114085 Tutkimus

Palkansaajien järjestäytyminen ja työehtosopimusten kattavuus Suomessa vuonna 2013

Palkansaajien järjestäytyminen ja työehtosopimusten kattavuus Suomessa vuonna 2013

30.4.2014

Tutkimushanke sisältää kaksi tutkimusta. Toisessa selvitetään palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuoden 2013 lopulla ja toisessa syksyllä 2013 solmittujen työehtosopimusten kattavuus sopimusaloittain, minkä kautta voidaan tarkastella myös työnantajien järjestäytymistä.

Järjestäytyneiden palkansaajien määrä kootaan palkansaajaliitoille suunnatulla internet-kyselyllä ja järjestäytymisasteen muodostaa liittojen jäseninä olevien työllisten ja työttömien osuus kaikista palkansaajista ja työttömistä. Tilastoaineistona käytetään työvoimatutkimusta. Työehtosopimusten kattavuus taas kuvaa työehtosopimusten piiriin kuuluvien palkansaajien osuutta sopimusalan kaikista palkansaajista.

Tutkimuksilla kootaan uutta perustietoa työmarkkinoista ja verrataan tuloksia aiempiin samalla tavoin toteutettuihin tutkimuksiin. Järjestäytymiskyselyitä on tehty vuodesta 1989 ja työehtosopimusten kattavuutta on selvitetty vuodesta 2006 lähtien. Edelliset tutkimukset koskevat vuosia 2009 ja 2008. Raportit on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjoissa sekä ministeriön ja Työsuojelurahaston internet-sivuilla.

Järjestäytymistä koskeva tutkimus valmistuu helmikuussa 2015 ja työehtosopimusten kattavuutta käsittelevä tutkimus syyskuussa 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö
Lasse Ahtiainen

Työttömyys ja pätkätyöt syövät liittovoimaa

2.5.2016

Ammattiliittoihin kuuluu suomalaisista palkansaajista 64,5 prosenttia, mutta osuus on alentunut. Etenkin työttömyys alentaa järjestäytymistä. Työpaikkojen puute sekä osa- ja määräaikaisuuksien lisääntyminen näyttävät vähentäneen erityisesti nuorten järjestäytymistä.
 
Tutkija Lasse Ahtiainen päivitti palkansaajien järjestäytymisen ja työehtosopimusten muutokset. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
 
Järjestäytymistietojen luotettavuutta takaa se, että palkansaajaliitot vastasivat internet-kyselyyn perinteisen komeasti, sillä vastaukset edustavat 97,3 prosenttia liittojen jäsenistöä.
 
Edunvalvonnasta osallisia ovat palkansaajat ja työttömät. Muita jäseniä ovat eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja vapaajäsenet. Järjestäytymisaste on liittojen edunvalvonnallisten jäsenten määrän osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä, jonka saa työvoimatilastosta.
 
Palkansaajien järjestäytymistä on tutkittu yhtenevästi työministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä vuodesta 1989 alkaen. Työehtosopimusten kattavuutta on tutkittu aiemmin vuosilta 2006 ja 2008. 
 
Eläkeläis- ja opiskelijaosuudet kasvussa
 
Palkansaajaliittojen jäsenmäärä kasvoi 75 000:lla vuodesta 2001 vuoteen 2013. Kun määrästä vähennetään eläkeläiset ja opiskelijat, varsinaisten edunvalvottavien määrä laski tänä ajanjaksona 121 000:lla. Eläkeläisten osuus kasvoi jopa 19 prosenttiyksikköä, opiskelijoiden kymmenen prosenttiyksikköä.
 
Vuonna 2013 palkansaajien ja työttömien yhteismäärä oli 2 345 900, joka kasvoi 13 vuodessa 47 000:lla. Järjestäytymisaste oli vuonna 2013 laskenut 64,5 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa järjestäytymisaste on noin 70, mutta valtaosassa Eurooppaa alle 30 prosenttia.
 
Suomessa ammattiliittojen jäseniä on vienyt Yleisen Työttömyyskassan kasvu. Vuonna 2013 YTK:ssa oli jäseniä 335 000, joka on 14,3 prosenttia palkansaajista ja työttömistä.

Naiset ja teollisuus järjestäytymiskärjessä
 
Suomen naisista isompi osuus kuuluu ammattiliittoon kuin miehistä. Vuonna 2013 naisten järjestäytymisaste oli 69,9 prosenttia ja miesten 59 prosenttia.
 
Järjestäytyneitä oli vuonna 2013 eniten teollisuudessa: 80,8 prosenttia. Julkisissa palveluissa osuus oli 76,3 ja yksityisissä palveluissa 51,6 prosenttia.

Vuonna 2013 alle 30-vuotiaista palkansaajista ja työttömistä oli järjestäytynyt vain 31,9 prosenttia. Osa-aikatyöläisillä osuus oli 42,3 prosenttia, mutta heistä alle 30-vuotiailla vain 16,5 prosenttia.
 
Osa- ja määräaikaisten järjestäytymättömien määrän kasvu selittää yli puolet 2009–2013 järjestäytymisen laskusta. Järjestäytymisaste aleni viidessä vuodessa 2,9 prosenttiyksikköä.

Työehtosopimus pätee yhä laajemmin
 
Työehtosopimusten kattavuus 2014 yksityisellä sektorilla oli 75,5 prosenttia: Palkansaajia toimi järjestäytyneiden yritysten palveluksessa 922 997. Lisäksi yleissitovuus nosti työehtosopimukset koskemaan 252 288:ta palkansaajaa.
 
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta Ahtiainen laski, että 2014 työehtosopimus koskee Suomessa vuonna 89,3:a prosenttia palkansaajista, vuonna 2008 osuus oli 87,5 prosenttia.

Työehtosopimusten kattavuus nousee kasvavan työttömyyden takia, jos työpaikat vähenevät keskimääräistä useammin järjestäytymättömissä yrityksissä.
 
Laajoihin sopimuksiin jatkonäkymiä
 

Työmarkkinaosapuolet ovat pysyneet järjestäytyneinä, joten Ahtiainen päättelee, että edellytykset laajoihin sopimuksiin ovat säilyneet. Paikallinen sopiminen heikentäisi työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten merkitystä.
 
Suomessa ja monissa muissa maissa julkinen sektori on järjestäytynein, ja yksityistäminen on kohottanut järjestäytymistä yksityisellä sektorilla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Palkansaajien järjestäytyminen ja työehtosopimusten kattavuus Suomessa vuonna 2013

Julkaisut
Lasse Ahtiainen: Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 52/2015. 58 sivua. Edita Publishing Oy. ISSN 1797-3554, ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-327-026-8, ISBN 978-952-327-027-5.
114085Loppuraportti-13_isbn978-952-327-027-5.pdf (361.6 kt )
https://www.tem.fi/files/43417/TEMjul_52_2015_web_10072015.pdf

Lasse Ahtiainen: Työehtosopimusten kattavuus vuonna 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 11/2016. 70 sivua. Edita Publishing Oy. ISSN 1797-3554, ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-327-090-9, ISBN 978-952-327-091-6.
114085Loppuraportti-14_isbn978-952-327-091-6.pdf (392.6 kt )
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tyoehtosopimusten_kattavuus_vuonna_2014.98033.xhtml
http://www.tem.fi/files/44897/TEMjul_11_2016_web_2203216.pdf

Hanketiedot

  • HakijaTutkimuspalvelu Lasse Ahtiainen
  • ToteuttajaTutkimuspalvelu Lasse Ahtiainen
  • Lisätietoja
  • Lasse Ahtiainen
    tutkimuspalvelu@gmail.com
  • Toteutusaika
  • 1.3.2014 - 30.9.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.3.2016
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 14.4.2014
    50 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 73 145 euroa
  • Tulokset valmistuneet 29.4.2016

Aiheluokitus