittaa sitä, että ainoastaan alalle ja työhön soveltuvat tyypit voivat menestyä. Tutkijat kommentoivat, että tällaiseen ei tarvitse tyytyä, vaan työnjohdon työkyvyn ylläpitämiseksi on luotavissa uudenlaisia toimintatapoja. Rakennusalalla vallitsee aiempaa myönteisempi vire.

Selvitys kerran vuosikymmenessä

Yksityisen sektorin rakennusalan työnjohtajien työoloja ja terveydentilaa on selvitetty laajasti 1990 ja 2001. Näiden selvitysten jälkeen rakennusalan työnjohdolle on tullut uusia lakeja. Myös omavalvonta, dokumentointi ja urakoiden ketjuuntuminen ovat lisääntyneet. Lisäksi työmaat ovat tulleet monikulttuurisemmiksi.

Laajennuksena aiempiin nyt tutkittiin myös työnjohtajien esimiehiä eli työpäälliköitä.

Hanke koostui kyselytutkimuksesta rakennustuotannon työnjohtajille ja työpäälliköille, haastattelututkimuksesta työnjohtajille, työpäälliköille ja työn havainnoinnista työmailla sekä työn ja työkyvyn kehittämistoimenpiteistä.

Työn arvostus ja työilmapiiri nousussa

Työnjohdon työmaalla oloaika on vähentynyt 1989–2011, ja toimistotyö on lisääntynyt, etenkin vastaavilla työnjohtajilla. Työnjohto kokee työympäristön lämpötilan vaihtelut, kylmyyden, melun, pölyisyyden ja likaisuuden haittaavampana kuin aikaisemmin.

Työnjohto pitää työtään edelleen hyvin itsenäisenä ja tärkeänä, mutta henkisesti melko kuormittavana.

Työnjohto tuntee vaikutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vuodesta 1989. Vastaavat työnjohtajat kokevat saavansa arvostusta aiempaa enemmän.  Lisäksi kokemukset työpaikan työilmapiiristä ovat parantuneet vuodesta 2000 vuoteen 2011.

Terveys on kohentunut, mutta stressi kasvanut

Niiden osuus, jotka uskovat terveytensä puolesta pystyvänsä töihin nykyammatissa eläkeikään saakka, on kaksinkertaistunut kahtenakymmenenä vuotena. Vuonna 2011 yli 60 prosenttia työnjohdosta uskoo tekevänsä töitä eläkeikään saakka.

Työnjohdon kokema stressi on lisääntynyt 2000-luvulla. Nykyään noin joka neljäs vastaava työnjohtaja ja joka viides työnjohtaja kokee usein tai lähes jatkuvasti stressiä.

Edelleen koetaan eniten tarvetta stressinhallintakeinoihin ja työyhteisön kehittämiseen. Työnjohdon oman työkyvyn säilyttämiseksi tarpeellisimmiksi keinoiksi mainittiin ammatillista osaamista lisäävä koulutus ja työtehtävien järjestely.

Työnjohdon mukaan työterveyshuollon tulisi painottua ehkäisevään suuntaan ja sen tulisi käydä enemmän työmailla. Työntekijän henkiseen hyvinvointiin tulisi paneutua.

Palautetta pomolta, kiitos, ei lisää kokouksia

Kyselyn perusteella työnjohto koki, että oman esimiehen antamassa palautteessa oli yhä eniten kehitettävää. Vähiten toivottiin työpaikan yhteisten kokousten lisäystä.

Työnjohto on yleisesti ottaen innostunut työstään. Rakennusalan työnjohdossa työn imu on parempi kuin suomalaisilla miehillä keskimäärin ja suurin piirtein samalla tasolla kuin alemmalla johdolla.

Yritysjohto kannustaa turvatyöhön, mutta kiire tuo riskinoton

Työmaalla toimivan työnjohdon mukaan yritysjohto pyrkii edistämään työmaiden turvallisuutta kannustamalla työntekijöitä turvalliseen työskentelyyn. Silti 40 prosentissa yrityksistä yritysjohto salli työntekijöiden riskinoton, jos aikataulu on tiukka.

Noin puolet työnjohdosta ilmoitti, että heidän nykyisellä työmaallaan on ulkomaalaisia työntekijöitä, yleensä itäeurooppalaisia. Tällöin työnjohtoa kuormittivat eniten työturvallisuuden ja laadun varmistaminen.

Ikävät yllätykset kuormittavat

Rakennustuotannossa etenkin vastaavien työnjohtajien työ on pitkälti projektin johtamista. Työnjohtajien päätehtävä taas on valvoa, että työmaalla tehdään sovittu työ oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Haastattelujen perusteella työnjohdon työkykyä ja työssä jaksamista uhkaavat erityisesti jatkuvasti muuttuvat tilanteet. Työnjohtoa kuormittavat esimerkiksi ongelmat tavaroiden toimituksissa, piirustusten toteutuksessa ja työn laadussa.

Jos työmaa viivästyy, työpäälliköltä odotetaan joko huolen jakamista työnjohdon kanssa tai ratkaisun edistämistä omalla panoksella.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011

Savinainen Minna, Uusitalo Hanna, Merivirta Maija-Leena, Nyberg Mika, Toivio Pauliina. Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011. "Tää työ nyt on vaan tällasta". Tampere: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-216-8 (nid.)

Savinainen Minna, Uusitalo Hanna, Merivirta Maija-Leena, Nyberg Mika, Toivio Pauliina. Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011. "Tää työ nyt on vaan tällasta". Loppuraportti 31.12.2011.

110454-loppuraportti.pdf (1612 kt)

Hanketiedot

  • HakijaRakennusliike Reponen Oy
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Tampereen aluetoimipiste
  • Lisätietoja
  • Mika Airaksela
    020 796 9250
    mika.airaksela@rklreponen.com
    020 796 9259
  • Toteutusaika
  • 1.1.2011 - 31.12.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 21.12.2010
    30 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 60 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2.2.2012

Aiheluokitus