Optimal listening, relational tensions and well-being at work in legal context -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Väitöskirja tarkastelee suomalaisten ja amerikkalaisten juristien ja tuomareiden kuuntelemisen, viestinnän ja ammatillisten viestintäsuhteiden vaikutusta heidän työhyvinvointiinsa. Työn teoreettinen tausta pohjaa relationaaliseen dialektiikkaan ja sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan, joiden avulla viestijöiden nähdään rakentavan kuuntelemisen avulla yhdessä merkityksiä. Kuuntelija nähdään toimijana, jonka on mahdollista omilla valinnoillaan vaikuttaa viestintäprosessiin.

Tulokset osoittavat, että kuunteleminen on kiinteä osa oikeussalissa työskentelevien ihmisten ammattitaitoa, ja kuuntelemisella on siellä useita tehtäviä, jotka ovat sekä kulttuuri- että tehtäväsidonnaisia. Suomessa ei tietoisesti panosteta oikeussaliviestinnän suhdepuoleen, vaikka oikeussalissa työskentelevien on helpompi saavuttaa tavoitteensa, jos viestintäsuhde olisi toimiva.

Työ määrittelee myös ammatillisen kuuntelemiskompetenssin käsitteen, jonka osatekijöitä ei aiemmin ole eritelty. Kun relationaaliseen dialektiikkaan yhdistetään sosiaalis-kognitiivinen näkokulma, pystytään osoittamaan kuuntelemisen olevan teoreettisesti jäsennettävä prosessi. Tuloksena on teoriakehys, joka on aiemmin puuttunut ammatillisten viestintäsuhteiden kuuntelemisen tutkimuksesta. Työ esittelee strategioita, joiden avulla ammattilaiset voivat kehittää kuuntelemistaitojaan ja vaikuttaa jännitteisiin, joita heidän viestintäsuhteissaan esiintyy.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sanna Ala-Kortesmaa

Tiedote

Osaa kuunnella ja voimaannu!

Nykytyöelämässä viestinnän merkitys on korostunut. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan riitä vaan myös onnistunut kuunteleminen on keskeinen osa ammatillista vuorovaikutusta ja aktiivista viestintää.

Filosofian maisteri Sanna Ala-Kortesmaa on perehtynyt ammatilliseen kuuntelemiseen oikeussalikontekstissa. Puheviestinnän väitöskirja Professional listening in the Legal Context tarkastettiin Tampereen yliopistossa 23. lokakuuta 2015.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Yksi tärkeimpiä työkaluja

Ala-Kortesmaa tutki oikeussaliympäristössä työskentelevien tuomareiden ja asianajajien ammatillista kuuntelemista ja sen yhteyttä heidän subjektiiviseen kokemukseensa työhyvinvoinnistaan.

Oikeussaliympäristössä kuuntelemisen katsotaan olevan yksi tärkeimmistä työkaluista, joiden avulla oikeus toteuttaa suullisuuden, välittömyyden ja keskittämisen periaatteita.

Onnistunut kuunteleminen on avainasemassa, kun vuorovaikutuksen tavoitteena on asiallisesti oikea ratkaisu toiminnan selkeyttä, havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä unohtamatta.

Kuuntelemisen keskeisen luonteen ja merkityksen ymmärtäminen ohjaavat asiantuntijuuden kehittymistä ja siten myös mahdollistavat työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin lisääntymisen.

Tutkimus lähestyi aihetta työhyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä optimaaliseen kuuntelemiseen, ammatilliseen kuuntelemisosaamiseen ja kuuntelemistilanteeseen liittyvässä vuorovaikutussuhteissa ilmenevien jännitteiden hallintaan.

Tutkimuksessa haastateltiin 25:tä suomalaista tuomaria, ja kirjallista aineistoa kerättiin 27 suomalaiselta ja 76 amerikkalaiselta asianajajalta.

Minäpystyvyyttä ja työtyytyväisyyttä

Ala-Kortesmaa lähestyi ammatillista kuuntelemista teoreettisella ja käytännöllisellä tasolla.

Tavoitteena oli ammatilliseen kuuntelemiseen liittyvän teorianmuodostuksen ja erilaisissa ammatillisissa ympäristöissä toimivan kuuntelemisosaamisen mallin kehittäminen.

Lisäksi tutkija hahmotti sellaisia kuuntelemiseen liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla sekä oikeussaliympäristössä että muissa työympäristöissä toimivat ammattilaiset voisivat parantaa omaa työhyvinvointiaan.
 
Tulokset osoittavat, että oman ammatillisen kuuntelemisosaamisen kehittämisellä ja sen merkityksen ymmärtämisellä näyttää olevan sekä Suomessa että Yhdysvalloissa huomattavan voimaannuttava vaikutus oikeussaliympäristössä työskenteleviin ammattilaisiin ja heidän henkilökohtaiseen kokemukseensa omasta työhyvinvoinnistaan.

Kun alansa ammattilaiset ovat tietoisia siitä, millaista heidän työnkuvaansa kuuluva optimaalinen kuunteleminen on, he pystyvät aktiivisesti hyödyntämään kuuntelemisosaamistaan. Tämä näyttää lisäävän heidän voimaantumisensa ja minäpystyvyytensä sekä työtyytyväisyytensä tunnetta

Ammatillinen kuunteleminen kulttuurisidonnaista

Ala-Kortesmaan tuloksista ilmenee myös, etteivät perinteiset kuuntelemisosaamisen mallit olleet riittäviä analysoitaessa ammatillisen kuuntelemisen piirteitä.

Tutkimuksessa kehitetyt mallit, jotka osoittavat kuuntelemisosaamisen ulottuvuuksien ja rakentumistavan olevan ammattisidonnaisia, osoittautuivat toimiviksi. Teoretisoimalla kuuntelemista ne tekevät siitä vuorovaikutusprosessiin kiinteästi kuuluvan, helpommin ymmärrettävän osan, jota on mahdollista aktiivisesti harjoittaa.

Juristien kuuntelemiskäsitykset osoittivat lisäksi, että ammatillinen kuunteleminen on myös kulttuurisidonnaista. Suomalaiset juristit keskittyivät kuunnellessaan kuuntelemistavoitteeseensa eli oikeudelliseen ongelmaan, amerikkalaiset juristit puolestaan vuorovaikutussuhteeseen ja sen hallintaan.

Ala-Kortesmaan tarkoitus on kehittää ammatilliseen kuuntelemisosaamiseen kursseja, joita yritykset ja yhteisöt voisivat hyödyntää pyrkiessään parantamaan työntekijoidensä työhyvinvointia ja koko organisaationsa tehokkuutta.
 
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

VäitöskirjaSanna Alakortesmaa. Professional Listening in the Legal Context.Acta Universitatis Tamperensis 2101. Tampere 2015.ISBN 978-951-44-9925-8 (print)ISBN 978-951-44-9926-5 (pdf) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954XISSN 1456-954XISSN 1455-1616 Avaa

Väitöskirjan pysyvä osoitehttp://tampub.uta.fi/handle/10024/98061Myyntiverkkokauppa@juvenesprint.fihttps://verkkokauppa.juvenes.fi/