112304 Tutkimus

Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet

Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet

18.12.2012

Hankkeessa tarkastellaan sairaalatyöyhteisöä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työyhteisö rakentuu jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja työn ja organisaation tavoitteita asetetaan ja saavutellaan moninaisissa ryhmätilanteissa, niin nimetyissä työryhmissä kuin henkilöstön kokoontumissa. Ryhmätilanteissa syntyy ja samalla niitä ohjaavat usein pitkälle rakenteistuneet vuorovaikutuskäytänteet.

Hankkeen tavoitteena on
1) ymmärtää sairaalatyöyhteisön vuorovaikutuskäytänteitä, niiden funktioita ja niiden taustalla olevia rakenteita,
2) ymmärtää vuorovaikutuskäytänteiden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sairaalatyöyhteisöissä ja
3) kuvata vuorovaikutuksen johtamisen haasteita sairaalatyöyhteisössä.

Hankkeen aineistoina ovat työyhteisön ja johtoryhmien kokouksista tallennetut havaintoaineistot ja haastatteluaineistot. Aineistot kootaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Aineistojen analyysissa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia analyysimenetelmiä, havaintoaineistojen analyysin fokus on erityisesti ryhmätasolla.

Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon työyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämisessä ja johtamisessa. Hanke tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan mallintaa hyvinvointia tukevan vuorovaikutuksen tapoja ja vuorovaikutuksen johtamista työyhteisössä.

Hankkeen kesto 1.1.2013 - 30.6.2014.

Hankkeen vastuuhenkilö
Leena Mikkola

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Vuorovaikutus on työyhteisön kivijalka

13.11.2014

Vuorovaikutus on jopa työhyvinvointia mahdollistava perusta. Tämä vaikeuttaa vuorovaikutuksen johtamista, sillä johdon pitäisi vahvistaa vuorovaikutuksen myönteisesti koettuja käytäntöjä. Näin päättelevät Jyväskylän yliopiston viestinnän tutkijat, jotka kartoittivat työyhteisön työhyvinvointia sairaalassa.

Työsuojelurahaston tukema hanke käynnistyi tammikuussa 2013 ja päättyi syyskuussa 2014. Tutkimuskohteena oli sairaalan vastuualueyksikkö, jonka toimintoja havainnoitiin 23 kokouksessa. Teemahaastatteluja tehtiin 18.

Työhyvinvoinnin rakentuminen vuorovaikutuksessa on jännitteinen prosessi: Samat vuorovaikutuskäytännöt voivat niin edistää kuin heikentää työhyvinvointia. Esimerkiksi vahva samastuminen voi vahvistaa työhyvinvointia, mutta voi myös tuottaa yhteistyötä vaikeuttavia rajoja.

Tutkijat itse arvioivat, että heidän hankkeensa avaa havaittavien vuorovaikutusprosessien ymmärtämistä työyhteisössä. Vuorovaikutus mahdollistaa työhyvinvoinnin rakentumisen.

Yhdeksän kehittämisteesiä

Loppuraportissa kehittämisideat on koottu vuorovaikutuksen yhdeksäksi teesiksi. Niistä ensimmäinen kuuluu, että työyhteisössä jokainen on vastuussa työhyvinvoinnista ja sitä rakentavasta vuorovaikutuksesta.

Toiseksi työn laadukas tekemien edellyttää hyvinvoivaa henkilöstöä. Aina ei tarvita tapahtumien lisäämistä vaan vuorovaikutuksen tiedostamista kussakin tilanteessa.

Ei pidä alistua rutiineille

Sairaaloissa kokouksia ja muita vuorovaikutustilanteita säätelevät rutiinit. Vallitsevia toimintatapoja on kuitenkin syytä kyseenalaistaa. Palaverin lopuksi voi arvioida tavoitteiden saavuttamista, mutta myös ryhmän vuorovaikutuksen laatua.

Kehittäminen alkaa epätarkoituksenmukaisten käytäntöjen tunnistamisesta.

Johtajan tai puheenjohtajan on kannustettava osallistujia keskustelemaan, kun keskustelu edistää tavoitteiden saavuttamista. Vuorovaikutuskäytäntöjä voi ravistella puheenjohtajaa tai paikkaa vaihtamalla tai keskittymällä vain muutamaan tärkeimpään asiaan. Piintyneet käytännöt ovat kuitenkin vahvoja, joten muutos edellyttää tämän taipumuksen tiedostamista.

Vuorovaikutus ylittää rajat

Rakenteiden rajoja voi ylittää vain vuorovaikutuksella. Pelkkä myönteinen asenne ei riitä, sillä todellinen muutos edellyttää muutosta vuorovaikutuksessa.

Kun ympäristö muuttuu, se tuo mahdollisuuden muuttaa vuorovaikutuksen käytäntöjä. Tämä taas mahdollistaa uusien toimintatapojen luomisen.

Työyhteisöön kuuluminen ja siinä hyväksytyksi tuleminen ovat työyhteisön jäsenyyden perustoja. Ne myös keskeisesti rakentavat työhyvinvointia. Kuulumista ja hyväksytyksi tulemista voi vahvistaa tukemalla samastumista omaan työyhteisöön.

Työhyvinvoinnille työyhteisön vuorovaikutuksen ymmärtäminen on olennaista. Puheviestintätaito rakentaa koko työyhteisön hyvinvointia.

Teesit laajaan käyttöön

Mainitut teesit ovat laajalti työyhteisöjen hyödynnettävissä. Kuitenkin vuorovaikutuskäytäntöjä pitää arvioida koko organisaatiossa, ja johdon pitää ymmärtää vuorovaikutuksen muutoksia mahdollistava merkitys.

Hankkeesta on toistaiseksi näkyvimmin tiedotettu tieteellisissä kokouksissa, kuten 2013 Työelämän tutkimuspäivillä ja Hallinnon tutkimuksen päivillä sekä 2014 Puheviestinnän päivillä ja pohjoismaisessa työelämän konferenssissa. Loppuraporttiin on listattu 13 pidettyä esitelmää syksystä 2013 syksyyn 2014.

Tuloksista tiedotetaan myös avoimessa seminaarissa, joka järjestetään marraskuussa 2014.  Hankkeesta on tekeillä useita käsikirjoituksia, jotka on tarkoitus jättää arvioitaviksi viimeistään keväällä 2015.  

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet

 

Loppuraportti
Leena Mikkola, Eveliina Pennanen, Tomi Laapotti ja Hannele Välipakka. 2014. Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia rakentavat vuorovaikutuskäytänteet. Tutkimushankkeen loppuraportti. 83 sivua. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylän yliopisto 2014. ISBN 978-951-39-5918-0.
112304-loppuraportti-Hanke112304_Loppuraportti.pdf (962.2 kt)

Hankkeen sivut
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/tutk_julk/tutkimushankkeet/savu

TSR-kanavalla 30.1.2014
Kehitä kokouksia - Millainen vuorovaikutus lisää työhyvinvointia? -video

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 30.1.2015
Kalvoesitys.pdf (270.6 kt )

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto Viestintätieteiden laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto Viestintätieteiden laitos
  • Lisätietoja
  • Leena Mikkola
    leena.a.mikkola@jyu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2013 - 30.6.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.9.2014
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 3.12.2012
    100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 142 857 euroa
  • Tulokset valmistuneet 23.10.2014

Aiheluokitus