SAVE hanke – Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä

Tiivistelmä

Yleistä

Useissa suuronnettomuusuhiksi määritellyissä tilanteissa ensimmäisinä tilanteen havaitsevat tai tilanteen kanssa tekemisiin joutuvat ovat yritysten henkilöstöä, joten heidän oikeanlainen toimintansa on hyvin tärkeää. Ratkaisevaa tällöin on se, että osataan kommunikoida ja toimia mahdollisimman tehokkaasti.

Oman haasteensa onnettomuustilanteessa kommunikoimiseen tuo se, että elinkeinoelämän edustajat, siis yritysten työntekijät ja muu siviiliväestö eivät ole turvallisuus- tai pelastusalan ammattilaisia. Haastetta lisäävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän eri toimialojen ja organisaatioiden työssään käyttämät erityiskäsitteistöt. Elinkeinoelämä ja sen palveluksessa oleva henkilöstö voivat kokea viranomaisten käyttämän termistön vaikeana nopeaa reagointia edellyttävissä suuronnettomuustilanteissa ja päinvastoin.

Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteisinä tavoitteina ovat henkilöstön ja muiden ihmisten turvallisuuden takaaminen sekä aineellisten vahinkojen estämisen tai minimoimisen lisäksi toimintojen mahdollisimman nopea toipuminen. Tässä tutkimuksessa saatetaan eri hallinnonalojen viranomaisten ja eri elinkeinoelämän toimialojen asiantuntijat yhteen antamaan näkemyksiään ja kehitysideoitaan mahdollisiin kommunikointiin liittyviin haasteisiin ja niiden vähentämiseen.

SAVE-tutkimushankkeen avulla mahdollistetaan muun muassa oikeanlainen henkilöstön koulutus, aiempaa paremman tilannekuvan aikaansaaminen suunnittelun, varautumisen ja johtamisen käyttöön sekä mahdollistetaan esimerkiksi aiempaa yhteentoimivampien tietojärjestelmien kehittäminen.

Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan laajapohjainen Delfoi-tutkimus, johon asiantuntijoiksi kutsutaan noin 30 asiantuntijaorganisaatioita. Tavoitteena on, että puolet asiantuntijoista edustaa viranomaisorganisaatioita ja puolet elinkeinoelämää.

Delfoi-asiantuntijamenetelmä

Delfoi on kysely- tai haastattelumenetelmä, jossa paneelissa mukana olevien asiantuntijoiden tietämys ja olettamukset tutkittavasta aiheesta kerätään interaktiivisen ja iteratiivisen prosessin kautta. Luonteensa puolesta Delfoi soveltuu sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tutkimukseen.

Delfoi soveltuu hyvin tutkimusmenetelmäksi, kun halutaan organisoida kommunikaatioprosessi sellaisen ryhmän kesken, jonka jäsenillä on samankaltainen perustietämys asiasta. Erityisen käyttökelpoinen menetelmä on, kun tutkittava ilmiö on monimutkainen tai aihe on tavalla tai toisella hankala, vaikeasti määriteltävä, siitä on epämiellyttävä puhua, sitä pidetään poliittisesti arkana jne. Delfoi on paljon käytetty menetelmä tulevaisuusorientoituneissa tutkimuksissa.

SAVE-tutkimushankkeen aikana toteutetaan Delfoi-prosessi, jossa on kolme kierrosta.

SAVE-tutkimushankkeen tavoitteet

Tutkimushankkeen avulla saadaan uutta tietoa suuronnettomuustilanteisiin liittyvään varautumiseen ja henkilöstön koulutukseen sekä suuronnettomuustilanteissa toimimiseen niin, että
• elinkeinoelämän yritysten ja henkilöstön
• viranomaisten sekä
• ympäröivän yhteiskunnan ja luonnon
vahingot voidaan entistä tehokkaammin estää tai minimoida.

Hankkeen tavoitteina ovat:
• Lyhyen aikavälin toimenpide-ehdotukset huomioitavaksi
henkilöstön koulutuksessa ja
viranomaisyhteistyön kehittämisessä
• Pidemmän aikavälin suositukset otettavaksi huomioon
strategisessa koulutussuunnittelussa ja
viranomaissääntelyn kehittämisessä

Vaikka tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä elinkeinoelämän suuronnettomuuksiin liittyviin erityistilanteisiin, tutkimuksen tuloksien odotetaan palvelevan myös muissa eri toimijoiden yhteistoiminnallisuutta vaativissa tilanteissa.

Pelastusviranomaisilla esimerkiksi on paljon etukäteistietoa saatavilla mahdollisen suuronnettomuuden kohdatessa, mutta on paljon asioita ja tietoa, joita saadaan yritysten työntekijöiltä onnistuneen tilanteen hoitamisen aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita tehdasalueen tai vaikkapa matkustaja-aluksen tarkat piirustukset tai yksityiskohtainen tieto kaasupullojen tai muiden räjähdeherkkien aineiden kulloisistakin sijaintipaikoista ja vaara-alueella olevan henkilöstön ja muun siviiliväestön määrästä.

Aikataulu

SAVE-tutkimushanke alkaa 1.1.2012. Hankkeesta tehdään kaksi väliraporttia ja loppuraportti. Loppuraportti valmistuu joulukuussa 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kimmo Laakso

Tiedote

Toimivaa tiedonkulkua suuronnettomuustilanteisiin

Suuronnettomuustilanteissa onnistunut viestintä ja tiedonkulku
ovat avainasemassa. SAVE-hanke tuotti yksitoista lyhyen ja pitkän
tähtäimen toimenpidesuositusta yrityksille ja viranomaisille
tiedonkulun parantamiseksi suuronnettomuustilanteissa ja niihin
varautumisessa.

Kehittämishankkeen toteutti Ahma insinöörit Oy, ja ulkopuolisena
asiantuntijana toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Tietoa kerättiin ja jalostettiin Delfoi-kyselyprosessissa, jossa
mukana oli 39 organisaatiota: viranomaisia, yrityksiä, kaksi
satamaa ja kolme järjestöä.   

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Tulokset on koottu julkaisuun Viranomaiset ja elinkeinoelämä
samassa veneessä – miten parannamme tiedonkulkua
suuronnettomuustilanteessa. Kirjoittajat ovat hankkeesta vastanneet
johtava asiantuntija, TkT
Kimmo Laakso Ahma insinöörit Oy:stä ja
projektipäällikkö, FM
Ira Ahokas Turun yliopiston Tulevaisuuden
tutkimuskeskuksesta.

Entistä haavoittuvammat yhteiskunnat

Suuronnettomuuksien hallinta on ajankohtainen tutkimusalue niin
kansainvälisesti kuin Suomessa. Tuoreessa muistissa ovat
esimerkiksi Sendain maanjäristys ja sen jälkeistä tsunamia
seuranneet Fukushiman ydinonnettomuudet Japanissa 2011. Suomessa
muistetaan Laukaan Vihtavuoren räjähdetehtaan läheltä piti -tapaus
2013.

Onnettomuudet voivat aiheutua ihmisen toiminnasta, luonnon
ääritilanteista tai niiden yhteisvaikutuksesta. Pahimmillaan
vaikutukset voivat ulottua yritysten ulkopuolelle lähialueelle ja
jopa maan rajojen ulkopuolelle.

Nyky-yhteiskunnat ovat äärimmäisen haavoittuvia, koska ne
toimivat sähkön ja tietoverkkojen varassa. Laaja ja pitkä
sähkökatko aiheuttaisi vakavan kriisin, jonka seurauksia on jopa
mahdoton ennakoida.

Työntekijät kohtaavat ensimmäisenä

Onnistunut tiedonkulku on suuronnettomuustilanteiden hallinnassa
avainasemassa. Kuten Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja
Veli-Pekka Nurmi on todennut: ”Tilanne ei ole
suuronnettomuustilanteessakaan koskaan niin paha, ettei sitä voi
puutteellisella tiedonkululla ja huonolla viestinnällä vielä
oleellisesti pahentaa.”

Useissa suuronnettomuuksissa ensimmäisenä tilanteen havaitsevat
tai kohtaavat yritysten tai organisaatioiden työntekijät. Heidän
oikeanlainen toimintansa ja viestintänsä on hyvin tärkeätä.

Suuronnettomuustilanteessa on useita yrityksen toimijoita, myös
useita viranomaisia, ja toiminta vaatii yhteistyötä.

Haastetta lisäävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän eri
toimialojen ja organisaatioiden käyttämät erityiskäsitteistöt.

Elinkeinoelämä ja sen palveluksessa oleva henkilöstö voivat
pitää viranomaisten käyttämään termistöä haasteellisena nopeaa
reagointia edellyttävissä suuronnettomuustilanteissa ja
päinvastoin.

Kolmen kierroksen Delfoi-prosessi

SAVE-hankkeessa eri toimialojen yritysten, eri hallinnonalojen
viranomaisten ja sidosryhmien asiantuntijoiden avulla tunnistettiin
tiedonkulun haasteita ja pyrittiin löytämään niihin ratkaisuja.
Mitkä asiat ovat haasteena varautumis- ja suunnitteluvaiheessa?
Mitkä ovat ongelmakohtia itse suuronnettomuustilanteissa?

Hankkeessa haluttiin kehittämisehdotuksia
suuronnettomuustilanteisiin liittyvään suunnitteluun, varautumiseen
ja toimintaan. Kuinka niitä voidaan kehittää siten, että
onnettomuuksia voidaan estää ja vahinkoja minimoida? Kuinka
toimintaa voidaan kehittää esimerkiksi koulutuksen avulla?

Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kolmen kierroksen
Delfoi-tutkimus. Delfoi-prosessin asiantuntijapaneeliin kutsuttiin
yritysten edustajia, pelastus- ja valvontaviranomaisia sekä
suuronnettomuuskontekstiin kiinteästi liittyvien sidosryhmien
edustajia. Prosessiin osallistui 39 organisaatiota, jotka nimesivät
kaikkiaan 48 asiantuntijaa.

Delfoi on kyselymenetelmä, jossa paneelissa mukana olevien
asiantuntijoiden tietämys ja olettamukset tutkittavasta aiheesta
kerätään interaktiivisessa ja iteratiivisessa prosessissa.

Delfoi soveltuu hyvin tutkimusmenetelmäksi, kun halutaan
organisoida kommunikaatioprosessi sellaisen ryhmän kesken, jonka
jäsenillä on samankaltainen perustietämys asiasta. Erityisen
käyttökelpoinen menetelmä on, kun tutkittava ilmiö on
monimutkainen, aihe on hankala, vaikeasti määriteltävä, siitä on
epämiellyttävä puhua tai sitä pidetään poliittisesti arkana.

Yksitoista toimenpide-ehdotusta

Delfoi-prosessin tuloksena syntyi yksitoista
toimenpidesuositusta yrityksille ja viranomaisille tiedonkulun
parantamiseksi suuronnettomuustilanteissa ja niihin
varautumisessa:

• Ennaltaehkäisevien toimien lisääminen

• Elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen

• Yritysten asiantuntijoiden parempi hyödyntäminen

• Johtamisosaamisen parantaminen

• Tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen

• Sääntelyn ja ohjeiden kehittäminen

• Termien yhtenäistäminen

• Turvallisuusasiakirjojen sähköisen tallennuksen kehittäminen

• Teknologian hyödyntäminen tilannekuvan parantamiseksi

• Tietoturvan ja kyberturvallisuuden kehittäminen

• Pelastusharjoitusten kehittäminen

Suositukset sisältävät lyhyen (1–2 vuotta) ja pitkän (5 vuotta)
aikavälin suosituksia, joiden voidaan arvioida vaikuttavan
huomattavasti organisaatioiden turvallisuuden lisääntymiseen.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Laakso Kimmo, Ahokas Ira.2013. Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä. Miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa? Tutu-julkaisuja 1/2013. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. 97 s. ISBN 978-952-249-263-0 (kirja) ISBN 978-952-249-264-7 (pdf) ISSN 1797-1284 Avaa

www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/save

Työsuojelurahaston tutkimus tutuksi -tapaaminen 7.3.2014 Avaa