111071 Tutkimus

Kehityskeskustelut dialogisen johtamisen välineenä

Kehityskeskustelut dialogisen johtamisen välineenä

17.5.2011

Hankkeessa tutkitaan esimiehen ja alaisen välillä käytäviä kehityskeskusteluja. Tutkimuksen analyysit perustuvat ensisijaisesti autenttisiin videokuvattaviin kehityskeskusteluihin.

Hankkeen tutkimuksessa kehityskeskusteluja lähestytään yhtäältä dialogisen johtamisen näkökulmasta ja toisaalta strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:1) Millaisia esimiehen ja alaisen ammatillisia identiteettejä keskusteluissa rakentuu? 2) Millä tavoin kehityskeskustelut nivoutuvat osaksi organisaatioiden strategista johtamista? 3) Millaiset seikat edesauttavat tai vaikeuttavat yhteisen ymmärryksen ja yhteisten tavoitteiden syntymistä kehityskeskustelutilanteessa?

Tieteellisenä tavoitteena on tehdä korkeatasoista organisaatiotutkimuksellista diskurssianalyysia, joka lisää ymmärrystä dialogisen ja strategisen johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista nykypäivän työelämässä. Käytännöllisenä tavoitteena on etsiä kehityskeskusteluvuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä, joita voidaan työelämässä hyödyntää dialogisen johtamisen ja erityisesti toimivan esimies-alaissuhteen kehittämiseen. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös sekä kehityskeskustelukoulutukseen että keskustelukäytäntöjen parantamiseen ja luomiseen erilaisissa organisaatioissa.

Hankkeen tutkimuksen tulokset ovat käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tutkimuskohteena olevien organisaatioiden kehityskeskustelukäytäntöihin tuloksia sovelletaan jo hankkeen aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pekka Pälli

Paperi muokkaa vuorovaikutusta kehityskeskustelussa

25.2.2014

Kehityskeskustelu institutionaalisena tilanteena on hyvin pitkälti ”paperivälitteinen”. Näyttää siltä, että kehityskeskustelulomakkeet ja muut organisatoriset tekstit muokkaavat vuorovaikutuksen tapaa ja dialogia keskustelijoiden välillä.

Ei voida sanoa, että paperit haittaisivat onnistunutta vuorovaikutusta tai hedelmällistä dialogia. Usein on jopa päinvastoin: lomakkeet voivat edistää vuoropuhelua ja lieventää vuorovaikutuksen sosiaalista ongelmallisuutta.

Kuitenkin on hyvä tiedostaa lomakkeiden mahdollinen haitallinen ja liian suuri rooli keskusteluissa. Yksi mahdollisuus kehittää esimiehen ja alaisen dialogia olisi käydä ainakin osa keskustelusta lomakkeisiin vilkuilematta.

Kehityskeskusteluja dialogisen johtamisen välineenä on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitos ja Svenska handelshögskolanin johtamisen ja organisaatioiden laitos.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusta tutkimus- ja kehitysmäärärahalla.

Pääasiallisen aineiston muodostivat 26 kehityskeskustelua kolmesta eri alan organisaatiosta. Videoituja ja analyysia varten litteroituja keskusteluja kertyi noin 45 tuntia.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Esimiehen ja alaisen kohtaamiseen kehityskeskustelussa liittyvä kehollisuus kohosi aineiston analyysissa keskeiseksi. Kehollinen käyttäytyminen rakentaa sekä esimiehen ja alaisen suhdetta että suhtautumista keskusteluun ja sen teemoihin.

Esimerkiksi hierarkia tai tilan antaminen toisen ajatuksille näkyy enemmän sanattomasti kuin sanallisesti.

Kehonkieli paljasti sellaisen dialogin logiikan, joka voidaan tiivistää sanontaan ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”.  Esimerkiksi kuuntelemisen aktiivinen osoittaminen oli usein vastavuoroista.
Havainnot kehonkielestä antavat aihetta erityisesti kehityskeskustelujen tilaratkaisujen pohtimiseen.

Lisäksi ne herkistävät sekä esimiehiä että alaisia ymmärtämään käyttäytymisensä tuottamaa heijastusefektiä.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että esimerkiksi esimiehen vapautunut ja tilaa antava kehonkieli peilautui alaisen käyttäytymiseen ja koko keskusteluun siten, että myös alainen käytti ja antoi tilaa. Keskustelussa uskallettiin irrottautua kehityskeskustelun normatiivisesta ”genrestä”.

Pehmennetty puhe varjelee kasvoja

Kaikkia aineiston keskusteluja leimasi aktiivinen kasvoja uhkaavien puheaktien välttäminen. Se näkyi kielellisesti puhetapoina, joissa omaa tietämystä tai tietämisen objektiivisuutta vähäteltiin tai subjektivoitiin.

Keskusteluja leimasi myös aktiivinen pyrkimys jättää auki useita vaihtoehtoja ja välttää sitoutumista yhteen näkökulmaan. Tämä näkyi runsaana yhtäältä ja toisaalta -tyyppisenä puheena. Puhetta luonnehti muutenkin sanomisen pehmentäminen.

Keskustelupuheen – ja tutkijoiden mukaan myös yleisemmän johtamispuheen – keskeisiin piirteisiin kuului myös ei-persoonainen ja hyvin epäsuorasti ilmaiseva, implisiittinen, puhetapa.

Ei-persoonaisuuteen liittyi sellainen persoonan kaihtelu, jossa varsinkin esimies puhutteli alaista ikään kuin kenenä tahansa. Tällainen geneerinen puhetapa liittyi tutkimuksessa tunnistettuun laajempaan ilmiöön eli keskusteluissa esiintyneeseen roolipuheeseen, jonka kautta puhujat antoivat tulkintakehyksiä sille, mistä roolista he puhuivat ja mistä roolista heidän esittämäänsä pitäisi tulkita. Roolipuhetta käytettiin erityisesti oman toiminnan ja toivotunlaisen ajattelun oikeuttamiseen.

Roolipuheen kautta keskustelijat myös maalasivat kuvaa yleisistä johtajaominaisuuksista ja johtajalta vaadittavista toimista, taidoista ja tiedoista.

”Pienillä seikoilla” suuri merkitys

Aineiston analyysissa saatiin monipuolisia havaintoja ja tuloksia. Tutkimus osoitti mikrotason vuorovaikutuksen ”pienten seikkojen” suuren merkityksen kehityskeskustelun kululle ja tavoille ymmärtää asioita keskustelussa.

Tutkimus nosti esiin inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyvää logiikkaa, johon koko keskustelu ja sen onnistuminen perustuu.

Työyhteisön vuorovaikutus- ja johtamistilanteita olisi tämän tutkimuksen perusteella tärkeä tutkia laajemminkin juuri sen kannalta, miten keskustelijoiden emootioiden, epävarmuuden, varmuuden, subjektiivisuuden tai objektiivisuuden, asenteiden ja suhtautumisten usein epäilemättä tiedostamatonkin osoittaminen vaikuttaa tilanteessa.

Toimittaja
Leena Huovila

Kehityskeskustelut dialogisen johtamisen välineenä

Pälli Pekka, Vaara Eero. 2013. Kehityskeskustelut dialogisen johtamisen välineenä.

111071-loppuraportti-loppuraportti_111071.pdf (770.5 kt)

Hanketiedot

  • HakijaAalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Viestinnän laitos
  • ToteuttajaAalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Viestinnän laitos
  • Lisätietoja
  • Pekka Pälli
    pekka.palli@aalto.fi
  • Toteutusaika
  • 1.8.2011 - 31.7.2013
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.9.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 9.5.2011
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 290 862 euroa
  • Tulokset valmistuneet 22.1.2014

Aiheluokitus