111369 Kehittämisavustus

Taide jää mieleen - Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin

Taide jää mieleen - Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin

4.1.2012

Turun sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden kotihoito toteuttaa yhdessä Aboa Vetus & Ars Nova – museon kanssa työyhteisön kehittämishankkeen: Taide jää mieleen – Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin. Se tähtää työhyvinvoinnin edistämiseen, jossa mahdollistetaan osallistuvien työntekijöiden itsensä kehittäminen työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä.

Hankkeen tavoitteet ovat:
• Lisätä työyhteisöjen aidosti kokemaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
• Lisätä työhyvinvointia ja, työssä viihtymistä
• Kannustaa luovuuteen ja itsensä toteuttamiseen työssä ja vapaa-aikana

Tavoitteena on tuottaa virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja säännöllisiä tapaamisia taiteen kanssa. Kotihoidon työntekijät tekevät vuorotyötä ja tapaavat toisiaan vain ohimennen. Taide jää mieleen -hanke kiinnittää huomiota näiden työyhteisöjen yhteisöllisyyden rakentamiseen ja toisaalta kunkin yksittäisen työntekijän omaan henkilökohtaiseen kokemukseen.

Tavoitteiden saavuttamista ja hankkeen vaikuttavuutta tullaan mittaamaan alkutilanteen yksilökohtaisella kartoituksella, joka toistetaan hankkeen lopussa. Yksilötason kysymykset käsittelevät työssä jaksamista, oman työn arvostamista, oman työyhteisön ilmapiiriä ja koettua terveydentilaa. Alkukyselyssä työntekijät arvioivat myös omia odotuksiaan projektista. Kukin osallistuja pitää omaa päiväkirjaa, joihin kirjataan omia ajatuksia ja tuntemuksia. Hankkeen lopussa tehdään seurantakysely.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anne Rauhala

Taide lujitti työyhteisöä ja toi voimavaroja työelämään

30.1.2014

Taide jää mieleen -työhyvinvointihanke lujitti kotihoidon työntekijöiden työyhteisöä ja toi voimavaroja työelämään.

Hanke toi nykytaiteen työntekijöiden arkeen ja tuki työyhteisön yhteisöllisyyttä antamalla aikaa, sisältöä ja välineitä vuorovaikutuksen kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen. Yksilötasolla hanke rohkaisi työntekijöitä syventymään nykytaiteeseen ja tarkastelemaan arjen asioita uusista näkökulmista.

Hankkeen toteutti vuonna 2012 Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä yksityisen historian ja nykytaiteen museon Aboa Vetus & Ars Novan kanssa. Projektiin osallistuivat Turun kaupungin Pohjolan lähipalvelualueen kotihoidon 24 työntekijää.

Työsuojelurahasto tuki kehittämisavustuksella hanketta, joka tuotti uutta tietoa yksityisen kulttuuriorganisaation ja julkisen hyvinvointipalvelun yhteisen työhyvinvointihankkeen toteuttamisesta.

Nykytaidetta kerran kuukaudessa

Tavoitteena oli lisätä työyhteisön aidosti kokemaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hankkeen haluttiin tuottavan virkistäviä kokemuksia, vaihtelua arkeen ja säännöllisiä tapaamisia taiteen kanssa.

Kotihoidon työntekijät ovat tehneet itsenäistä, asiantuntemusta, rohkeutta ja vuorotyötään yksin – jakautuneena kahteen tiimiin. Tiimit eivät juurikaan tunteneet toisiaan, joten tärkeänä tavoitteena oli myös tutustuttaa työntekijöitä toisiinsa mukavan tekemisen äärellä.

Työyhteisö kokoontui kerran kuussa iltapäivän kolmeksi tunniksi museoon. Tapaamisia kertyi kaikkiaan yhdeksän. Tapaamisissa ryhmä tutustui museon taideohjaajan johdolla nykytaiteeseen ja kokeili erilaisia taiteen kohtaamisen tapoja. Vaikka nykytaide oli tärkeässä roolissa, hanke rakentui ennen kaikkea yhdessä kokemiselle ja jakamiselle.

Taidevuoden huipennus oli museon Omatila-galleriaan tuotettu näyttely Mieleni maut, jossa kotihoidon työntekijät pääsivät maistelemaan toinen toistensa ruokamuistoja ja -tarinoita.

Vaikutusten mittaaminen haasteellista

Hankkeen taustalla vaikutti tieto taiteen ja kulttuurin myönteisistä terveysvaikutuksista. Tutkimustulosten mukaan kulttuuripalveluita aktiivisesti käyttävät elävät pidempään kuin henkilöt, jotka eivät niitä käytä.

Vaikka pitkä ikä ei kerrokaan, kuinka hyvinvoivaksi ihminen on itsensä eläessään tuntenut, kulttuurissa on jotain, joka pitää ihmisen elämässä kiinni. Siitä mitä tuo jokin on ja miksi juuri esimerkiksi museot tuottaisivat sitä, ei ole yksimielisyyttä.

Hankkeessa seurattiin hyvinvoinnin muutoksia alku- ja loppukyselyin. Alkukartoituksen perusteella henkilöstö voi melko hyvin, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, ettei valituilla mittareilla ole havaittavissa juurikaan muutoksia.

Loppukyselyssä kaikki vastaajat kokivat voivansa käyttää luovuutta ja henkilökohtaisia vahvuuksia työssään, kun hankkeen alussa 73 prosenttia vastaajista koki näin.

Myös työyhteisötasolla voi nähdä vuoden aikana kehittynyttä myönteistä muutosta, kun mittarina on ryhmän jäsenten kokemus työpaikan ilmapiirin kannustavuudesta. Toisaalta kokemus ryhmätyön laadusta oli heikentynyt alkutilanteesta.

Kuitenkin 11 vastaajaa 15:stä oli jokseenkin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että hanke oli tiivistänyt työyhteisöä. Vastanneista 80 prosenttia koki saaneensa voimavaroja työelämään.

Lomakemuotoisten alku- ja loppukyselyiden ohella ryhmän vastauksia koottiin toukokuussa 2012 kerätyssä välipalautteessa.

Työntekijät kokivat museokäynnit rentouttaviksi kiireisen työarjen keskellä. Toisaalta työrutiinien ja museokäyntien yhteensovittaminen tuntui työntekijöistä välillä stressaavalta.

Ylipäätään hankkeessa koettiin mittaaminen haasteelliseksi. Problematiikkaa tarkastellaan loppuraportissa tarkemmin.

Kehityskelpoinen yhteistyömalli

Hanketta voi pitää merkityksellisenä myös työyhteisöä laajemmasta näkökulmasta: se tuotti uutta tietoa yksityisen kulttuuriorganisaation ja julkisen hyvinvointipalvelun yhteisen työhyvinvointihankkeen toteuttamisesta. Se osoittautui toimivaksi ja kehityskelpoiseksi yhteistyömalliksi.

Yhteistyö sai myös uuden muodon, kun Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tilasi museolta suppeampia tyhy-kokonaisuuksia jo syksyllä 2012.

Jo hanketta suunniteltaessa oli selvää, ettei hyvinvointi ole tuote tai palvelu, jota museo voisi valmistaa ja annostella sopivina annoksina sitä tarvitseville. Hankkeen päättyessä tuntui, että astetta todenmukaisempi on mielikuva hyvinvoinnista kumppanuutena.

Myöskään työyhteisöä ei voi määritellä kohderyhmänä, joka on käsitteenä monella tapaa passivoiva. Kun tavoitteena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, pitäisi työyhteisön aktiivisuutta ja osallisuutta korostaa jo määreiden tasolla.

Hanke sai museopedagogiselta yhdistykseltä Pedaali ry:ltä Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon toukokuussa 2012.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Taide jää mieleen - Työyhteisön yhteisöllisyyden kautta hyvinvointia kotihoidon työntekijöille taiteen keinoin

Liippo Elli, Pessi Elisa, Ritvanen Johanna. 13.3.2013. Taide jää mieleen – taidemuseosta hyvinvointia kotihoidon työntekijöiden arkeen. ”Arjessa ja työssäkin pitää olla pysähtymisiä ja aikaa asioiden syvempään pohdintaan”. Sosiaali- ja terveystoimi. Turku.
111369-loppuraportti-RAPORTTI Taide jaa mieleen.pdf (1048 kt)

www.aboavetusarsnova.fi/files/liitetiedostot/lehdisto/RAPORTTI-Taide-jaa-mieleen.pdf

Tiedotteet

111369 Mieleni maut 15.11. - 30.12.2012 Aboa Vetus & Ars Nova, Omatila-galleria.pdf (731.3 kt)

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto Aboa Vetus & Ars Novalle (31.5.2012)

www.aboavetusarsnova.fi/fi/uutiset/taide-jaa-mieleen-hankkeen-loppuraportti-julkaistu-taide-tiivisti-tyoyhteisoa (14.3.2013)

Hanketiedot

  • HakijaTurun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi
  • ToteuttajaAboa Vetus & Ars Nova museo
  • Lisätietoja
  • Anne Rauhala
    02 266 2211
    anne.rauhala@turku.fi
    02 262 6899
  • Toteutusaika
  • 1.1.2012 - 31.12.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 20.12.2011
    12 800 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 25 600 euroa
  • Tulokset valmistuneet 24.1.2014

Aiheluokitus