112275 Tutkimus

Työn organisointi, yhteistoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

Työn organisointi, yhteistoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

31.12.2012

Avautunut kilpailutilanne on herättänyt keskustelun siitä, missä määrin tiukentuva kilpailu muuttaa johtamisen, työn organisoinnin ja sopimisen käytäntöjä.

Tutkimushankkeemme tavoitteena on tarkastella eurooppalaisten työnantaja- ja työntekijäkyselyjen sekä suomalaisen työoloaineistojen sarjan avulla työn organisointimuotojen, työn joustavuuden sekä yhteistoiminnan kehitystä Suomessa ja Euroopassa. On myös tarpeen analysoida sitä, ovatko muutokset työn organisoinnissa tapahtuneet samanaikaisesti ja samaan suuntaan eri sektoreilla ja toimialoilla.

Käytössämme on kolme eri aineistoa:
-Eurooppalainen toimipaikkakysely (2009) on henkilöstöjohtajille ja luottamushenkilöille kohdistettu kysely, joka kartoitti organisaatioissa käytössä olevia joustavuuden ja sopeuttamisen muotoja sekä työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon.
-Eurooppalainen työolotutkimusten sarja (EWCS, 1990-2010) on joka viides vuosi tehtävä, Euroopan kattava tutkimus, joka on sisältää työaikoihin, työoloihin, koulutukseen, työn organisointiin liittyviä teemoja.
-Tilastokeskuksen työolotutkimukset (1977-2013) kartoittavat mm. fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työympäristöä, työehtoja, työmotivaatiota, työorientaatiota sekä tasa-arvoa.

Tutkimuksen tiedotuksessa huomioidaan sekä tieteellinen tiedonjulkistaminen että tiedotus mahdollisimman laajasti työmarkkinakentälle. Loppuraportti valmistuu 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö
Timo Anttila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Suomen työmarkkinamalli kannattaa

11.5.2016

Suomalainen työmarkkinamalli sitouttaa työntekijät työn organisaatiota koskeviin päätöksiin paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan prosessien kautta. Työntekijöiden sitouttaminen on kannattavaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Kaikissa pohjoismaissa on siirrytty työn organisoinnissa kohti kevyttuotantomallia eli lisääntynyttä työn formalisoinnin astetta 2 000-luvun kuluessa. Tämä koskee erityisesti julkista sektoria. Näin todetaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tehdyssä Työn organisointi, yhteistoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa - tutkimuksessa. Yksi pohdinnan aihe oli se, onko Suomi erityinen.

Tutkimuksen mukaan oppiva organisaatiomalli on selvästi yleisempää julkisella ja tayloristinen yksityisellä sektorilla, eikä tilanne ole juuri muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Oppivat organisaatiomallit ovat yleisempiä Tanskassa ja Ruotsissa, tayloristiset mallit Suomessa.

Työn organisointimuoto on Suomessa erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti tuottavuuteen ja innovaatioihin liittyvät uudet työntekijöiden oppimiseen ja autonomiaan perustuvat työn organisoinnin muodot ovat muissa Pohjoismaissa yleisempiä kuin meillä. Tämä asettaa haasteita Suomen työelämän kehittämisstrategian visiolle Euroopan parhaasta työelämästä vuoteen 2020 mennessä. 

Suomalaisen työelämän erityisyys riippuu paljolti työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnasta ja siitä, millaiset työn organisoinnin tai joustavuuden muodot tulevat vallitseviksi käytännöiksi. Nämä tutkimuskohteet ovat tärkeitä myös siksi, että yksilötasolla havaittuja muutoksia esimerkiksi työhyvinvoinnissa on vaikea tulkita, jos havaintoja ei pystytä yhdistämään organisaatioissa tapahtuneisiin työn organisoinnin muutoksiin.

Laatujohtamisen käyttöönotossa yritysjohdon on syytä ottaa siis työntekijöiden ”eletyt kokemukset” huomioon. Osaavien työntekijöiden osaajaidentiteetti ei haittaa, jos työt tulevat tehdyksi. Työn organisaation niin salliessa ja vahvan työn eetoksen puuttuessa osaava työntekijä saattaa kuitenkin ryhtyä vapaamatkustajaksi.

Avoin kulttuuri auttaa laatujohtamisen käyttöönottoa

Myös työntekijöiden suhteella ulkoiseen ympäristöön on suuri merkitys. Aktiivinen omaksuminen on yritysjohdon näkökulmasta ihanteellisin vaihtoehto, mutta se ei toteudu helposti organisaatioissa, joissa työntekijöiden eletyt kokemukset ovat vahvat sekä nostalgiat säilyneet entiseen työn organisaation malliin. Jos yrityksen markkinatilanne on vahva, elettyihin kokemuksiin nojautuvan narratiivi-identiteetin omaavat työntekijät saattavat alkaa yhdessä vastustaa organisaatiomuutoksia.

Ohuttuotannon ideologia pitää toisaalta yllä jatkuvan markkinapaineen ajatusta, mikä pitää työntekijöitä kontrollissa. Tämä saattaa heikentää vastarinnan mahdollisuutta. Onnistunut laatujohtamisen käyttöönotto vaatii työntekijöiden ja johdon käyttäytymisen muutosta. Tätä voidaan edesauttaa luomalla avoin toimintakulttuuri, voimaistamalla työntekijöitä ja johdon sitoutumisella uudistuksiin.

Tutkimuksen mukaan työntekijät ja johto työstävät aktiivisesti uutta narratiivi-identiteettiä, joka hyväksyy laatuajattelun ja ohuttuotannon luonnollisena osana toimintaympäristöä. Pelkkä uuden oppiminen ei kuitenkaan käy kaikille. Vanha ammatti-identiteetti on keskeinen osa erityisesti kokeneempien työntekijöiden osaajan identiteettiä. Jotta työn uudet organisaatiomuodot saisivat heiltä positiivista vastakaikua, olisi uusi työn eetos sovitettava onnistuneesti yhteen vanhan ammatti-identiteetin kanssa. Laatujohtamisen ja ohuttuotannon käytännöt näyttelevät merkittävää osaa tämän päivän teollisen tuotannon organisoinnissa.

Työntekijät kannattaa osallistaa muutoksiin

Työn organisaation muutoksiin voidaan ottaa yrityksen henkilöstö mukaan tai heidät voidaan jättää konsultoimatta. Tämä tutkimus osoittaa paitsi sen, että työntekijöiden osallistaminen omaa työtään koskeviin organisaatiomuutoksiin kannattaa, mikä näkyy muun muassa Wood Harvestin esimerkissä, myös sen, että yritysjohdon on syytä varautua työntekijöiden erilaisiin suhtautumistapoihin ja sopeutumisstrategioihin.

Kun otetaan huomioon työntekijöiden erilaiset suhtautumistavat suosimalla työntekijöiden yksilöllistä ja kollektiivista konsultaatiota ja yhteistoimintaa, yritysjohdolla on parhaat edellytykset toteuttaa organisaatiomuutos. Työntekijöiden osallistuminen omaa työtään koskevaan päätöksentekoon parantaa sitoutumista organisaatioon ja sen muutoksiin sekä vähentää muutosvastarintaa.

Suomalainen työmarkkinamalli tarjoaa työntekijöiden osallistumiselle hyvät institutionaaliset puitteet, koska siinä työntekijät on sitoutettu työn organisaatiota koskeviin päätöksiin paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan prosessien kautta.

Työn organisoinnin tutkimusta Pohjoismaissa tutkivat tutkijatohtori Tomi Oinas, akatemiatutkija Timo Anttila ja tutkija Armi Mustosmäki. Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimusta. 

 

Toimittaja
Terhi Friman

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työn organisointi, yhteistoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

Anttila Timo, Oinas Tomi, Mustosmäki Armi. 2016. Työn organisointi, yhteistoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa : tutkimushankkeen loppuraportti 29.4.2016. yväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. ISBN 978-951-39-6669-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6669-0

112275Loppuraportti978-951-39-6669-0.pdf (765.7 kt)
 

Tieteelliset artikkelit
Mustosmäki, A., Anttila, T., & Oinas, T. (2016) Abating inequalities? The quality of jobs at the intersection of occupational position and gender in Finland 1977-2013. Hyväksytty julkaistavaksi (Acta Sociologica).

Anttila, T., Oinas, T., Tammelin, M., & Nätti, J. (2015). Working-Time Regimes and Work-Life Balance in Europe. European Sociological Review, 31 (6), 713-724.

Nätti, J., Oinas, T., & Anttila, T. (2015). Time pressure, working time control and long-term sickness absence. Occupational and Environmental Medicine, 72 (4), 265-270.

Nätti, J., Oinas, T., Härmä, M., Anttila, T., & Kandolin, I. (2014). Combined effects of shiftwork and individual working time control on long-term sickness absence: a prospective study of finnish employees. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 56 (7), 732-738.

Mustosmäki, A., Anttila, T., Oinas, T., & Jouko, N. (2013). Konvergenssi vai divergenssi? Vertaileva tutkimus työelämän laadun muutoksesta Euroopassa 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka, 78 (6), 618-631.

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • Lisätietoja
  • Timo Anttila
    014 260 3128
    timo.e.e.anttila@jyu.fi
    (014) 260 2535
  • Toteutusaika
  • 1.1.2013 - 31.12.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 17.12.2012
    148 700 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 213 300 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2.12.2016

Aiheluokitus