112024 Stipendi

Masennus, sukupuoli ja toimijuus. Sairauden rakentuminen työperäisessä uupumuksessa -väitöskirjatyö

Masennus, sukupuoli ja toimijuus. Sairauden rakentuminen työperäisessä uupumuksessa -väitöskirjatyö

12.2.2012

Väitöskirjatyö tarkastelee sairauden rajojen määrittymistä työperäisen uupumuksen yhteydessä.

Tutkimus pohtii, missä kulkee raja työolosuhteista kumpuavan uupumuksen ja yksilön sairaudeksi ymmärretyn masennuksen välillä. Entä miksi masennuksen perusteella alkavista sairauslomista ja työkyvyttömyyseläkkeistä on muodostunut erityisesti naisenemmistöisten alojen ongelma? Näiden kysymysten kautta avautuu näkökulmia sairauden, työn ja sukupuolen muuttuviin merkityksiin nyky-yhteiskunnassa.

Tutkimus pohjautuu työssä uupuneiden ja masennuksen perusteella sairauslomalla olleiden naisten kokemuksiin. Työuupumuksen etenemistä seurataan naisten kertomusten kautta. Analyysi tarkastelee, mitä oikeastaan tapahtuu, kun työelämässä koetut ongelmat muotoutuvat vähitellen yksilölliseksi uupumustilaksi, joka usein diagnosoidaan masennukseksi. Huomion kohteena ovat erityisesti työn olosuhteet, naisten toiminta sekä ne ristiriitaiset normit ja odotukset, jotka heidän toimintaansa jäsentävät. Lisäksi analyysi tarkastelee, mistä uupumuksessa oli naisten oman tulkinnan mukaan kysymys.

Tutkimuksen johtopäätökset käsittelevät moninaisia yksilön ja yhteiskunnan suhteeseen paikantuvia jännitteitä, jotka liittyvät rajanvetoon terveyden ja sairauden välillä. Viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirja valmistuu esitarkastukseen elokuussa 2012. Tulokset julkaistaan suomenkielisenä monografiana.

Hankkeen vastuuhenkilö
Sanna Rikala

Työssä uupuvat naiset kokevat masennusdiagnoosin ristiriitaiseksi

5.12.2013

Missä kulkee raja kuormittaviin työoloihin liittyvän uupumuksen ja yksilön sairaudeksi ymmärretyn masennuksen välillä? Miksi sairauslomien ja työkyvyttömyyden syynä nopeasti lisääntynyt masennus näyttäytyy erityisesti naisten terveysongelmana?

Sanna Rikalan väitöskirja avaa yhteiskunnallisen näkökulman työssä uupuvien naisten masennukseen. Tutkimus pohjautuu työuupuneiden ja masennuksen perusteella sairauslomalla olleiden naisten kirjoituksiin ja haastatteluihin.

Väitöstutkimuksen keskeinen löydös on, että työssä uupuvat naiset asettuivat tietoisesti työn ongelmia yksilöllistäviä tulkintoja vastaan. He kokivat masennusdiagnoosinsa ristiriitaiseksi. Työssä uupuvat eivät palaneet loppuun työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös käydessään sisäistä kamppailua tilanteen saamasta tulkinnasta.

Masennusdiagnoosiin liittyvien ristiriitojen käsittely ja "sosiaalinen kipu” näyttäytyivät yhtä merkittävänä kärsimyksen lähteenä kuin kiire ja työpaineet.

Rikalan väitöskirja Työssä uupuvat naiset ja masennus tarkistettiin Tampereen yliopistossa 25. lokakuuta 2013. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista stipendillä.

Yksilöllistymistä ja lääketieteellistymistä

Väitöskirja tarkastelee työssä uupuvien naisten masennusta yhteiskunnallisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Tarkastelun konteksti on suomalaisessa työelämässä 2000-luvun vaihteeseen osunut työhyvinvoinnin murroskausi, jonka aikana masennusdiagnoosiin perustuva työkyvyttömyys lisääntyi nopeasti erityisesti naisenemmistöisillä aloilla.

Samalla työuupumuksen ja masennuksen välinen raja politisoitui ja nousi yhteiskunnallisten keskustelujen kohteeksi.

Tutkimus keskittyy erityisesti työn olosuhteista kumpuavan uupumisen ja sairaudeksi määrittyvän masennuksen välisen rajanvedon problematiikkaan. Tarkastelun kohteena on, mitä oikeastaan tapahtuu prosesseissa, kun työelämässä koetut ongelmat jäsentyvät vähitellen yksilölliseksi uupumustilaksi, joka usein diagnosoidaan masennukseksi.

Tarkastelua kehystävät keskustelut työelämän ongelmien yksilöllistymisestä ja lääketieteellistymisestä sekä masennuksen muodostumisesta kansansairaudeksi 1990-luvulla.

Sukupuolittunutta pahoinvointia

Tutkimus paikantuu sosiaalitieteellisen mielenterveystutkimuksen, työelämäntutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen alueille. Rikala tarkastelee työssä uupuvien naisten masennusta osana työelämän sukupuolittunutta pahoinvointia sekä ilmentymänä työtä, terveyttä ja sairautta jäsentävistä sukupuolijärjestyksistä.

Hän esittää masennusta ja sukupuolta koskevan kirjallisuuskatsauksen perusteella, että naisten ”yliedustus” masentuneiden joukossa on monisyinen ilmiö, joka muodostuu kuormittavien elämän olosuhteiden, sukupuolinormien ja psyykkistä pahoinvointia jäsentävien ymmärrys- ja puhetapojen yhteisvaikutuksessa.

Sinnittelyä uupumusoireiden kanssa

Väitöskirjan analyysit valottavat eri näkökulmista, miten työn olosuhteiden ongelmat yksilöllistyvät eli siirtyvät henkilökohtaiselle ja ruumiilliselle tasolle.

Prosessien alkuvaiheessa naisten toiminta oli vastarintaa, eli pyrkimystä vaikuttaa työn olosuhteisiin ja parantaa sitä kautta työssä jaksamisen edellytyksiä.

Toiminnan sosiaaliset puitteet kuitenkin rajasivat vastarinnan mahdollisuuksia, ja vähitellen vastarinta muuttui sinnittelyksi, jonka tavoitteena oli uupumusoireiden kanssa pärjääminen.
Tässä vaiheessa toiminta oli ulkoisesti passiivista, mutta sisäisesti aktiivista kamppailua vastakkaisten normatiivisten odotusten ristipaineessa.

Työssä pärjäämisen eetos asettui jyrkkään ristiriitaan masennusdiagnoosiin perustuvalle sairauslomalle jäämisen kanssa. Paine jäsentää työssä uupumisen kokemukset juuri sairauskehyksen kautta olikin tärkeä syy sille, miksi naiset pitkittivät työssä sinnittelyä. Ristiriidan kärjistyessä mikään toiminnan vaihtoehto ei vallitsevien sosiaalisten järjestysten puitteissa vaikuttanut mahdolliselta.

Lopulta naiset tekivät irtioton kestämättömiksi käyneistä tilanteista ja lopettivat työnteon väliaikaisesti tai pysyvästi. Työskentelyn lopettaminen katkaisi jopa vuosia kestäneen sinnittelyn ja merkitsi suurta muutosta suhteessa työelämään ja suhtautumisessa työhön.

Tunnollisuus normatiivisena odotuksena

Työelämän pahoinvoinnin sukupuolittumisessa on selväpiirteisesti näkyvissä sosiaalisten ongelmien yksilöllistymisen logiikka, jossa poliittisia ratkaisuja vaativat ongelmat tulevat käsitellyiksi yksilöllisinä ongelmina. Sukupuolta koskevat neuvottelut työssä uupumisen prosesseissa paikantuivat kahtaalle: Ensinnäkin tunnollisuus ja vastuullisuus olivat naisten toimintaa suuntaavia normatiivisia odotuksia, jotka pitkittivät kuormittavien työtilanteiden katkaisua.

Sopivan tasapainon hakeminen tunnollisuuden ja jämäkkyyden välillä on ymmärrettävissä neuvotteluksi naisiin työelämässä kohdistuvista ristiriitaisista odotuksista.

Toiseksi sukupuoli asettui neuvottelujen kohteeksi työssä uupumista koskevissa merkityskamppailuissa. Haastatteluissa rakentui kuva tilasta, jonka olemassaolo oli pitkälti kontekstisidonnaista, eli yhdistyi aina vahvasti työn olosuhteisiin. Tällöin puheessa ylitettiin syvään juurtuneita ajattelutapoja, joissa terveys ja sairaus sekä yksilöllinen ja yhteiskunnallinen näyttäytyvät toistensa vastakohtina.

Kun sairauden rajoja laajennetaan siten, että yksilön ja olosuhteiden välinen raja hämärtyy, myös työelämän pahoinvointia sukupuolittava sosiaalisten ongelmien yksilöllistämisen logiikka tulee haastetuksi. Tämä sisältää jo itsessään radikaalin käsityksen sukupuolesta saumattomana osana sosiaalista ympäristöään.

”Taakkaisuus” ei piilottaisi kontekstia

Rikala pohtii, millainen olisi puhetapa, joka tekisi ymmärrettäväksi yksilöllisiä uupumiskokemuksia häivyttämättä tai piilottamatta niiden sosiaalista ja poliittista kontekstia ja sukupuoleen liittyviä ulottuvuuksia.

Hän ehdottaa haastatteluaineistosta noussutta ilmaisua ”t aakkainen”. Puhumalla taakkaisuudesta on mahdollista painottaa kuormittavien olosuhteiden osuutta terveydentilan määrittelyssä unohtamatta kuitenkaan taakan alla kärsivää yksilöä.

Väitöskirjan valossa tarve arvioida uudelleen psyykkistä kärsimystä ja masennusta koskevia ymmärrys- ja puhetapoja on perinpohjaisesti sukupuolipoliittinen kysymys.

Toimittaja
Leena Huovila

Masennus, sukupuoli ja toimijuus. Sairauden rakentuminen työperäisessä uupumuksessa -väitöskirjatyö

Rikala, Sanna. 2013. Työssä uupuvat naiset ja masennus. Acta Universitatis Tamperensis 1854. ISBN 978-951-44-9217-4, ISSN 1455-1616 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1334. ISBN 978-951-44-9218-1, ISSN 1456-954X
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9218-1

112024-loppuraportti-978-951-44-9218-1.pdf (1097 kt)

Myynti: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi
kirjamyynti@juvenes.fi

Hanketiedot

  • HakijaRikala Sanna
  • ToteuttajaRikala Sanna
  • Lisätietoja
  • Sanna Rikala
    sanna.rikala@uta.fi
  • Toteutusaika
  • 1.5.2012 - 31.8.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.8.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 20.1.2012
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 6.11.2013

Aiheluokitus