111359 Kehittämisavustus

SAVE hanke - Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä

SAVE hanke

17.10.2012

Yleistä

Useissa suuronnettomuusuhiksi määritellyissä tilanteissa ensimmäisinä tilanteen havaitsevat tai tilanteen kanssa tekemisiin joutuvat ovat yritysten henkilöstöä, joten heidän oikeanlainen toimintansa on hyvin tärkeää. Ratkaisevaa tällöin on se, että osataan kommunikoida ja toimia mahdollisimman tehokkaasti. Oman haasteensa onnettomuustilanteessa kommunikoimiseen tuo se, että elinkeinoelämän edustajat, siis yritysten työntekijät ja muu siviiliväestö eivät ole turvallisuus- tai pelastusalan ammattilaisia. Haastetta lisäävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän eri toimialojen ja organisaatioiden työssään käyttämät erityiskäsitteistöt. Elinkeinoelämä ja sen palveluksessa oleva henkilöstö voivat kokea viranomaisten käyttämän termistön vaikeana nopeaa reagointia edellyttävissä suuronnettomuustilanteissa ja päinvastoin.

Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteisinä tavoitteina ovat henkilöstön ja muiden ihmisten turvallisuuden takaaminen sekä aineellisten vahinkojen estämisen tai minimoimisen lisäksi toimintojen mahdollisimman nopea toipuminen. Tässä tutkimuksessa saatetaan eri hallinnonalojen viranomaisten ja eri elinkeinoelämän toimialojen asiantuntijat yhteen antamaan näkemyksiään ja kehitysideoitaan mahdollisiin kommunikointiin liittyviin haasteisiin ja niiden vähentämiseen.

SAVE-tutkimushankkeen avulla mahdollistetaan muun muassa oikeanlainen henkilöstön koulutus, aiempaa paremman tilannekuvan aikaansaaminen suunnittelun, varautumisen ja johtamisen käyttöön sekä mahdollistetaan esimerkiksi aiempaa yhteentoimivampien tietojärjestelmien kehittäminen.

Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan laajapohjainen Delfoi-tutkimus, johon asiantuntijoiksi kutsutaan noin 30 asiantuntijaorganisaatioita. Tavoitteena on, että puolet asiantuntijoista edustaa viranomaisorganisaatioita ja puolet elinkeinoelämää.

Delfoi-asiantuntijamenetelmä


Delfoi on kysely- tai haastattelumenetelmä, jossa paneelissa mukana olevien asiantuntijoiden tietämys ja olettamukset tutkittavasta aiheesta kerätään interaktiivisen ja iteratiivisen prosessin kautta. Luonteensa puolesta Delfoi soveltuu sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tutkimukseen.

Delfoi soveltuu hyvin tutkimusmenetelmäksi, kun halutaan organisoida kommunikaatioprosessi sellaisen ryhmän kesken, jonka jäsenillä on samankaltainen perustietämys asiasta. Erityisen käyttökelpoinen menetelmä on, kun tutkittava ilmiö on monimutkainen tai aihe on tavalla tai toisella hankala, vaikeasti määriteltävä, siitä on epämiellyttävä puhua, sitä pidetään poliittisesti arkana jne. Delfoi on paljon käytetty menetelmä tulevaisuusorientoituneissa tutkimuksissa.

SAVE-tutkimushankkeen aikana toteutetaan Delfoi-prosessi, jossa on kolme kierrosta.

SAVE-tutkimushankkeen tavoitteet

Tutkimushankkeen avulla saadaan uutta tietoa suuronnettomuustilanteisiin liittyvään varautumiseen ja henkilöstön koulutukseen sekä suuronnettomuustilanteissa toimimiseen niin, että
• elinkeinoelämän yritysten ja henkilöstön
• viranomaisten sekä
• ympäröivän yhteiskunnan ja luonnon
vahingot voidaan entistä tehokkaammin estää tai minimoida.

Hankkeen tavoitteina ovat:
• Lyhyen aikavälin toimenpide-ehdotukset huomioitavaksi
henkilöstön koulutuksessa ja
viranomaisyhteistyön kehittämisessä
• Pidemmän aikavälin suositukset otettavaksi huomioon
strategisessa koulutussuunnittelussa ja
viranomaissääntelyn kehittämisessä

Vaikka tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä elinkeinoelämän suuronnettomuuksiin liittyviin erityistilanteisiin, tutkimuksen tuloksien odotetaan palvelevan myös muissa eri toimijoiden yhteistoiminnallisuutta vaativissa tilanteissa. Pelastusviranomaisilla esimerkiksi on paljon etukäteistietoa saatavilla mahdollisen suuronnettomuuden kohdatessa, mutta on paljon asioita ja tietoa, joita saadaan yritysten työntekijöiltä onnistuneen tilanteen hoitamisen aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita tehdasalueen tai vaikkapa matkustaja-aluksen tarkat piirustukset tai yksityiskohyainen tieto kaasupullojen tai muiden räjähdeherkkien aineiden kulloisistakin sijaintipaikoista ja vaara-alueella olevan henkilöstön ja muun siviiliväestön määrästä.

Aikataulu

SAVE-tutkimushanke alkaa 1.1.2012. Hankkeesta tehdään kaksi väliraporttia ja loppuraportti. Loppuraportti valmistuu joulukuussa 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kimmo Laakso

Toimivaa tiedonkulkua suuronnettomuustilanteisiin

21.2.2014

Suuronnettomuustilanteissa onnistunut viestintä ja tiedonkulku ovat avainasemassa. SAVE-hanke tuotti yksitoista lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpidesuositusta yrityksille ja viranomaisille tiedonkulun parantamiseksi suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa.

Kehittämishankkeen toteutti Ahma insinöörit Oy, ja ulkopuolisena asiantuntijana toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tietoa kerättiin ja jalostettiin Delfoi-kyselyprosessissa, jossa mukana oli 39 organisaatiota: viranomaisia, yrityksiä, kaksi satamaa ja kolme järjestöä.   

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Tulokset on koottu julkaisuun Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä – miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteessa. Kirjoittajat ovat hankkeesta vastanneet johtava asiantuntija, TkT Kimmo Laakso Ahma insinöörit Oy:stä ja projektipäällikkö, FM Ira Ahokas Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Entistä haavoittuvammat yhteiskunnat

Suuronnettomuuksien hallinta on ajankohtainen tutkimusalue niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Tuoreessa muistissa ovat esimerkiksi Sendain maanjäristys ja sen jälkeistä tsunamia seuranneet Fukushiman ydinonnettomuudet Japanissa 2011. Suomessa muistetaan Laukaan Vihtavuoren räjähdetehtaan läheltä piti -tapaus 2013.

Onnettomuudet voivat aiheutua ihmisen toiminnasta, luonnon ääritilanteista tai niiden yhteisvaikutuksesta. Pahimmillaan vaikutukset voivat ulottua yritysten ulkopuolelle lähialueelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle.

Nyky-yhteiskunnat ovat äärimmäisen haavoittuvia, koska ne toimivat sähkön ja tietoverkkojen varassa. Laaja ja pitkä sähkökatko aiheuttaisi vakavan kriisin, jonka seurauksia on jopa mahdoton ennakoida.

Työntekijät kohtaavat ensimmäisenä

Onnistunut tiedonkulku on suuronnettomuustilanteiden hallinnassa avainasemassa. Kuten Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi on todennut: ”Tilanne ei ole suuronnettomuustilanteessakaan koskaan niin paha, ettei sitä voi puutteellisella tiedonkululla ja huonolla viestinnällä vielä oleellisesti pahentaa.”

Useissa suuronnettomuuksissa ensimmäisenä tilanteen havaitsevat tai kohtaavat yritysten tai organisaatioiden työntekijät. Heidän oikeanlainen toimintansa ja viestintänsä on hyvin tärkeätä.
Suuronnettomuustilanteessa on useita yrityksen toimijoita, myös useita viranomaisia, ja toiminta vaatii yhteistyötä.

Haastetta lisäävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän eri toimialojen ja organisaatioiden käyttämät erityiskäsitteistöt.

Elinkeinoelämä ja sen palveluksessa oleva henkilöstö voivat pitää viranomaisten käyttämään termistöä haasteellisena nopeaa reagointia edellyttävissä suuronnettomuustilanteissa ja päinvastoin.

Kolmen kierroksen Delfoi-prosessi

SAVE-hankkeessa eri toimialojen yritysten, eri hallinnonalojen viranomaisten ja sidosryhmien asiantuntijoiden avulla tunnistettiin tiedonkulun haasteita ja pyrittiin löytämään niihin ratkaisuja. Mitkä asiat ovat haasteena varautumis- ja suunnitteluvaiheessa? Mitkä ovat ongelmakohtia itse suuronnettomuustilanteissa?

Hankkeessa haluttiin kehittämisehdotuksia suuronnettomuustilanteisiin liittyvään suunnitteluun, varautumiseen ja toimintaan. Kuinka niitä voidaan kehittää siten, että onnettomuuksia voidaan estää ja vahinkoja minimoida? Kuinka toimintaa voidaan kehittää esimerkiksi koulutuksen avulla?

Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kolmen kierroksen Delfoi-tutkimus. Delfoi-prosessin asiantuntijapaneeliin kutsuttiin yritysten edustajia, pelastus- ja valvontaviranomaisia sekä suuronnettomuuskontekstiin kiinteästi liittyvien sidosryhmien edustajia. Prosessiin osallistui 39 organisaatiota, jotka nimesivät kaikkiaan 48 asiantuntijaa.

Delfoi on kyselymenetelmä, jossa paneelissa mukana olevien asiantuntijoiden tietämys ja olettamukset tutkittavasta aiheesta kerätään interaktiivisessa ja iteratiivisessa prosessissa.

Delfoi soveltuu hyvin tutkimusmenetelmäksi, kun halutaan organisoida kommunikaatioprosessi sellaisen ryhmän kesken, jonka jäsenillä on samankaltainen perustietämys asiasta. Erityisen käyttökelpoinen menetelmä on, kun tutkittava ilmiö on monimutkainen, aihe on hankala, vaikeasti määriteltävä, siitä on epämiellyttävä puhua tai sitä pidetään poliittisesti arkana.

Yksitoista toimenpide-ehdotusta

Delfoi-prosessin tuloksena syntyi yksitoista toimenpidesuositusta yrityksille ja viranomaisille tiedonkulun parantamiseksi suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa:

• Ennaltaehkäisevien toimien lisääminen
• Elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen
• Yritysten asiantuntijoiden parempi hyödyntäminen
• Johtamisosaamisen parantaminen
• Tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen
• Sääntelyn ja ohjeiden kehittäminen
• Termien yhtenäistäminen
• Turvallisuusasiakirjojen sähköisen tallennuksen kehittäminen
• Teknologian hyödyntäminen tilannekuvan parantamiseksi
• Tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehittäminen
• Pelastusharjoitusten kehittäminen

Suositukset sisältävät lyhyen (1–2 vuotta) ja pitkän (5 vuotta) aikavälin suosituksia, joiden voidaan arvioida vaikuttavan huomattavasti organisaatioiden turvallisuuden lisääntymiseen.
 

Toimittaja
Leena Huovila

SAVE hanke

Laakso Kimmo, Ahokas Ira.2013. Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä. Miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa? Tutu-julkaisuja 1/2013. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. 97 s. ISBN 978-952-249-263-0 (kirja) ISBN 978-952-249-264-7 (pdf) ISSN 1797-1284 

111359Loppuraportti_Tutu_2013-1.pdf (1112.8 kt)

www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/save

Työsuojelurahaston tutkimus tutuksi -tapaaminen 7.3.2014
Kimmo Laakson esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 7.3.2014.pdf (829.2 kt )

Hanketiedot

  • HakijaAhma insinöörit Oy
  • ToteuttajaTurun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus
  • Lisätietoja
  • Kimmo Laakso
    09 7269 0690
    kimmo.laakso@ahmainsinoorit.fi
    09 7269 0691
  • Toteutusaika
  • 1.1.2012 - 31.12.2013
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.10.2011
    32 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 65 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 14.2.2014

Aiheluokitus