114317 Tutkimus

Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työuriin

12.12.2014

Työajat ja erityisesti vuorotyöluonteinen jaksotyö ovat yhteydessä työtapaturmiin ja työhyvinvointiin kuntasektorilla. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin edistävät työn ja muun elämän yhteensovittamista ja pidempiä työuria. Hankkeessa tutkitaan työaikoihin liittyvien eri piirteiden ja organisatoristen työaikainterventioiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta työtapaturmiin, työhyvinvointiin ja työuriin kuntasektorilla.

Hanke sisältää (1) kohorttitutkimuksen jossa Titania® vuorosuunnittelujärjestelmästä saatavat päivittäiset työajat 2008-2017 linkataan neljään peräkkäiseen Kuntasektorin tutkimuksen kyselytutkimukseen ja rekistereistä saataviin työtapaturma- ja eläköitymistietoihin. Työaikojen vaikutuksia tutkitaan 29 työaikapiirteen avulla liittyen työaikojen pituuteen, vuorotyöhön, palautumiseen ja yhteyteen vapaa-aikaan. (2) Yhteisöllistä vuorosuunnittelua ja vuoroergonomiaa tukevien suunnitteluohjelmien vaikutusten ja vaikuttavuuden tutkimisen sekä (3) vuoroergonomian kehittämisen tutkimisen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa yhteistyössä Helsinki Health Studyn kanssa. Aineisto muodostuu kuudesta sairaanhoitopiiristä tai terveydenhuollon kunta-yhtymästä sekä Helsingin ja Tampereen kaupungeista.

Hanke tuottaa toimialakohtaisia ja erityisryhmille (ikääntyneet ja osatyökykyiset) soveltuvia vuoroergonomiasuosituksia jotka viedään osaksi toiminnan suunnittelua Titanian kautta. Osastot saavat palautetta työajoistaan palaute- ja johtamisportaalin avulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mikko Härmä

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Lyhyet työvuorovälit kuormittavat

15.3.2019

Työterveyslaitoksella on tutkittu ja kehitetty työaikojen kuormittavuuden arviointia sosiaali- ja terveysalan jaksotyössä. Tulosten mukaan erityisesti lyhyet eli alle 11 tunnin työvuorovälit, työajan kiire sekä ilta- ja yötyö heikentävät työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Samanlaisesti vaikuttavat myös peräkkäiset yövuorot, pitkä kokonaistyöaika ja viikonlopputyö.

Tutkijat esittävät, että työvuorojen suunnittelussa arvioitaisiin työaikojen kuormittavuus. Käytettävien ohjelmistojen pitäisi sisältää tutkimukseen perustuvat suositukset vuorotyön haittojen vähentämiseksi.

Tutkimusaineistona olivat työaika- ja sairauspoissaolotiedot, jotka saatiin osallistujaorganisaatioiden käyttämästä Titania® vuorosuunnitteluohjelmistosta 2000–2017. Nämä yli 150 000 henkilön tiedot yhdistettiin sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen kyselyaineistoon 2004–2017 ja kansallisten rekisterien tapaturmatietoihin.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, joka jatkaa kunta-alan työaikojen kehittämistä (TSR 112065).

Sekä vuorosuunnittelu että ergonomiasuositukset

Yhteisöllinen vuorosuunnittelu vähensi alkavia lyhyitä sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia ja paransi työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tutkijat suosittavatkin tämän toimintamallin jatkamista.

Silti edelleen tarvitaan vuoroergonomisia suosituksia, kun pyritään vähentämään väsymystä, tapaturmia ja vuorotyön pitkäaikaisia terveyshaittoja.

Ikääntyneille sopii päivätyö

Yli 50-vuotiaat kuormittuivat eniten pitkistä kokonaistyöajoista. He myös hyötyivät eniten päivätyöhön siirtymisestä ja kuormittavien yövuorojen sekä lyhyiden työvuorovälien vähentämisestä.

Toisaalta nuorimmat tutkitut eli alle 40-vuotiaat näyttävät hyötyvät eniten lyhennettyyn eli korkeintaan 35-tuntiseen kokonaistyöaikaan siirtymisestä. He olivat herkempiä lyhyiden työvuorovälien haitoille kuin 40–50-vuotiaat.

Naiset raportoivat miehiä enemmän väsymystä työkiireen, työaikojen pituuden tai työaikamuodon muutoksissa.

Myös organisaatiot kehittäjiksi

Helsingin kaupungin hyvän vuorosuunnittelun linjaus vähensi viikonlopputyötä ja pitkiä yövuoroja sekä jossain määrin psyykkistä kuormittuneisuutta työssä. Linjaus näyttää edistäneen työhyvinvointia.

Täten työaikojen kehittämistä ei kannata jättää ohjelmistojen hyödyntämisen varaan, vaan organisaatioiden pitää johtaa työaikojen kehittämistä.

Kirja yötyöstä

Hankkeen tuloksia hyödynnettiin jo 2017 seminaarissa, jonka Työterveyslaitos järjesti työaikalain uudistusta valmistelevan ryhmän kanssa. Tuloksia on esitelty myös useissa työmarkkinajärjestöjen edustajien tapaamisissa.

Lokakuussa 2018 Työterveyslaitos tiedotti vuorotyön haitoista ja unihaittojen ehkäisystä. Duodecim on julkaisemassa hankkeen tutkijoiden kirjoittaman yleistajuisen katsauksen yötyön terveyshaitoista.

Hankkeesta on tehty ainakin kahdeksan artikkelia kansainvälisiin tieteellisiin lehtiin, ja tuloksia esiteltiin vuonna 2018 kymmenessä kongressissa.

Hankkeesta on annettu yli 50 haastattelua mediaan.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Mikko Härmä, Kati Karhula, Annina Ropponen, Aki Koskinen, Jarno Turunen, Anneli Ojajärvi, Päivi Vanttola, Sampsa Puttonen, Tarja Hakola, Tuula Oksanen ja Mika Kivimäki (2019). Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen. Työterveyslaitos, Tietoa työstä. Tutkimushankkeen n:o 114317 loppuraportti Työsuojelurahastolle. 92 sivua. Juvenes Print Oy, Tampere 2019.
ISBN 978-952-261-835-1 (nid.),
ISBN 978-952-261-836-8 (pdf).
 

Eri työaikamuodoista isoja kuormituksia. Tiedon sillan verkkosivusto 23.4.2019

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Mikko Härmä
    030 474 2729
    mikko.harma@ttl.fi
    030 474 2779
  • Toteutusaika
  • 1.1.2015 - 31.12.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.12.2014
    220 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 547 824 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.3.2019

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.4. hyvien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.4. tapaturmien torjunta ja seurannan kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.5. jatkuvan seurannan menetelmien kehittäminen
    -3.6. ikääntymiset vaikutukset ja mahdollisuudet
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.2. toimintamallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
    -5.7. ergonomia
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.1. terveyden yhteys tuottavuuteen
  • 9. Työolojen taloudelliset vaikutukset