113096 Tutkimus

Mihin päätyvät supistuvien tehtävien työntekijät - ja miksi?

Mihin päätyvät supistuvien tehtävien työntekijät - ja miksi?

2.5.2013

Hankkeen tavoitteena on kuvata yksityisen sektorin supistuvissa tehtävissä työskentelevien siirtymäpolkuja toisiin tehtäviin. Hanke tuottaa siten monipuolisen kuvan tyypillisistä poluista supistuvista tehtävistä. Lisäksi tuotetaan tietoa siirtymien (epä)onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset antavat kattavan kuvan siitä, miten ja keitä tehtävien voimistunut rakennemuutos koskettaa ’haitallisimmin’. Tätä perustietoa voidaan hyödyntää mm. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työelämän suhteiden kehittämisessä.

Hanke on kolmivaiheinen. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Aluksi kuvataan tehtävärakenteiden muutosta yksityisellä sektorilla. Seuraavaksi tarkastellaan supistuvissa tehtävissä työskentelevien liikkumista työmarkkinoilla ja heidän ansiokehitystään. Käytettävät menetelmät mahdollistavat tyypillisten siirtymäpolkujen tunnistamisen. Lopuksi selvitetään, missä määrin työntekijöiden taustaominaisuudet vaikuttavat heidän todennäköisyyteensä seurata erilaisia polkuja.

Hankkeen tuloksia esitetään paitsi tieteellisissä tutkimusseminaareissa, myös laajalle yleisölle suunnatussa loppuseminaarissa (marraskuussa 2014). Tuotetaan artikkeleita kansainvälisiin aikakauskirjoihin. Tuloksien pohjalta laaditaan myös yleistajuisia kirjoituksia, joilla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Työmarkkinaosapuolten edustajista koostuva ohjausryhmä kokoontuu säännöllisin välein keskustelemaan hankkeen etenemisestä ja eri vaiheissa tuotetuista tuloksista.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Toimistotyöntekijät sijoittuvat parhaiten muihin ammatteihin

31.8.2015

Ammatti- ja tehtävärakenteiden murroksessa toimistotyöntekijät ovat sijoittuneet parhaiten muihin töihin, verrattuna esimerkiksi teollisuustyöntekijöihin. Työn mennessä alta supistuvalla ammattialalla myös ikä ja koulutustaso vaikuttavat työllistymiseen: parhaiten sijoittuvat nuoret ja keski- tai korkea-asteen koulutetut.

Pahiten ammatti- ja tehtävärakenteen murros osuu ikääntyneisiin. Heille ammatin vaihtamisen kustannukset ovat liian suuret hyötyihin verrattuna.

Yksityisen sektorin supistuvissa tehtävissä työskentelevien siirtymäpolkuja toisiin tehtäviin on tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Työmarkkinoiden merkittävimpiä muutoksia on ammatti- ja tehtävärakenteen murros, johon vaikuttavat tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys sekä tehtävillä ja toiminnoilla käytävän kansainvälisen kaupan kasvu.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Kuusi supistuvaa ammattiryhmää

Tutkimus tunnisti kuusi yksityisen sektorin ammattiryhmää, joissa työllisyys on supistunut vahvasti 20:n viime vuoden aikana.

Näitä ammatteja ovat: toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, muut valmistustyöntekijät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät, kumi-, paperi- ja tekstiilityöntekijät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat.

Tutkijat seurasivat näissä ammateissa toimivien työmarkkina-aseman muutosta vuosina 1995–2009.

Joka kolmas työtä vailla

Vuonna 1995 supistuvassa ammatissa työskennelleistä enää noin 60 prosenttia oli edelleen omassa tai toisessa supistuvassa ammatissa vuonna 2000.

Yksityisen sektorin ei-supistuviksi luokiteltuihin ammatteihin oli jo viidessä vuodessa siirtynyt noin neljännes. Lisäksi matala-, keski- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin oli siirrytty hyvin tasaisesti. Sen sijaan julkiselle sektorille tai yrittäjäksi siirtyneiden osuus jäi silmiinpistävän pieneksi, viiteen prosenttiin. Joskin heidän määränsä kaksinkertaistui vuoteen 2009 mennessä.

Jo viiden vuoden jälkeen noin 10 prosenttia supistuvissa ammateissa toimineista kuului ei-työllisten joukkoon. Vuonna 2009 lähes joka kolmas heistä oli ei-työllinen.

Merkittävä osa ei-työllisyyteen päätyneistä on jo aikaisessa vaiheessa kokenut työttömyysjaksoja, jotka ovat usein johtaneet eläkkeelle siirtymiseen. Esimerkiksi vuonna 2004 työttöminä olleista lähes puolet oli eläkkeellä vuonna 2007. Eläkkeeltä ei enää palata työelämään.

Ammattiryhmien välillä huomattavia eroja

Supistuviksi tunnistettujen ammattiryhmien välillä esiintyy huomattavia eroja.

Eritoten toimistotyöntekijät mutta myös muut valmistustyöntekijät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat ovat siirtyneet vilkkaimmin pois supistuvan ammatin urapolulta.

He ovat myös sijoittuneet kaikkein parhaiten niin yksityisen sektorin muihin ammatteihin kuin myös julkiselle sektorille tai yrittäjäksi.

Etenkin konepaja- ja valimotöissä tai puun- ja paperinjalostuksen prosessitöissä vuonna 1995 olleiden vaihtoehdot näyttävät sitä vastoin olleen pääosin kahdenlaiset: joko jatkaa omassa tai toisessa supistuvassa ammatissa tai siirtyä työelämän ulkopuolelle, ei-työlliseksi.

Tutkijoiden mukaan havaitut ammattiryhmittäiset erot eivät johdu siitä, että supistuvat ammattiryhmät poikkeaisivat merkittävästi toisistaan niissä toimivien henkilökohtaisten ominaisuuksien – esimerkiksi ikä, koulutus ja sukupuoli – tai työhön liittyvien erityispiirteiden – esimerkiksi maantieteellinen sijainti ja toimiala – suhteen. Itse ammatti säilyy keskeisenä tekijänä.

Ikä ja koulutus vaikuttavat

Ammatin rinnalle nousevat myös tietyt muut taustatekijät, ensisijaisesti ikä mutta myös muodollinen koulutus.
Parhaiten ammattirakenteiden muutoksiin ovat sopeutuneet nuoret, keski- tai korkea-asteen koulutetut, useimmiten toimistotyöntekijöinä toimineet ja Etelä-Suomessa asuneet.

Koulutusaloista erottuvat etenkin terveys- ja sosiaalialan koulutetut, jotka näyttävät pärjänneen ammattirakenteiden murroksessa verrattain hyvin.

Kaiken kaikkiaan tulokset kertonevat siitä, että toimistotyöntekijöiden ja korkeammin koulutettujen osaaminen on helpommin siirrettävissä ammatista toiseen kuin teollisuustyöntekijöiden.

Ei-työllisyyteen siirtyneet ovat voittopuolisesti olleet ikääntyviä työntekijöitä. Tämän ryhmän pitäisikin tutkijoiden mukaan ensisijaisesti olla työvoimapoliittisten toimien erityishuomion kohteena.

Toimittaja
Leena Huovila

Mihin päätyvät supistuvien tehtävien työntekijät - ja miksi?

Rita Asplund, Antti Kauhanen, Pekka Vanhala. 2015. Ammattirakenteet murtuvat - Mihin työntekijät päätyvät ja miksi? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, sarja B268. Taloustieto Oy. ISSN 0356-7443 ISBN 978-951-628-636-8 (nid). ISBN 978-951-628-637-5 (pdf)
113096-loppuraportti-ETLA_(B268)_Ammattirakenteet_murtuvat_(kansilla).pdf (3915 kt)

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    09 6099 0208
    rita.asplund@etla.fi
    09 601 753
  • Toteutusaika
  • 1.9.2013 - 30.11.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.4.2013
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 220 200 euroa
  • Tulokset valmistuneet 29.6.2015

Aiheluokitus