111357 Stipendi

Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus sukupuolisyrjinnän kielloista

Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus sukupuolisyrjinnän kielloista

2.11.2011

Väitöskirjatutkimus käsittelee naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaisia välittömän ja välillisen syrjinnän kieltoja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisista oikeudellisista elementeistä käsitteet muodostuvat ja miten niitä sovelletaan työelämän syrjintätilanteissa.

Syrjinnän kiellot ovat paitsi osa kansallista ja EU-oikeutta, myös tärkeä osa perus- ja ihmisoikeusdoktriinia. Oikeudellinen pluralismi onkin tyypillistä syrjinnänvastaiselle oikeudelle. Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa syrjinnänvastaisen oikeuden yleisiä oppeja, jotka huomioivat erilaisissa oikeudellisissa konteksteissa vallitsevat syrjinnän arviointimallit.

Tutkimuksessa käsitellään tasa-arvolain mukaisten syrjinnän kieltojen suhdetta paitsi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin, myös tasa-arvo-oikeuden muihin käsitteisiin kuten tasa-arvon edistämiseen. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan, että syrjinnän kiellot eivät toimi vain erillisinä, yksilöille jälkikäteistä oikeussuojaa tuovina käsitteinä, vaan myös yhdessä muiden tasa-arvo-oikeuden käsitteiden kanssa. Tutkimuksessa yhdenvertaisuus ja syrjinnän kiellot nähdään myös teoreettisempana, normitasoa laajempana oikeudenmukaisuutta koskevana kysymyksenä.

Väitöskirjan arvioitu valmistumisajankohta on 3/2012. Tutkimus on suunnattu paitsi tutkijayhteisölle myös käytännön lainsoveltajille ja lainlaatijoille.

Hankkeen vastuuhenkilö
Outi Anttila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sukupuolisyrjintää torjuttava myös oikeudellisin keinoin

4.12.2013

Sukupuolten väliseen epätasa-arvoon kannattaa puuttua paitsi poliittisin, myös oikeudellisin välinein. Tulos ilmenee Turun yliopistossa 17.8.2013 tarkastetusta oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Outi Anttilan väitöstyöstä, jossa hän tutki sukupuolisyrjinnän kieltoja.

Käsitys Suomesta sukupuolten tasa-arvon mallimaana elää vahvana. Ovathan suomalaiset naiset jo pitkään osallistuneet aktiivisesti työelämään ja poliittiseen päätöksentekoon, alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus, ja naisten ja miesten yhdenvertaisuus taataan muutoinkin lainsäädännössä.

- Suomessa ei kuitenkaan voida puhua tasa-arvosta loppuunsaatettuna projektina. Yhteiskunnassamme on tasa-arvo-ongelmia, joihin on puututtava oikeudellisin tai poliittisin keinoin, Anttila muistuttaa.

Työsuojelurahasto tuki tutkimustyötä stipendillä.

Työelämän tasa-arvo puutteellista

Suomalaisessa työelämässä vallitsee edelleen sukupuolten välinen palkkakuilu sekä ammatillinen segregaatio, jako huonosti palkattuihin naisten töihin ja paremmin palkattuihin miesten töihin.

Pitkiä perhevapaita pitävät pääosin naiset, mikä vaikuttaa heidän työmarkkina-asemaansa. Määräaikaiset työsuhteet ovat jo pitkään kasautuneet nuorille synnytysikäisille naisille. Raskaussyrjintä on yleistä.

- Näihin ja monin muihin tasa-arvo-ongelmiin voidaan tarttua paitsi poliittisin välinein, myös oikeuksien avulla. Tällöin on tarkasteltava, milloin on kyse kielletystä syrjinnästä, Anttila sanoo.

Yhdenvertaisuus on oikeudenmukaisuutta

Anttila käsittelee tutkimuksessaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjintää myös teoreettisempana, normitasoa laajempana kysymyksenä oikeudenmukaisuudesta. Onhan yhdenvertaisuutta länsimaisessa ajattelussa pidetty oikeudenmukaisuuden ydinkohtana.

Naisliikkeen sitkeiden ponnistelujen ansiosta yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa tänään myös naisten ja miesten välistä yhdenvertaisuutta.

Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus tarkoitti aluksi muodollista yhdenvertaisuutta, jonka avulla ei voitu parantaa naisten tosiasiallista asemaa. Vähitellen yhdenvertaisuuden käsite laajeni kattamaan myös tosiasiallisen tasa-arvon, joka on tutkimuksen keskeisiä käsitteitä.

Tasa-arvon käsitteellä neljä ulottuvuutta

Tosiasiallisen tasa-arvon käsite jaetaan tutkimuksessa Sandra Fredmanin tapaan neljään eri ulottuvuuteen, joita ovat resurssien tasaaminen, yhtäläinen ihmisarvo, transformatiivinen ulottuvuus ja osallistava ulottuvuus.

Resurssien tasaamista koskevan ulottuvuuden tavoitteena on kiinnittää huomio haittaa kärsineisiin ryhmiin ja heidän asemansa parantamiseen.

Yhtäläistä ihmisarvoa korostava ulottuvuus velvoittaa kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti heidän ihmisyytensä perusteella, ei ansioiden tai tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella.

Transformatiivinen ulottuvuus pyrkii muuttamaan syrjiviä rakenteita erilaisuutta kunnioittaen.

Osallistavassa ulottuvuudessa pyritään parantamaan ihmisten mahdollisuuksia päästä osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin.

Tasa-arvo-oikeuteen perustuvat keinot tarpeen

Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka syrjinnän kiellot sijoittuvat näihin kaikkiin tosiasiallisen tasa-arvon ulottuvuuksiin, mutta eivät yksinään riitä edistämään tosiasiallista tasa-arvoa. Tähän tarvitaan myös muita tasa-arvo-oikeuden ja politiikan keinoja.

Tasa-arvo-oikeuteen perustuvia keinoja ovat tasa-arvon edistämisvelvoitteet ja positiivinen erityiskohtelu, jotka molemmat ovat osa tosiasiallista tasa-arvoa ja siten osa yhdenvertaisuusperiaatetta.

Tutkimuksen lähtökohtana on ollut tasa-arvolain 7 ja 8 §:n syrjinnän kiellot, joista 7 § sisältää syrjinnän yleiskiellon ja 8 § työelämän syrjinnän erityiskiellon. Tasa-arvolain mukaiset syrjinnän kiellot ovat saaneet keskeisen sisältönsä EU-oikeuden ja etenkin EU-tuomioistuimen tulkintojen myötä.

Syrjinnän kielto on perus- ja ihmisoikeus

Syrjinnän kiellot ovat tärkeä osa perus- ja ihmisoikeusdoktriinia. Syrjinnän vastainen oikeus onkin hyvin monikerroksellista. Lisäksi tasa-arvo on kehittynyt käsitteenä paitsi oikeudellisissa myös poliittisissa prosesseissa.

Sukupuolten tasa-arvon kannalta on olennaista tietää, minkälainen menettely on kiellettyä ja sanktioitua syrjintää ja minkälaisia oikeudellisesti velvoittavia tasa-arvon edistämisvelvollisuuksia työnantajilla ja julkisella vallalla on.

Tutkimuksen tarkoitus ei ole antaa tyhjentävää ja yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, mitä kaikkea on otettava huomioon ratkaistaessa yksittäistä syrjintätapausta ratkaistaessa. Sen sijaan kyse on syrjinnän vastaisen oikeuden ongelmakohtien paikantamisesta ja monikerroksellisuuden hahmottamisesta.

Tutkimuksessa tuodaan esiin, kuinka syrjinnän kielto rakentuu eri tavalla yhtäältä EU-oikeuteen perustuvassa tasa-arvolaissa ja toisaalta perus- ja ihmisoikeusdoktriinissa.

EU:n syrjinnän vastainen oikeus perustuu suljetulle systeemille, jossa syrjintäperusteiden luettelo on tyhjentävä ja jossa välittömän syrjintäolettaman voi kumota vain laissa määritellyin poikkeuksin. Ihmisoikeusdoktriinissa taas syrjintäperusteiden luettelo on avoin ja uusia syrjintäperusteita syntyy ajan myötä.

Syrjinnän vastaista oikeutta luodaan eri doktriinien välisen vuoropuhelun avulla. Tutkija vertaa syrjinnän vastaista oikeutta palapeliin, jossa yhtenäisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää eri oikeuslähteiden huomioon ottamista.

- Valmiin palapelin, asian ratkaisun yksittäisessä oikeustapauksessa, tulisi vastata mahdollisimman pitkälle tosiasiallisen tasa-arvon vaatimuksia. Olennaista on hahmottaa syrjinnän vastaisen oikeuden kokonaisuus ja EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden merkitys ja asema Suomen oikeudessa, Anttila sanoo.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus sukupuolisyrjinnän kielloista

Anttila Outi. 2013. Kohti tosiasiallista tasa-arvoa? Sukupuolisyrjinnän kiellot oikeudellisen pluralismin aikana. XLIII + 385 s. ISBN 978-951-855-328-4

Väitöskirja on ilmestynyt Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisusarjassa ja on tilattavissa yhdistyksen verkkosivuilta www.lakimiesyhdistys.fi tai sähköpostitse osoitteesta toimisto@lakimiesyhdistys.fi

 

Hanketiedot

  • HakijaAnttila Outi
  • ToteuttajaAnttila Outi
  • Lisätietoja
  • Outi Anttila
    outimariaanttila@gmail.com
  • Toteutusaika
  • 1.1.2012 - 1.6.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.8.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.10.2011
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 26.9.2013

Aiheluokitus