112125 Tutkimus

Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä

Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä

2012-05-28 00:00:00.0

Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistamiseen tarvitaan työntekijöiden aktiivista vaikuttamista sekä osallistumista päätöksentekoon ja yhteiseen toimintaan. Näistä lähtökohdista käsin työelämään tarvitaan työntekijöiden ja työyhteisöjen monitasoista toimijuutta (agency) vahvistavaa ohjelmaa.

Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma, joka lisää yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotason välisiä kytkentöjä. Kytkentöjä luodaan rakentamalla dialogisia ja yhteistoiminnallisia tiloja sekä voimavaraistamalla ammatillista identiteettityötä. Rakennettavan ohjelman tavoitteena on edistää 1) työntekijöiden ammatillista uusiutumista ja työssä oppimista sekä 2) työyhteisöjen ja organisaation uusien työkäytänteiden kehittämistä. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäistä vahvistamisohjelmaa kehitetään ja testataan kahdessa erityyppisessä kohdeorganisaatioissa: terveydenhuoltoalan organisaatiossa ja koulutusorganisaatiossa.

Metodisesti hankkeessa hyödynnetään organisaatioetnografian ja toimintatutkimuksen näkökulmia sekä käytetään monipuolisia tiedonhankintatapoja kehitettävän ohjelman arvioinnissa. Ohjelmaa soveltamalla voidaan edistää työssä oppimista ja toimijuutta sekä ehkäistä hyvinvoinnin puutteesta johtuvia huomattavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.

Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anneli Eteläpelto

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Aito ammatillinen toimijuus avainasemassa muuttuvassa työelämässä

2015-03-11 00:00:00.0

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen tuore tutkimus ottaa kantaa ajankohtaisiin ammatillista toimijuutta, ammatillisia identiteettejä ja työssä oppimista koskeviin työelämän kysymyksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden keskeisen merkityksen työelämän kehittämisessä niin yksilöille, työyhteisöille kuin työorganisaatioille.

Tutkijat myös kehittivät monitasoisen ammatillisen toimijuuden vahvistamisohjelman. Organisaatiot eivät kehity vain rakenteita tai strategioita muuttamalla tai yksittäisiä työntekijöitä valmentamalla.

Aito ammatillinen toimijuus mahdollistaa työssä oppimisen, auttaa ylittämään yhteistoiminnallisesti ammatillisia ja organisatorisia rajoja sekä auttaa kehittämään uusia työkäytäntöjä ja luovia ratkaisuja. Siten lisääntyvät sekä työhyvinvointi, innovatiivisuus että tuottavuus.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, joka toteutettiin vuosina 2012–2014 kahdessa suuressa terveydenhuollon ja koulutuksen organisaatiossa.

Työntekijät olivat ammatillisia opettajia, opettajankouluttajia, lääkäreitä ja hoitajia. Heidän kanssaan pilotoitiin kolmenlaisia, toisiaan täydentäviä interventioita: työidentiteettivalmennusta, johdon valmennusta sekä dialogin ja osallisuuden tilana työkonferensseja.

Mikä toimijuus, mikä identiteetti?

Toistaiseksi on ollut vain niukasti tutkittua tietoa ammatillisesta toimijuudesta ja ammatillisista identiteeteistä sekä toimijuuden vahvistamisesta.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos on lisännyt tietämystä rinnan Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen kanssa Proagent-tutkimuksessa (Promoting professional agency in education and health care work). Sen rahoittaja on Suomen Akatemia.

Molempien tutkimusten vastuullinen johtaja on ollut aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto.

Eteläpellon mukaan ammatillinen toimijuus kietoutuu kiinteästi työntekijöiden ammatillisiin identiteetteihin, osaamiseen ja yksilölliseen työhistoriaan sekä työpaikkojen sosiaalisiin, kulttuurisiin ja materiaalisiin olosuhteisiin.

Ammatilliset toimijat – työntekijät ja yhteisöt – tekevät valintoja, käyttävät vaikutusmahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja/tai ammatillisiin identiteetteihinsä.

– Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti oman työn ja työolojen (luovaan) kehittämiseen, työssä oppimiseen ja ammatillisen identiteetin neuvotteluun, Eteläpelto sanoo.

Ammatillinen identiteetti tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään ammatillisena toimijana. Se pitää sisällään elämän- ja työhistorian aikana rakentuneet käsitykset, arvot, asenteet, eettiset sitoumukset, tavoitteet ja ihanteet.

– Mikä minulle on tärkeää ammatillisena toimijana: opettajana, lääkärinä, hoitajana, toimistotyöntekijänä, Eteläpelto kuvailee.

Monella tasolla, samaan aikaan

Interventiopilotointien pohjalta jalostui monitasoinen ammatillisen toimijuuden vahvistamisohjelma tukemaan työntekijöitä, työyhteisöjä ja työorganisaatioita muuttuvassa työssä.

Vahvistamisohjelman ytimessä ovat
1) ammatillinen identiteettityö, joka koskee niin työntekijöitä, esimiehiä kuin työyhteisöjä,
2) käytännöt, jotka vahvistavat aitoa ammatillista toimijuutta – etenkin osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työhön,
3) voimavaraistava johtaminen ja
4) luovien kehittämisprosessien mahdollistaminen.

– Ei riitä, että toimijuuden mahdollisuuksia ja identiteettineuvotteluja lisätään vain yhdellä tasolla vaan sitä pitää vahvistaa monella tasolla samaan aikaan. Tämä on keskeinen tuloksemme, Eteläpelto korostaa.

– Esimerkiksi jos työntekijä voimaantuu ja neuvottelee ammatillista identiteettiään uusiksi ja johto tulee perässä eikä ymmärrä, mistä toimijuudessa on kyse, joudutaan helposti törmäyskurssille. Johto ei lähde voimavaraistamaan sitä eikä näe siinä mitään myönteistä. Yksilön toimijuuden lisäksi tarvitaan yhteisöllistä toimijuutta. Luovuuden kehittämiseksi on soudettava samaan suuntaan.

Aikaa ja tilaa identiteettityölle

Työelämän muutos ei ole yksittäisiä tapahtumia vaan jatkuvaa ja vaikuttaa työn arkeen joka päivä – myös julkisella sektorilla. Muutokseen vastaamiseksi usein juuri valmennetaan yksittäisiä työntekijöitä – tai muutetaan rakenteita esimerkiksi organisaatiomuutoksin.

– Ulkoapäin tuotu organisaatiomuutos ei ehkä mahdollista työntekijälle ammatillisen identiteetin ja oman osaamisen hyödyntämistä. Se synnyttää ristiriitaa yksilön, työyhteisön ja organisaation välille ja estää työssä oppimista. Pahimmassa tapauksessa työntekijät uupuvat. Organisaatiokaan ei pysty toimimaan luovasti ja innovatiivisesti, Eteläpelto toteaa.

Monitasoisesti toimijuutta vahvistamalla muun muassa päästään kiinni epäviralliseen valtaan, joka usein epätarkoituksenmukaisena estää työn luovaa kehittämistä.

– Ehdoton vahvistamisen edellytys on, että työpaikalla on aikaa ja tilaa oman ammatillisen identiteettityön tukemiseen, Eteläpelto sanoo.

Kyselylomaketta kehitetään edelleen

Tutkijat kehittivät ammatillista toimijuutta mittaavan kyselylomakkeen, jonka avulla he keräsivät aineistoa terveydenhuollon ja koulutuksen organisaatioissa.

Jatkotutkimustarpeet kohdistuvat laajan laadullisen aineiston edelleen analysointiin. Lisäksi työn alla on lomakkeen kehittäminen tiiviimmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja toimivammaksi. Samalla aineistonhankinta laajenee teollisuuteen ja IT-alalle.

Työ jatkuu hankkeessa Toimijuutta edistävään työssä oppimiseen – Prosessit, kriittiset edellytykset ja tulokset (TSR 114081). Tuloksia on luvassa loppuvuonna 2016.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä

Hökkä Päivi, Paloniemi Susanna, Vähäsantanen Katja, Herranen Sanna, Manninen Mari, Eteläpelto Anneli. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! 978-951-39-6019-3 (nid.) 978-951-39-6020-9 (verkkoj.)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6020-9
www.jyu.fi/toimijuuskirja

112125Loppuraportti978-951-39-6020-9.pdf (5272.6 kt)

Painetun kirjan myynti: Jyväskylän yliopiston julkaisuyksikkö, myynti@library.jyu.fi 

Luovia voimavaroja työhön -video TSR-kanavalla

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Kasvatustiede ja aikuiska
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Kasvatustiede ja aikuiskasvatus
  • Lisätietoja
  • Anneli Eteläpelto
    040 575 5490
    anneli.etelapelto@edu.jyu.fi
    014 260 1761
  • Toteutusaika
  • 2012-08-01 00:00:00.0 - 2014-12-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2014-12-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2012-05-14 00:00:00.0
    150000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 326986.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2015-06-18 00:00:00.0

Aiheluokitus