114112 Tutkimus

Työväkivaltariskien torjuntatoimenpiteiden soveltuvuus - Ensiapu- ja päivystysyksiköissä

2014-06-25 00:00:00.0

Terveyden- ja sairaanhoitotyössä sattuu Suomessa lukumääräisesti eniten väkivaltaan liittyviä työtapaturmia. Ensiapu- ja päivystys on korkean väkivaltariskin työskentelypaikka. Työväkivaltaan liittyen on tehty paljon erilaisia tutkimuksia ja sairaanhoitopiireissä tilanteiden ehkäisemiseksi on tehty toimenpiteitä. Työväkivallan hallinta vaatii kuitenkin jatkossa nykyistä systemaattisempaa työtä ja sairaalaympäristöön suunniteltujen ja valikoitujen toimintatapojen käyttöä. Hallintakeinojen soveltuvuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa.

Tutkimuksen tavoitteena on parantaa ja tehostaa työväkivaltariskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa terveydenhuollossa, erityisesti ensiapu- ja päivystysyksiköissä, kokoamalla ja kehittämällä ensiapu- ja päivystysyksiköiden tarpeisiin suunnattuja työväkivallan hallintakeinoja sekä arvioimalla niiden soveltuvuutta ja toimivuutta. Keinoja sovelletaan seitsemän eri sairaanhoitopiirin ensiapu- ja päivystysyksiköissä.

Tutkimushankkeen tuloksena tuotetaan kokoelma sairaalaympäristöön, erityisesti ensiapu- ja päivystysyksiköihin, soveltuvista väkivallan ehkäisemisen ja hallinnan keinoista. Lisäksi tuotetaan tietoa ja käytännön esimerkkejä soveltuvista hallintakeinoista. Osana soveltuvia toimintatapoja tuotetaan myös uusia työvälineitä väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan.

Hankkeen tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jouni Kivistö-Rahnasto

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Omaisten läsnäolon rajoittaminen rauhoittaa päivystystä

2016-11-17 13:01:28.929

Omaisten läsnäoloajan ja lukumäärän rajoittaminen vähentää työväkivallan uhkaa ensiapu- ja päivystysyksiköissä. Ohjeistuksen pitää olla koko henkilöstön tiedossa, ja sen pitää näkyä myös asiakkaille, jotta he ymmärtävät, että kyse on päivystyksen linjauksesta.

Omaisten läsnäolon rajoittaminen rauhoittaa päivystyksen tiloja, helpottaa ihmismäärän hallintaa ja estää potilastietojen leviämistä.

Tämä keino on yksi kahdestatoista käytännönläheisestä toimintatavasta, jotka kehitettiin Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa. Tavoitteena oli tutkia keinojen soveltuvuutta sekä parantaa työväkivallan ehkäisyä ja hallintaa erityisesti ensiapu- ja päivystysyksiköissä.

Keinokokoelman lisäksi kehitettiin päivystyksen osastonhoitajan työn tueksi tarkistuslista asioista, jotka pitää ottaa huomioon työväkivallan hallinnassa.

Kaksivuotisen tutkimuksen tekivät tutkijat Sanna Anttila ja Johanna Pulkkinen. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Jouni Kivistö-Rahnasto. Kohdeorganisaatioina olivat ensiapu- ja päivystysyksiköt kuudesta sairaanhoitopiiristä: Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta, Kanta-Hämeestä, Länsi-Pohjasta, Päijät-Hämeestä ja Satakunnasta. Kuusi sairaanhoitopiiriä on kolmannes Suomen sairaanhoitopiireistä.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Tieto potilasasiakirjoihin, soitto perään

Muita keinoja ovat muun muassa tiedottaminen monin tavoin asiakkaille päivystyksen toimintatavoista. Kun asiakas ymmärtää esimerkiksi kiireellisyysjärjestyksen, hän jaksaa odottaa paremmin.

Yhteiset toimintatavat ja ohjeet ovat tärkeitä, ja niiden on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Koulutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa – etenkin kun sitä antavat psykiatriset hoitajat ja vartijat.

Tieto aggressiivisuudesta voidaan kirjata potilasasiakirjoihin – se on luvallinen keino, jota on kaihdettu. Siten voidaan jo etukäteen varautua mahdollisiin ongelmiin. Myös aggressiivisen perään soittamisesta saatiin hyviä kokemuksia. Tärkeätä on, että soittaja on joku muu kuin hoitaja.

Mulle kaikki heti nyt

Väkivaltaan liittyviä työtapaturmia sattuu Suomessa eniten terveyden- ja sairaanhoidossa. Erityisesti ensiapu- ja päivystysyksiköissä on korkea väkivallan riski.

Uhka ja väkivalta ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Ruuhka-Suomessa ongelma on jokapäiväinen, ja monissa sairaanhoitopiireissä onkin jo tehty paljon työväkivallan hallitsemiseksi – tosin ei tutkijoiden mukaan aina riittävän kokonaisvaltaisesti ja henkilökuntaa osallistavasti.

Ongelmia aiheuttavat potilaat, heidän omaisensa ja saattajansa. Hermostua voi, kun odottaa epätietoisena, huolestuneena ja sairaana – etenkin jos on päihteistä sekaisin. Se ilmenee haistatteluna, huoritteluna, ulkonäön arvosteluna, ammattitaidon lyttäämisenä, uhkailuna. Pahimmillaan aggressio purkautuu fyysisesti esimerkiksi lyömisenä, potkimisena, tönimisenä, puristamisena, vääntämisenä tai tavaroiden paiskomisena.

– Päivystykseen mennään maksavan asiakkaan asenteella: mulle kaikki heti nyt. Pois pitäisi päästä puolessa tunnissa. Mediassa nousevat esiin huonot kokemukset päivystyksistä. Asenne on monilla jo lähtökohtaisesti se, että mikään ei toimi, Pulkkinen kuvailee.

Päihteiden vaikutuksen alaisten lisäksi dementoituneiden vanhusten ja psykiatristen potilaiden hoitoon liittyy suurentunut uhan ja väkivallan riski.

– Kuitenkin myös niin sanottujen tavallisten ihmisten aiempaa herkempi aggressiivinen sanankäyttö ja ylilyönnit on pantu merkille, Anttila kertoo.

Jokapäiväistä uhkaa ja väkivaltaa

Tutkimuksessa työväkivallan nykytilaa selvitettiin havainnoimalla, haastatteluin sekä kyselyin vuosina 2014 ja 2015.

Haastattelujen mukaan yksiköissä koettiin sanallista uhkaa ja väkivaltaa päivittäin.

Vuoden välein tehtyjen kyselyjen tuloksissa ei ollut paljon eroja. Hoitohenkilöstöstä 10–13 prosenttia kokee viikoittain fyysistä väkivaltaa. Kuukausittain sille altistui vuonna 2014 kolmannes ja vuonna 2015 viidennes. Molempien kyselyjen mukaan puolet hoitohenkilöstöstä kokee fyysistä väkivaltaa harvemmin kuin kuukausittain.

Uhkailua koettiin kyselyiden perusteella hieman enemmän.

Työväkivallan hallinta osana ammattitaitoa

Tutkijat havaitsivat, että hoitajat eivät miellä turvallisuuden hallintaa osaksi ammattitaitoaan.

– Sairaalamaailmassa potilasturvallisuus on keskiössä, mutta sen rinnalle pitäisi nostaa työturvallisuus. Työturvallisuus lisää myös potilasturvallisuutta ja hoidon laatua, Anttila sanoo.

– Hoitajien koulutuksesta alkaen turvallisuus on jäänyt vähälle, koska muita tärkeitä asioita on niin paljon. Tästä syystä hoitajat ajattelevat usein, että työsuojelu hoitaa turvallisuuden. Yksiköissä voidaan kuitenkin tehdä paljon omatoimista turvallisuustyötä, Pulkkinen toteaa.

Hankeaikana työpajoissa tutkijoiden avustuksella kehitetyt keinot ovat hyvä esimerkki tästä. 

– Yksi keino ei riitä, vaan kannustamme ottamaan järjestelmällisesti käyttöön useampia keinoja, Anttila sanoo.

Pulkkisen mukaan kertarysäystä ei kuitenkaan kannata yrittää. Työväkivalta on iso ongelma, mutta muut suuret muutokset vaativat sairaaloissa resursseja koko ajan. Keinoja kannattaa juurruttaa käytännöiksi pala kerrallaan.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sanna Anttila, Johanna Pulkkinen & Jouni Kivistö-Rahnasto. Työväkivaltariskien torjuntatoimenpiteiden soveltuvuus ensiapu- ja päivystysyksiköissä -loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto.Teollisuustalouden laitos, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu
Tampere 2016.
ISBN 978-952-15-3753-0

Sanna Anttila, Johanna Pulkkinen &Jouni Kivistö-Rahnasto. Keinoja työväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan ensiapu- ja päivystysyksiköissä. Tampereen teknillinen yliopisto.Teollisuustalouden laitos, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu. Tampere 2016.
ISBN 978-952-15-3754-7

Striving for More Effective Prevention of Workplace Violence at Accident and Emergency Departments

Accident and emergency department staff have been found to have a high risk of encountering violence at work. Variable measures have been taken in Finnish health care to prevent violent incidents at the workplace. Effective management and control of violence in accident and emergency admission facilities nevertheless require a more systematic approach and development of processes specific to the hospital environment.

Tampere University of Technology co-ordinated a project involving seven hospital districts to improve the prevention of workplace violence at accident and emergency departments. The research project was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

Existing circumstances relating to violence prevention were outlined using interviews, observation, literature review and content analysis. Workshop methods played an important role in brainstorming ideas for and further development of a workplace violence control package. The formulated methods were then tried out in the participant hospital districts, and their efficacy and acceptability were canvassed by interviews and questionnaires.

According to the study, restricting the presence of patients’ companions and family members in the facility, straightforward processes and guidelines, informing patients and training of staff are some of the key elements of violence management at accident and emergency departments.

Consistent processes and guidelines that the entire staff are committed to are essential. Any ambiguity related to recommendations is conducive to a sense of insecurity among staff.

The findings of the project indicate that behaviour in practical situations should be an important part of violence management training. Valuable first-hand pointers can be picked up for instance in training sessions given by psychiatric nurses and hospital security guards.

The project produced a checklist for ward managers to support their violence management efforts. The list includes hazard identification, risk assessment, procedures and guidelines, essential skills, training and orientation of staff, situation reporting, debriefing and safety culture.

Further study should focus on patients’ and customers’ viewpoints in order to gain a better understanding of the origins of violent situations.

Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTampereen teknillinen yliopisto
  • ToteuttajaTampereen teknillinen yliopisto
  • Lisätietoja
  • Jouni Kivistö-Rahnasto
    03 3115 4604
    jouni.kivisto-rahnasto@tut.fi
  • Toteutusaika
  • 2014-06-01 00:00:00.0 - 2016-03-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2016-05-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2014-05-26 00:00:00.0
    115000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 200600.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2016-09-19 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
    -1.3. työympäristön kehittäminen
    -1.4. hyvien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.1. riskienhallintamenetelmien kehittäminen
    -2.2. turvallisuuskulttuurin ja koulutuksen kehittäminen
    -2.3. turvallisuusjohtamisen kehittäminen
    -2.4. tapaturmien torjunta ja seurannan kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.5. jatkuvan seurannan menetelmien kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.4. työkykyä ylläpitävä toiminta
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.1. tuki- ja liikuntaelinsairauksien syyt ja syntymekanismit
    -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.1. työsuojelun ja sen toimintaedellytysten kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.1. yhteistoiminnan edistäminen